Verkko-opettajan sudenkuopat

Laiton verkko-pettamisen oppaan käsikirjoitukseen juuri alla olevan koosteen. Omakohtaisesti koettu sekä opiskelijana että opettajana.

Kun kirjoitat verkkoon, huomaa, että:

• Hyvä verkkoteksti on erilaista kuin paperimoniste tai Power Point -kalvot.
• Pitkä pötköteksti ei toimi verkossa, sillä verkossa luetaan silmäillen. Ks. Monta lukutapaa verkossa
• Liian lyhyet tekstit eivät avaudu. Selittämättä jäävät käsitteet tai viittaukset häiritsevät lukijaa. Pohdi tarkkaan, kenelle kirjoitat ja mitä hän tietää ennakolta. Lähiopetuksen muistiinpanojen siirtäminen sellaisenaan verkkoon edistää harvoin oppimista. Oheen kaivattaisiin selostavaa tekstiä tai asiaa avaavaa audio- tai video-opastusta.
• Käsitteellinen kieli on aina ongelmallista. Verkkoteksti tulisi rakentaa syvyysssuunnassa niin, että lukija kohtaa ensin yleiskielisen tekstin, jonka kautta hän voi sukeltaa tarpeen mukaan syvemmälle (linkkien, multimediaelementtien tai vuorovaikutuksen avulla).
• Opiskelija antaa herkästi palautetta: "Epäselvä ohjeistus". Ja mitä tapahtuu: opettaja yllättyy ja moittii tyhmää opiskelijaa "Ettei selvää tekstiä ymmärrä". Ohjeistuksen suhteen opettajan pitäisi käydä sisäinen dialogi. Itselle tuttu aihe ja asia ei avaudu noin vain noviisille, sillä opettajalla itsellään on valtava määrä aiheeseen liittyvää hiljaista tietoa (tacit knowledge). Ohjeistusta kannattaa testata asiaa tuntemattomalla maallikolla (ns. vaimotesti). Ohjeistukseen kannattaa aina liittää myös palautepainike kysymyksiä varten tai muu tieto siitä, kuinka opiskelija saa yhteyden opettajaan.
• Otsikon merkitys verkkoympäristössä on samanlainen kuin tienviitan merkitys tuntemattomassa kaupungissa suunnistavalle.
• Tutkimukset todistavat, että persoonaton verkkoteksti on oppimisen este. Kuivaa asiallisuutta sietää vain vahvimmin motivoitunut opiskelija. Löydä oma tyylisi ja ole persoonallinen verkossa. Tämä ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi avata salatut elämäsi verkkoon. Pieni väritys ja pehmennys riittää.