Ensimmäinen teema somekurssilla oli yleisesti tutustua ilmiöön ja someen oppimisen foorumina. Kurssilaiset valitsevat oman halunsa mukaan kysymysvalikoimasta pohdittavaa. He voivat myös itse tuottaa uusia kysymyksiä. Pähkäilyt blogiin, joita keskenään ja ohjaajien voimin kommentoidaan.
Ensimmäisestä kysymysvalokoimasta suosituin oli sosiaalisen median ja perinteisemmän joukkotiedotus- massamedian vertailu. Nuoriso lähestyi aihepiiriä mm. nopeuden ja hitauden, yksisuuntaisuuden ja monensuuntaisuuden, seuraamisen ja osallistumisen näkökulmista. Minua viehätti kahden pojan käyttämä peme-some -sanapari, jossa perinteinen media oli saanut lyhenteen peme.
Tässä kommenttini termin isälle kurssin Ningissä (jonka olemme rauhoittaneet sisäkäyttöön):
"Peme oli mielestäni hauska, joten tviittasin siitä. #Lindstorm ilveili, että eikös uudesta mediasta puhuttu mitään (sanapari oli hypeä vuosituhannen vaihteessa). Ryhdyin Qaiku-sorsastamaan (eli käytin crowdsourcing-menetelmää, nettiväkijoukkojen apua, aiheen kehittelyssä).
Sorsastuksen ja Funetista Facebookiin -kirjan pohjalta sekä omiin tietoihini nojaten laadin kurssille ja kelle tahansa pienen sanastotestin joka on tehty niin, että sitä voi käyttää monenlaisissa koulutustilaisuuksissa ja kerryttää vastauksia pitemmän aikaa. ilveili, että eikös uudesta mediasta puhuttu mitään (sanapari oli hypeä vuosituhannen vaihteessa). Ryhdyin eli käytin crowdsourcing-menetelmää, nettiväkijoukkojen apua, aiheen kehittelyssä.
Kyselin tietenkin vielä Qaikussa ja Twitterissä, että voisiko lomaketta parantaa. Monelta monelle some."
Google Dokumenttien lomake on kelpoisa työkalu, heittää saapuvat tulokset laskentataulukkoon, jonka voi ottaa ulos Excel-muodossa eli esimerkiksi tästä taulukosta saan tehtyä tilastoanalyysin, jossa näkyy, miten ikäryhmittäin sanastoa tunnistetaan.
Googlen kysely tekee yksittäisistä kyselyn osista piirakat ja pylväät automaattisesti. Lomakkeen voi säätää niin, että se näyttää lomakkeen täyttämisen jälkeen siihen mennessä kertyneen yhteenvedon. Tuon yhteenvedon nettiosoitetta, jos se siis on sallittu julkistettavaksi, ei saa suoraan lomakkeen editointitilasta eikä laskentataulukkonäkymästä (tai sitten en vaan osaa löytää). Mutta kikkakepulikonstilla sen saa eli kun itse täyttää lomakkeen, lähettää sen ja sitten katsoo tulokset, saa websivun, jolle yhteenveto kertyy. Selaimelta osoite talteen.
Siis tässä tapauksessa: A) sanatunnistuslomake http://tinyurl.com/33a8msc ja B) kertyvät tulokset http://tinyurl.com/3xn7no6. Tätä lomaketta saa vapaasti käyttää! On mielenkiintoista nähdä, miten eri ikäryhmät tunnistavat sanoja. Veikkaan, että esimerkiksi uusi media on nuorisolle tuntematon termi.
#Lindstormin pointti oli siinä, että kaikki on mediaa. Sanojen etuliitteet, kuten uusi tai sosiaalinen ovat häipyvää hypetystä. Oma pointtini kyselyssä on tehdä näkyväksi, miten jaettua kielemme on. Yhden media on toisen median osajoukko. Siirtymäaikoihin tarvitaan tyhmiä erottelukäsitteitä, kuten sosiaalinen media. Kun riittävän yhteiseen käsiteavaruuteen on päästy, ei ole enää tarpeen erotella ilmiön nyansseja. Me fossiilit erottelemme vielä lankapuhelimen ja kännykän. Pojanpoikani puhekielessä kaikki puhelimet, myös leikeissä ja isovanhemmilla olevat lankapuhelimet ovat kännyköitä. Kieli elää.
EDIT: Joku, kissa kai, oli täyttänyt miltei 200 kertaa tuon lomakkeen, joten tulokset vääristyivät. Google-lomakkeen yhteenveto ei korjaudu, jos käsin poistaa laskentataulukosta huti-hupi-rastitukset. Jos haluat käyttöösi kopion lomakkeesta jotain koulutustilaisuuttasi varten, pyydä minulta kopio (gmail: anne.rongas, pyyntöön Google-tilisi sähköposti).
