Väline per tarkoitus – kokemuksia Kindlestä

Kirjoja voi lukea nykyisin tietokoneelta, tablet-laitteesta, puhelimesta ja halutessaan vaikka televisiosta. Onko siis mitään järkeä hankkia lukulaite, joka on lähinnä vain kirjojen lukemista varten?

Olen kuin se laulun Irja, tykkään hurjasti kirjoista. Olen tykännyt pienestä pitäen. Tykkään kirjastoista, kirjakaupoista ja kirjahyllyistä. Paperinen kirja luo kotiin tunnelmaa. Keskenlukuinen kirja on kodikas kaveri. Rakkaimmat kirjat ovat kirjahyllyssä kunniapaikalla, vaikka niitä ei voi vähän väliä lukea. 

Kirja ei kuitenkaan ole vain esine, paperille painettu. Kirja on ensisijassa sisältö, teksti, lukukokemus. Siksi pidän kovin paljon myös e-kirjoista. Minulla on puhelimessa Eino Leinon romaaneja tylsän hetken varalle. Naisen orjan perästä nyt lukemistona on Rahan orja. 

Project Gutenbergistä voi ladata tekijänoikeuksista vapautunutta kirjallisuutta ja latausmuotoja on monenlaisille laitteille. Radio YLE 1:ssä luetaan vanhoja kirjoja ja sieltä sain Juhani Aho -pistoksen. Gutenbergistä löytyy läjäpäin Ahon teoksia.

Puhelimella lukeminen on mainiota hupia ruuhkabussissa tai kassajonossa. Puhelin sopii hyvin käteen ja sivun vaihtaminen on sutjakkaa. Sitä vastoin en ole ihastunut kirjojen lukemiseen tablet-laitteella. Varmaan pienikokoisella laitteella lukeminen olisi ihan mukavaa, mutta koska tablet-laitteen tärkeimpiä ominaisuuksia itselleni on piirtäminen, pieni laite on huono valinta. Tietokoneella e-kirjoja luen vain työn vuoksi tai opiskelutarkoituksissa, jos muita vaihtoehtoja ei ole. Tietokoneen kanssa pitää lukea istuallaan, mikä on minusta vain olosuhteiden pakosta käypä asento lukemiseen. Paras lukemisasento on makuullaan ilman muuta.

Olin nähnyt yhden ainoan kerran e-kirjan lukulaitteen 23.11.2009. Tapaus jäi hyvin mieleen. Kaisa Vähähyyppä oli juuri parahiksi palannut Yhdysvalloista Virtuaaliopetuksen päiville, jonne ilmoittautuessani yhytin muutamien muiden tuttavien kanssa hänet esittelemässä tuliaista rapakon takaa.

Aika ajoin olen kurkkinut Amazonin verkkokaupasta Kindlejä. Saatavuus Suomeen on ollut huonoa. Nettifoorumeilla on ollut neuvoja keinoista, monet ovat matkoiltaan tai tuttaviensa kautta hankkineet laitteita. Eikä Kindle toki ole ainut alalla. Erityisesti Sonyn lukulaite on edullisuudellaan ollut vahva vaihtoehto.

Aloitin lyhyen kesälomani joulusiivouksella, joka on aika hyvä tehdä +20° -kelillä. Kirjahyllyt suloisine kirjoineen valtaavat kodin säilytystilaa. Jo viime kesän joulusiivoilla kannoin vinttiin syväsäilytykseen isot kasat kirjoja. Nyt tuntui mukavalta raivata lisää hyllytilaa. Samalla palasi mieleen haikailu Kindlen perään. Kun vielä radio-ohjelmassa haastateltu joku suomalainen maailmalla nimesi lempiesineekseen Kindlen, haikailuni sai vahvistusta. 

Kyllä minä kirjastoakin suosin, mutta kaikista sähköposteista ja tekstiviesteistä huolimatta olen aina myöhässä palautusten kanssa. Tykkään palata kirjoihin. On hankalaa, jos luettu kirja ei ole käsillä. Näissä mietteissä innostuin jälleen kurkkimaan Amazoniin, mitä se sanoo Kindlen toimittamisesta Suomeen? Kerrassaan hyvää! Taustavalollinen Kindle Paperwhite 6 on saatavilla Suomeen. Sitä sitten. 

Muitakin toimittajia on, edullisempia jopa, mutta mitä nettipalstoilta luin, niin toimitusajat voivat venyä, toimitukset epävarmoja ja varsinkin takuut ja ongelmatilanteet. Siispä alkuperäiseltä toimittajalta tilaukseen. Ja ei moitteen sijaa. Erittäin selkeä asiakaspalvelu. Tullauksesta tuli tekstiviesti ja homma hoitui siihen vastaamalla. Laite tuotiin kotiovelle.

Ja on se! Ensinnäkin silmälle. Lukukokemus on todella kuin kirjan sivulta lukisi. Ja laitetta pitelee yhdellä kädellä, paksujen kirjojen kanssa tietenkin todella kevyesti. Sivun vaihtaminen on luontevaa. Uppoutuminen kirjan vietäväksi toimii. Lukulaite ei tunnu tekniseltä. Siinä ei myöskään ole kaikenkarvaisia herätteitä sähköisiin maailmoihin.

Laitteessa on kosketusnäyttö, hieman kömpelö tablet-laitteisiin verrattuna, mutta sillä voi esimerkiksi merkata sitaatteja, kommentoida niitä ja jakaa sitaattejaan nettiin. Kindlen voi yhdistää Twitteriin, Facebookiin ja Goodreadsiin. Siinä on selain, ei mikään Jaguar, mutta sillä pääsee mm. edellä mainitun Gutenbergin sivuille lataamaan kirjoja. Osoitteeksi vain m.gutenberg.org/.

Kindlellä on olemassa myös tablet-laite, mutta se on tablet-laite. Lukulaite käyttää digitaalista mustetta ja on harmaasävyinen. Tekniikka on erilainen.

Kannattaako hankkia taustavalaistu ja sitä myöten kalliimpi Kindle? Jos luet iltamyöhällä kirjaa sängyssä ennen nukahtamista, vastaus on ehdoton kyllä. Valon määrän voi säätää. Lukukokemus on todella miellyttävä. Itse en pidä suurista valoista. Tämä Kindlen malli on silmän ystävä. Ulkona lukeminen onnistuu kaikilla keleillä. Näyttö ei kiillä.

Latasin laitteeni ensimmäisen kerran saapumispäivänä 7.7. ja tänään 20.7. toisen kerran (latausta oli vielä jäljellä). Taustavaloa olen käyttänyt jatkuvasti ja olen lukenut suunilleen joka päivä. Akku siis kestää todella pitkään.

Harmillista on tietenkin se, että uusia kotimaisia kirjoja ei saa Kindlelle. Suomalaiset e-kirjat on varustettu teknologialla, joka ei sovi yhteen Kindlen kanssa. Tätä bloggaustani kommentoinut henkilö määritteli ongelman näin: "Kindle on varustetettu propriataarisella teknologialla, joka ei tue standardeja." Vain harvoja suomalaisia on myynnissä Amazonissa.

EDIT uutta tietoa edelliseen liittyen: Opin paljon uutta Facebookissa kommentoineilta henkilöiltä. Suomessa melko suuri osa e-kirjoja myydään nykyään vesileimattuina, ei enää DRM-suojattuna. Vesileimatun kirjan voi siirtää tietokoneelle ja konvertoida Calibre-ohjelmalla mobi-muotoon, jota Kindle ymmärtää. Kirjan voi lähettää sähköpostilla omaan Kindleen tai jos Kindlen liittää tietokoneeseen, kirjan voi ladata Calibre-ohjelmasta suoraan laitteeseen. Kirjauduin Elisa-kirjaan ja hankin sieltä ilmaisen Maria Jotunin kirjan, jolla kokeilin tämän ja homma todella toimii.

Hauskaa on, että PDF-tiedostot voi lähettää sähköpostilla omalle Kindle-tilille ja lukea lukulaitteella. Kindle-tiliin kuuluu henkilökohtainen sähköposti ja sinne vain liitetiedostona PDF. Tosin lukukokemus riippuu PDF-tiedoston asetuksista. Jos taitto on tehty A4-kokoon, teksti on pientä, sillä skaalaaminen ei toimi. Mutta ainakin itse pystyin hyvin lukemaan noitakin läpysköitä.

Kindleen integroitu Goodreads on mainio kirjanystävien verkosto ja hauska palvelu. Kun siellä liittää suomalaiset tietokannat oman profiilin asetuksissa, saa kätevästi luettavat, arvioinnit ja monet muut toimimaan. Goodreadsiin on olemassa selainkäyttöliittymän lisäksi mobiilisovellus. (Minut löydät tämän linkin takaa Goodreadsista.)

Yhteenvetona:

• jos luen vain ammatillisesti e-kirjoja, tietokone ja mobiililaitteet riittävät
• Kindle on ihana!

EDIT:

• Oikeaa sivua Suomeen tilaamista varten on välillä vaikea löytää. Tässä ainakin tällä hetkellä toimiva sivu (valitse sivulta pudotusvalikosta Finland) http://www.amazon.com/dp/B00JG8GBDM/ref=kods_xs_dp_new
• Facebookissa syntyi asiantuntevaa keskustelua e-kirjojen teknisistä formaateista ja niihin liittyvistä bisnesmalleista.
• Kattava arviointi kyseisestä laitteesta.

Pikainen läjä pikkuhuomioita viestikurkistuksista

Säilön tähän kaiken puuhan keskellä muutaman hyvän jutun:

Kindlen on saanut jo joitain aikoja tietokoneelle ja mobiililaitteille. Amazonilta voi ladata paljon ilmaiskirjoja, aloitin Ihmemaan Liisalla. Löytyy jopa ihmisten kokoamia ilmais-Kindle-kirjojen listoja. Yliviivauksia ja muistiinpanoja pitäisi pystyä tekemään, mutta jokin bugittaa vielä sillä kohtaa. Joka tapauksessa mainiota. Oma läppärini on sitä luokkaa (kevyt, pitkä akkukesto, mahtuu olkalaukkuun), ettei ainakaan nykyisiä e-kirjanlukulaitteita vielä tarvitse hankkia. Kindle-tietokirjoja tulee jatkossa varmasti hankittua käsikirjastoon, kulkevat sitten aina mukana. Käyttöliittymä näyttää nyt tältä:

AudioBoo tuli vastaan Tuija Aallon jakaman hauskan äitienpäivä-tarinan kautta. Hänen isänsä siinä muistelee lapsuuttaan vekkulilla pikku tarinalla. AudioBoo mahdollistaa audiotiedostojen jakamisen ja upottamisen. Tällaista on tullut etsittyä. Posterous-blogi toimii ihan kelpoisesti tosin tarpeeseen, Voxopo joihinkin juttuihin, mutta kumminkin valikoimaan sopii.

AudioBoo on aivan huippujuttu! Toimii selaimella, voi lisätä audiotiedostoja tai nauhoittaa. Tilin perustaminen sujui hetkessä. Asensin AudioBoon iPhoneen, mikä sekin oli muutamalla klikkauksella selvä homma. Sunnuntaireporterina nappasin äitienpäivähaastatteluun kissaemo Speden iPhonella, kuvankin sai näppärästi liitettyä mukaan ja haastattelun julkaiseminen tapahtui vauhdikkaasti. Käyttöliittymältä ei voi enää juuri enempää toivoa, aivan huippu! Ja tässä tuo kissaemon äitienpäivähaastattelu (meidän Spedeä luultiin aikoinaan poikakissaksi, kunnes...):



Sitten Rainion Timolta napattu digitaalinen käyntikorttilöytö Dooid... tosin en nyt vielä perustanut itselleni, kun mietin palvelun turvallisuutta, mutta kovasti kehuttu näyttää olevan.

Ollaan myös tässä päivän mittaan toteiltu porukalla, että Google Dokumentit on lunastanut niitä lupauksia, joilla Google Wavea lanseerattiin viime vuonna. Nykyisin on ihan arkea, että sähköpostin sijaan yhteiskehittely laitetaan käyntiin G-dokumenteissa, jaettu kansio on helpottanut tilannetta kovasti. Aloitteen tekijä perustaa ensimmäisen dokkarin ja kutsuu muut siihen, sähköposteissa ei kierrätellä liitetiedostoja. Vielä kun kaikkiin dokumenttilajeisihin saadaan chatti ja keskusteluketju EtherPadin tapaan ja jonkinlainen dropbox-tyyppinen sujuva tiedostojen jako, niin huipputyökalu. Google Wavessa on tänään pähkäilty, että voisiko Wave jo olla yhteistyöstökaluna kelpoinen eikä ihan vielä ole pienen otoksen mukaan, osan mielestä mahdollisesti jatkossa. Google Wave on nykyään integroitavissa Gmailiin, mikä lisää käytettävyyttä. Käyttöliittymäkin on melkoisen mukava, verrattuna Google Dokumentteihin. Mutta silti Dokumentit jyrää vahvasti.

Aamulla tuli havaittua myös mainio integraatioasia. Vastasin kommentoimalla Google Buzzissa ja sama kommentti päivittyi näkyviin myös Google Readerissa. Asiat siis edistyvät. Vähitellen.