Kollega kysyi otsikon asiaa ja tässä vastaus. Wikispaces-wikiin on helppo upottaa sisältöjä muista sisällön jakamisen palveluista, mutta ensikertaa saattaa mennä pitkään ihmetellessä, että minne ihmeeseen se koodi lykätään.
Vastaavalla tavalla onnistuu myös videoitten upottaminen. YouTuben koodi on muuttunut eikä toimi Other HTML -ikkunaan upotettuna. Videota upotettaessa kannattaakin Wikispacen Widgetissä klikata kohtaa Video (vasen yläkulma) ja seurata ohjeita. Muuten yleensä aina voi käyttää Other HTML -ikkunaa koodien upottamiseen. Olen koonnut ja tehnyt Wikispaces-ohjeita, osa vähän vanhoja, tuoreempia tulossa syksyn mittaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste wikispaces. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste wikispaces. Näytä kaikki tekstit
tiistaina, elokuuta 09, 2011
sunnuntaina, toukokuuta 08, 2011
Wikispaces-wikissä voi nyt myös kommentoida
Wikispaces-wiki on vuosien saatossa säilyttänyt perustoiminnallisuutensa, mutta samalla ominaisuuksien kirjo on laajentunut. Erityisen hyvä uudistus on aloittelijaa ajatellen navigointivalikon automaatti, joka on entistä loogisempi.
Opetuskäyttöä ajatellen nyt on ilmestynyt huipputoiminta: tekstistä voi valita kohdan, johon liittää kommentin. Kommentointi näkyy pienenä puhekuplana oikeassa reunassa ja sen voi laajentaa kommentontinäkymäksi. Kommentit siirtyvät myös automaattisesti Discussion-välilehdelle. Kommentointi on ulkoasultaan samantapainen kuin Googlen uusissa tekstidokumenteissa. Lue lisää Wikispaces-blogista.
Tältä avattu kommenttikupla näyttää tekstisivulla (klikkaa kuvaa, saat suurempana):
Ja tältä editointitilassa eli kommenttiin pääsee vastaamaan (ja poistamaan sekä säätämään ominaisuuksia).
Opetuskäyttöä ajatellen nyt on ilmestynyt huipputoiminta: tekstistä voi valita kohdan, johon liittää kommentin. Kommentointi näkyy pienenä puhekuplana oikeassa reunassa ja sen voi laajentaa kommentontinäkymäksi. Kommentit siirtyvät myös automaattisesti Discussion-välilehdelle. Kommentointi on ulkoasultaan samantapainen kuin Googlen uusissa tekstidokumenteissa. Lue lisää Wikispaces-blogista.
Tältä avattu kommenttikupla näyttää tekstisivulla (klikkaa kuvaa, saat suurempana):
Ja tältä editointitilassa eli kommenttiin pääsee vastaamaan (ja poistamaan sekä säätämään ominaisuuksia).
torstaina, maaliskuuta 03, 2011
"Miten sait blogisi kylkeen Twitter-laatikon?"
AVO-hankkeemme johdattaa sosiaalisen median työ- ja opetuskäyttöön. Meneillään on muutama laajempi koulutuskokonaisuus, joiden tarpeisiin olemme kokoamassa käsikirjawikiä. Rinnalla myös LeMill-palveluun tuotettuja sisältöjä.
Pyrkimyksenä on suodattaa liikoja rönsyjä pois ja tarjota sopivassa määrin toimintatapojen, rakenteiden ja pedagogiikan ymmärrystä sekä yksityiskohtaisempaa työvälineiden hallintataitoa. Sosiaalinen media on tolkuton viidakko ja tolkun ottamiseen tarvitaan raivaamista.
Jäsentäjiä alkaa kertymään. Oikein mieluisa löytö oli muutamia päiviä sitten Miikka Salavuon miellekartta sosiaalisen median pedagogiikasta. Nyt on myös saatavilla Miikkan pienempiin palasiin pilkkoma ppt-esitys:
Eilen olin kouluttamassa yhdelle opettajaryhmälle mm. käteviä lisäherkkuja someympäristöihin. Twitteriä emme ehtineet käymään läpi. Kurssilaisilla oli kuitenkin toiveita erityisesti Twitter-virran johtamisesta muille verkkosivuille. Samaa asiaa kyseltiin minulta tänään sopivasti Facebookin kautta. Niinpä lähti alkuun eilisen Wikispaces-opastelaarin rinnalle Twitter-helppimesta.
Twitter-vimpaimen luominen ei ole kovin mutkikasta, mutta ensimmäinen askel on kinkkinen. Linkki, josta vimpaimen luomiseen pääsee, on minimaalisen pienellä tekstillä piilotettu Twitterin näkymään. Kuvaruutua saa välillä lukea somepalveluissa kuin Piru Raamattua. Aina kannattaa kilauttaa kaverille, jos jumittaa. Kysyminenkin on taito. Somessa arvostetaan kysyjää. Kysymykset johtavat tutkimaan ja ihmettelemään ja siitä on lyhyt matka oppimiseen.
Pyrkimyksenä on suodattaa liikoja rönsyjä pois ja tarjota sopivassa määrin toimintatapojen, rakenteiden ja pedagogiikan ymmärrystä sekä yksityiskohtaisempaa työvälineiden hallintataitoa. Sosiaalinen media on tolkuton viidakko ja tolkun ottamiseen tarvitaan raivaamista.
Jäsentäjiä alkaa kertymään. Oikein mieluisa löytö oli muutamia päiviä sitten Miikka Salavuon miellekartta sosiaalisen median pedagogiikasta. Nyt on myös saatavilla Miikkan pienempiin palasiin pilkkoma ppt-esitys:
Eilen olin kouluttamassa yhdelle opettajaryhmälle mm. käteviä lisäherkkuja someympäristöihin. Twitteriä emme ehtineet käymään läpi. Kurssilaisilla oli kuitenkin toiveita erityisesti Twitter-virran johtamisesta muille verkkosivuille. Samaa asiaa kyseltiin minulta tänään sopivasti Facebookin kautta. Niinpä lähti alkuun eilisen Wikispaces-opastelaarin rinnalle Twitter-helppimesta.
Twitter-vimpaimen luominen ei ole kovin mutkikasta, mutta ensimmäinen askel on kinkkinen. Linkki, josta vimpaimen luomiseen pääsee, on minimaalisen pienellä tekstillä piilotettu Twitterin näkymään. Kuvaruutua saa välillä lukea somepalveluissa kuin Piru Raamattua. Aina kannattaa kilauttaa kaverille, jos jumittaa. Kysyminenkin on taito. Somessa arvostetaan kysyjää. Kysymykset johtavat tutkimaan ja ihmettelemään ja siitä on lyhyt matka oppimiseen.
tiistaina, maaliskuuta 01, 2011
Wikispaces edelleen luotettava ja helppo
Olen käyttänyt Wikispaces-wikipalvelua vuosikausia. Edelleen olen tykästynyt siihen. Nyt myös korkea-asteen opetukseen saa mainoksettoman Wikispaces-wikin.
Erästä AVO-koulutusta varten perustin juuri Wikispaces-helppimestan. Esitykseen kertyy kurssilaisten kysymysten pohjalta lisää ruutukaappausopasteita. Perusvinkkejähän olen koonnut ja tehnyt jo joitain aikoja sitten ja vaikka ovat hiukan vanhoja, perusasiat toimivat edelleen.
Erästä AVO-koulutusta varten perustin juuri Wikispaces-helppimestan. Esitykseen kertyy kurssilaisten kysymysten pohjalta lisää ruutukaappausopasteita. Perusvinkkejähän olen koonnut ja tehnyt jo joitain aikoja sitten ja vaikka ovat hiukan vanhoja, perusasiat toimivat edelleen.
keskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010
Joskus on maukasta olla omalla kurssilla
Meikäläisellä on tunne kuin maratonilta (Elma-rapo) olisin siirtynyt sadan kymmenen aidoille (Sometun ITK), mutta kumminkin eilen alkaneet verkkokurssit nappaavat osansa. Toinen menee enemmän portfoliotyöskentelynä, mutta PS5, joka on elänyt jo vuosia wikissä, päätyi kokeilulistalle.
Kurssin luokkajutteluita korvataan Facebook-ryhmällä. Eikä jää viimeiseksi kurssikokeiluksi naamakirjassa. En ole ollut mikään FB-intoilija, melko labiili toden sanokseni, vain Second Life voittaa, siellä kun Sokratinna Runo sätkii jo neljättä vuotta aloitussaarella... ei vaan niinku jaksa.
Facebookissa aloitimme persoonallisuus-käsitteen pohdinnoilla. Tehtävänä oli napata joku YouTube-video ja peilailla sitä vasten ajatuksia aiheesta. Ja miten jänniä juttuja... Hornetilla taivaalle ja musiikilla mielen sisäisiin kokemuksiin. Opiskelijoitten tuomat jutut rikastuttavat hetkessä kurssia ja mieli jää hitaasti sulattelemaan. Musiikki oli niin kiintoisa lisä, että perustin Spotify-listan, jonne kerään Facebook-keskustelussa kertyneitä biisejä.
Teen kurssille pieniä audioluentoja, tänään orientointia kurssille. Mainio Posterous apuna, siitä kun saa näppärästi podcastin (kerroin aiemmin, miten itse teen, muitakin vaihtoehtoja on, kun tulee rutiiniksi, ei vie paljoa aikaa). Linkitän audioluennot kurssiwikiin meneillään olevan teeman sivulle ja diaesityskin sieltä löytyy (tehty Google-dokumenteilla ja jaettu avoimesti nettiin cc-lisenssillä). Kun on aikaa, teen slidecastin, se vie hitusen enemmän aikaa, siksi nyt vain pelkät diat.
Wikispaces-wikissä on sellainen hauska ominaisuus, että siihen voi upottaa sekä podcastin että videocastin ja wikin vimpain luo pienen soittimen, jolla katsoa ja kuunnella suoraan wikisivulta. Siis kun lisään sähköpostitse seuraavan mp3-tiedoston Posterous-podcastblogiin, audio menee automaattisesti kurssiwikin Audioluennot-sivulle ja höpinäni voi kuunnella wikistä.
Tuli sellainenkin mieleen tänään, kun yksi opiskelija valitteli, ettei saa aina koulun käyttämää sähköpostia auki, että laitanpa kaikki ohjauskirjeet talteen ohjesivulle.
Linkkejä olen kerännyt kurssille jo vuosia Deliciousin kautta.
Tässä on nyt kelpo paketti. Wiki ja paljon valmista nettisisältöä edellisiltä vuosilta vapauttaa puuhaamaan lisäosia kurssille. Silti tuli tänäänkin mieleen, että wautsi wau, jos voisi opettaa jonkun kollegan kanssa yhdessä. Siis että meitä olisi isompi porukka sekä oppijoita että edeskäyviä oppijoita.
keskiviikkona, tammikuuta 13, 2010
Yhteinen työskentelywiki
Edistyneemmillä työpaikoilla alkaa jo olla arkea yhteisesti käsiteltävän informaation käsitteleminen wikissä tai vastaavassa yhteisesti editoitavassa nettipaikassa. Sähköpostitse viestit siroavat ja versiot sekoavat. Kun wikitekniikka tulee tutuksi, perustaminen käy tuota pikaa. Alku voi olla luonnosmaista, sillä kaikkea voi järjestellä uudelleen.
Eri wikialustat vaikuttavat hieman sisällön organisointiin. Itse olen viehättynyt Wikispaces-wikiin, vaikka se ei olekkaan kaikein hienostuneimpia wikiympäristöjä. Olen viime vuosien varrella laitellut opasteita, vaikka ympäristö on päivittynyt, näillä kyllä pääsee alkuun.
Syksyllä olimme Lammilla pari päivää kehittämässä AVO-hankkeen tulevia juttuja. Hämeenlinnalaisilla oli toive opettajien täydennyskoulutuksesta. Ajatuksia sinkoili. Saman tien avasin wikin yhteistä kehittelyä varten. Koulutusta toteutti 4 kouluttajaa, mukana oli myös 2 paikallista koordinaattoria ja hankkeen seurantatutkimuksen tekijä.
Joskus aikaisemmin olemme kollektiivisessa koulutussuunnittelussa erottaneet kurssiwikin ja suunnitteluwikin tai blogin, mutta kannatan sitä, että suunnittelu on avoimesti samassa paikassa, johon koko koulutus rakentuu. Hämeenlinnan koulutuksen kohdalla käytimme keskustelusivua keskinäiseen viestintään ja jälkeenpäinkin ajatellen tuntuu hyvältä ratkaisulta, että kaikki on samassa paikassa.
Unelmani on, että nuoremmatkin opiskelijat uskaltaisivat mukaan kurssiwikin rakenteluun. Nyt hämeenlinnalaisille ja turkulaisille (kevään tullen kotkalaisille) on tarjolla sosiaalisen median koulutusta. Sisältöjä laaditaan wikiin... vapaaehtoisia rakentelijoita ei vielä ole näkynyt, mutta firmani on palkannut lukiolaisen assistentiksi ja hän on kirjoitellut wikiin. Olen pitänyt tätä työtapaa oivallisena, assistentin kanssa vaihdettiin ajatuksia myös Google Wavessa, joka jo nykyisellään sopii ihan kohtuullisesti pienimuotoisiin yhteiskehittelyihin.
Sometu-verkoston wikistä on tullut jo ihan kelpo paikka erimuotoiselle yhteistyölle. Esimerkiksi ITK-päivien valmistelut on hoidettu ilman fyysisiä tapaamisia. Valtakunnallisen ryhmän olisi todella hankalaa työstää yhteisiä dokumentteja ilman jaettua verkkotilaa.
Opintojen kurssitöitä on syksyn aikana tullut tehtyä jo useaan otteeseen kollektiivisissa verkkopaikoissa, kuten tämä uudet lukutaidot kurssin blogiwiki eli siis wiki aiheesta blogit.
AVO-hankkeessa sisäisenä työvälineenä on wiki. Sähköposteja lähetetään kohtuullisen harvoin. Kaikki tietovaranto sekä oleelliset keskustelut pyritään hoitamaan wikin avulla. Laajassa suuren käyttäjäkunnan wikissä tarvitaan organisointia ja jäsentämistä. Hankkeessa onkin yhtenä tavoitteena koota kokemuksia wikityöskentelystä. Oppeja jaetaan myös Wikikirjastoon kollektiivisesti tuotettavaan Viisautta wikin tekoon -verkkokirjassa.
Wikin tapaan toimiva Etherpad on tosi kätevä. Sen oivallisuus on nopea perustaminen, mahdollisuus kirjoittaa yhdessä yhtä aikaa (vielä Google dokumenttia notkeammin, eri kirjoittajien tekstit näkyvät eri väreillä), tekstitilan vierellä oleva chat-ikkuna sekä helppo kelaaminen varhaisempiin vaiheisiin. Google on ostanut Etherpadin, joten saa nähdä, miten palvelulle käy.
Valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä toteutettiin artikkelin kirjoittaminen konferenssiosallistujien ja nettiväen voimin. Kirjoitin tuoreeltaan tapahtumablogiin kuvauksen, joka tässä alla:
Eri wikialustat vaikuttavat hieman sisällön organisointiin. Itse olen viehättynyt Wikispaces-wikiin, vaikka se ei olekkaan kaikein hienostuneimpia wikiympäristöjä. Olen viime vuosien varrella laitellut opasteita, vaikka ympäristö on päivittynyt, näillä kyllä pääsee alkuun.
Syksyllä olimme Lammilla pari päivää kehittämässä AVO-hankkeen tulevia juttuja. Hämeenlinnalaisilla oli toive opettajien täydennyskoulutuksesta. Ajatuksia sinkoili. Saman tien avasin wikin yhteistä kehittelyä varten. Koulutusta toteutti 4 kouluttajaa, mukana oli myös 2 paikallista koordinaattoria ja hankkeen seurantatutkimuksen tekijä.
Unelmani on, että nuoremmatkin opiskelijat uskaltaisivat mukaan kurssiwikin rakenteluun. Nyt hämeenlinnalaisille ja turkulaisille (kevään tullen kotkalaisille) on tarjolla sosiaalisen median koulutusta. Sisältöjä laaditaan wikiin... vapaaehtoisia rakentelijoita ei vielä ole näkynyt, mutta firmani on palkannut lukiolaisen assistentiksi ja hän on kirjoitellut wikiin. Olen pitänyt tätä työtapaa oivallisena, assistentin kanssa vaihdettiin ajatuksia myös Google Wavessa, joka jo nykyisellään sopii ihan kohtuullisesti pienimuotoisiin yhteiskehittelyihin.
Sometu-verkoston wikistä on tullut jo ihan kelpo paikka erimuotoiselle yhteistyölle. Esimerkiksi ITK-päivien valmistelut on hoidettu ilman fyysisiä tapaamisia. Valtakunnallisen ryhmän olisi todella hankalaa työstää yhteisiä dokumentteja ilman jaettua verkkotilaa.
Opintojen kurssitöitä on syksyn aikana tullut tehtyä jo useaan otteeseen kollektiivisissa verkkopaikoissa, kuten tämä uudet lukutaidot kurssin blogiwiki eli siis wiki aiheesta blogit.
AVO-hankkeessa sisäisenä työvälineenä on wiki. Sähköposteja lähetetään kohtuullisen harvoin. Kaikki tietovaranto sekä oleelliset keskustelut pyritään hoitamaan wikin avulla. Laajassa suuren käyttäjäkunnan wikissä tarvitaan organisointia ja jäsentämistä. Hankkeessa onkin yhtenä tavoitteena koota kokemuksia wikityöskentelystä. Oppeja jaetaan myös Wikikirjastoon kollektiivisesti tuotettavaan Viisautta wikin tekoon -verkkokirjassa.
Wikin tapaan toimiva Etherpad on tosi kätevä. Sen oivallisuus on nopea perustaminen, mahdollisuus kirjoittaa yhdessä yhtä aikaa (vielä Google dokumenttia notkeammin, eri kirjoittajien tekstit näkyvät eri väreillä), tekstitilan vierellä oleva chat-ikkuna sekä helppo kelaaminen varhaisempiin vaiheisiin. Google on ostanut Etherpadin, joten saa nähdä, miten palvelulle käy.
Valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä toteutettiin artikkelin kirjoittaminen konferenssiosallistujien ja nettiväen voimin. Kirjoitin tuoreeltaan tapahtumablogiin kuvauksen, joka tässä alla:
Esko Lius laittoi alulle tämän blogin sosiaalisen median tulevaisuutta koskeneen herätetekstin innottamana yhteisöllisen kirjoittamisprosessin uuden wikimäisen Etherpad-verkkopalvelun avulla. Etherpad mahdollistaa usean henkilön yhtäaikaisen kirjoittamisen, mitä tavallinen wiki ei tee.
Kollektiivisessa kirjoittamisprosessissa on työstetty aihetta Sosiaalisen median tulevaisuus opetuksessa. Nimeltä mainiten tekstin tuottamiseen on osallistunut kymmenisen ihmistä, osa paikan päältä virtuaaliopetuksen päiviltä, osa kotoaan, yksi kirjoittaja jopa ulkomailta. Etherpadiin ei tarvitse erikseen kirjautua, vaan riittää, että siirtyy verkkosivulle ja ryhtyy editoimaan tekstiä. Jos joku toinen kirjoittaa yhtä aikaa, tekstin syntymisen näkee suoraan sivulta.
maanantaina, marraskuuta 02, 2009
Opekouluttajan opinsaunassa pyyhkeet tarpeeseen
Olin etätyöni puolesta kouluttamassa opettajia pari päivää, aiheena johdatus sosiaalisen median opetuskäyttöön. Valtaosa ei vielä ollut käyttänyt omassa opetustyössään avoimia blogeja tai wikejä tai muita.
Ennakkoon olin koulutuksen verkkosivuille laittanut diakertomuksen aiheestani. Koulutuspäivä jakautui neljään osaan: ensin orientointi avoimen verkon ja sosiaalisen median oppimistiloihin, sitten tutustuminen wikiin ja oman Wikispaces-wikin luominen, hienosäätöön ei suurella ryhmällä ilman ennakkovalmistautumista ollut mahdollisuuksia. Kolmas osio oli informaation ohjaamisen mahdollisuuksien esittely (syötteet, sosiaaliset kirjanmerkit, upotettavat koodit). Neljännestä osiosta vastasi Hämewikin Maija Saraste. Hän esitteli Hämewikin ja opasti artikkelin kirjoittamiseen.
Tänään laadin palautelomakkeen. Perustin koulutukselle yhteisen Google-tunnuksen ja laadin lomakkeen Googlen dokumenttien lomake-sivulla. Lomakkeen tekeminen on helppoa, tulokset saa sekä laskentataulukkona (Excel-muodossa) että valmiiksi yhteenvetoina (monivalinnat näkyvät selkeästi pylväinä ja piirakoina). Jos tekisin omilla tunnuksillani lomakkeen, muut kouluttajat eivät pääsisi näkemään yhteenvetoa, vaikka heidät voisinkin laskentataulukkoon kutsua (tätä on kokeiltu). Lomake näyttää tältä (älä vastaa, jos et ollut kyseisessä koulutuksessa). Lomakkeesta saa helposti kopion, jota voi muuntaa tarpeen mukaan. Lomakkeen voi lähettää suoraan sähköpostissa. Sen voi myös upottaa verkkosivulle.
Jaa, mites sitten tuo otsikon lupaama pyyheosasto?
Kurssilaiset pitävät oppimispäiväkirjablogeja. Aika moni työparinsa kanssa suljettuja, mutta onneksi eivät kaikki. Avoimesta blogista sain omaa koulutusosiotani koskevaa palautetta ja pyyhkeitä siinä mielessä, että kirjoittaja olisi halunnut keskustelun sijaan keskittyä enemmän oman wikin tekemiseen. Ärsyttävästi vain vilauttelin lukuisia mahdollisuuksia, mutta en antanut riittävästi eväitä samankaltaisten virittelyjen toteuttamiseen. Kurssiwikissä on työvälineitä ja rohkaisemme pyytämään niitä lisää, mutta silti aiheellinen pyyhe.
Tykkään vastakommenteista. Aina ensin tulee glubs-olo ja voi-ei-olisinpa-tajunnut -olo. Mutta niitä seuraa hedelmällinen keksimisolotila, kuten nytkin. Olisi ollut tietenkin tosi mukavaa saada palautetta heti tai vaikka sähköpostilla jälkijättöisesti, bloggaaja ei ehkä arvannut, että osun hänen tekstiinsä. En päässyt jättämään kommenttia blogiin (kommentointi suljettu vain blogiin kutsutuille), eikä yhteystietoakaan ollut. Välitän tätä kautta kiitokset. Palaute oli asiallista pohdintaa ja kirjoittajan lähtökohdista täysin ymmärrettävää.
Kouluttajan dilemma on siinä, miten taiteilla monien odotusten ristivedossa. Ja miten suhteuttaa odotukset siihen realismiin, jonka itse tuntee.
Koulutuksessa minun olisi pitänyt muistaa kertoa, että itselläni meni puoli vuotta blogeihin tutustumisen jälkeen, että sain aikaan kohtuullisen opetustoteutuksen ja wikin kanssa kului vuosi, ennen kuin hiffasin, miten se toimii. Ensin pitää sisäistää toimintatapa, ymmärtää tekniikka, miettiä omaan opetukseen sopiva toteutus, kohdentaa oppimisprosessiin ja niin edelleen.
Esimerkiksi filosofian kurssi, jonka wiki vilahteli näytteissäni, on kehittynyt nykyiseen toteutusmuotoonsa kuuden vuoden ajan, josta ajasta ensin html-verkkosivuilla vuoden, verkkosivujen rinnalla Pedanet-sivut (mm. keskustelut poistettu näkyvistä) seuraavan vuoden, ohjausblogin rikastamana seuraavan ja kolme viimeistä vuotta wikissä, ensin toisessa ja sitten nykyisessä. Ja rinnalla on kokeiltu Google-sites-sivustoa sekä Ningiä, jota jälleen käytetään keskusteluihin, joihin on aiemmin käytetty myös vapaaehtoisten kanssa Jaikua. Ja tietenkin on pitänyt kokeilla myös filopodcastin tekemistä. Second Life ja Sokratinna Runo odottavat vielä synteettiselle Agoralle pääsyään. Ja esimerkiksi portfolio-toteutuksen hiomiseen on mennyt kokemusten kera 4 vuotta. Wikin ilo on juuri siinä, että tämä hidas kehittely onnistuu ja aina voi muuntaa kätevästi uutta kurssia varten, kun tekniikka tulee tutuksi.
Mutta mitä ihmettä kertoa tästä työskentelytavasta, ettei kuulija läkähdy? Jotain maistiaisia. Poimintoja, jotka herättäisivät ehkä nälän tutkia ja opetella itse?
Jos olisin itse aikoinaan löytänyt jotain muita kuin vierasmaalaisia blogeja ja wikejä, joista katsoa vähän mallia ja kerätä ideoita, olisin ollut huipputyytyväinen. Mutta kaikki piti keksiä lähinnä itsekseen ja kokeillen, mikä ei aina ollut kivaa ja mistä johtui sitten se, että ensimmäinen kurssiwikikokeilu jäi torsoksi. Oma kipinä oli vain niin kova, että pakko oli sinnitellä tuskaisten epäonnistumisten ja harhailujen yli.
Suhteutettuna tähän kokemukseen, ajatus siitä, että ensimmäisellä wikien opetuskäyttöön tutustumisen tapaamisella pitäisi päästä oman wikin laatimiseen, vaatii ennakkovalmistautumista ja useamman opastajan tai pienen ryhmän. Jokaisella on kumminkin erilainen idea ja erilaiset kysymykset. Yleisiin toistuviin Wikispaces-wikin käytön kysymyksiin olen laatinut opastevideot.
Nyt ollaan sentään onneksi tilanteessa, jossa mietitään valtakunnallisesti avointen kurssitoteutusten koontia ja on paikkoja, kuten Vinkkiverkko, jossa kysellä vertaistukea. Ihan yksin ei tarvitse tuskitella.
EDIT: Tärkein meinasi unohtua tekstistä eli mikä tästä tekee niin hidasta? Se, että kyse ei ole vain työvälineistä, vaan toimintakulttuurista, työtavasta, jopa omasta identiteetistä ja omasta roolista (josta käytiin em. koulutettavien kanssa erittäin hyvää keskustelua). Blogin ja wikin saa suljettuna käyttöön ja niiden, kuten muidenkin avoimen sosiaalisen verkon välineitten kanssa voi toimia, kuten toimitaan perinteisissä suljetuissa verkko-oppimisympäristöissä, mutta miksi tällöin käyttää avoimia välineitä? Suljetut oppimisympäristöt ovat hyviä, jos ei haluta avoimeen oppimistilaan. Tämäkin asia on mietittävä ja kokeiltava. Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. En voi tarjoilla kuin esimerkkejä, en valmiita malleja.
Ennakkoon olin koulutuksen verkkosivuille laittanut diakertomuksen aiheestani. Koulutuspäivä jakautui neljään osaan: ensin orientointi avoimen verkon ja sosiaalisen median oppimistiloihin, sitten tutustuminen wikiin ja oman Wikispaces-wikin luominen, hienosäätöön ei suurella ryhmällä ilman ennakkovalmistautumista ollut mahdollisuuksia. Kolmas osio oli informaation ohjaamisen mahdollisuuksien esittely (syötteet, sosiaaliset kirjanmerkit, upotettavat koodit). Neljännestä osiosta vastasi Hämewikin Maija Saraste. Hän esitteli Hämewikin ja opasti artikkelin kirjoittamiseen.
Tänään laadin palautelomakkeen. Perustin koulutukselle yhteisen Google-tunnuksen ja laadin lomakkeen Googlen dokumenttien lomake-sivulla. Lomakkeen tekeminen on helppoa, tulokset saa sekä laskentataulukkona (Excel-muodossa) että valmiiksi yhteenvetoina (monivalinnat näkyvät selkeästi pylväinä ja piirakoina). Jos tekisin omilla tunnuksillani lomakkeen, muut kouluttajat eivät pääsisi näkemään yhteenvetoa, vaikka heidät voisinkin laskentataulukkoon kutsua (tätä on kokeiltu). Lomake näyttää tältä (älä vastaa, jos et ollut kyseisessä koulutuksessa). Lomakkeesta saa helposti kopion, jota voi muuntaa tarpeen mukaan. Lomakkeen voi lähettää suoraan sähköpostissa. Sen voi myös upottaa verkkosivulle.
Jaa, mites sitten tuo otsikon lupaama pyyheosasto?
Kurssilaiset pitävät oppimispäiväkirjablogeja. Aika moni työparinsa kanssa suljettuja, mutta onneksi eivät kaikki. Avoimesta blogista sain omaa koulutusosiotani koskevaa palautetta ja pyyhkeitä siinä mielessä, että kirjoittaja olisi halunnut keskustelun sijaan keskittyä enemmän oman wikin tekemiseen. Ärsyttävästi vain vilauttelin lukuisia mahdollisuuksia, mutta en antanut riittävästi eväitä samankaltaisten virittelyjen toteuttamiseen. Kurssiwikissä on työvälineitä ja rohkaisemme pyytämään niitä lisää, mutta silti aiheellinen pyyhe.
Tykkään vastakommenteista. Aina ensin tulee glubs-olo ja voi-ei-olisinpa-tajunnut -olo. Mutta niitä seuraa hedelmällinen keksimisolotila, kuten nytkin. Olisi ollut tietenkin tosi mukavaa saada palautetta heti tai vaikka sähköpostilla jälkijättöisesti, bloggaaja ei ehkä arvannut, että osun hänen tekstiinsä. En päässyt jättämään kommenttia blogiin (kommentointi suljettu vain blogiin kutsutuille), eikä yhteystietoakaan ollut. Välitän tätä kautta kiitokset. Palaute oli asiallista pohdintaa ja kirjoittajan lähtökohdista täysin ymmärrettävää.
Kouluttajan dilemma on siinä, miten taiteilla monien odotusten ristivedossa. Ja miten suhteuttaa odotukset siihen realismiin, jonka itse tuntee.
Koulutuksessa minun olisi pitänyt muistaa kertoa, että itselläni meni puoli vuotta blogeihin tutustumisen jälkeen, että sain aikaan kohtuullisen opetustoteutuksen ja wikin kanssa kului vuosi, ennen kuin hiffasin, miten se toimii. Ensin pitää sisäistää toimintatapa, ymmärtää tekniikka, miettiä omaan opetukseen sopiva toteutus, kohdentaa oppimisprosessiin ja niin edelleen.
Esimerkiksi filosofian kurssi, jonka wiki vilahteli näytteissäni, on kehittynyt nykyiseen toteutusmuotoonsa kuuden vuoden ajan, josta ajasta ensin html-verkkosivuilla vuoden, verkkosivujen rinnalla Pedanet-sivut (mm. keskustelut poistettu näkyvistä) seuraavan vuoden, ohjausblogin rikastamana seuraavan ja kolme viimeistä vuotta wikissä, ensin toisessa ja sitten nykyisessä. Ja rinnalla on kokeiltu Google-sites-sivustoa sekä Ningiä, jota jälleen käytetään keskusteluihin, joihin on aiemmin käytetty myös vapaaehtoisten kanssa Jaikua. Ja tietenkin on pitänyt kokeilla myös filopodcastin tekemistä. Second Life ja Sokratinna Runo odottavat vielä synteettiselle Agoralle pääsyään. Ja esimerkiksi portfolio-toteutuksen hiomiseen on mennyt kokemusten kera 4 vuotta. Wikin ilo on juuri siinä, että tämä hidas kehittely onnistuu ja aina voi muuntaa kätevästi uutta kurssia varten, kun tekniikka tulee tutuksi.
Mutta mitä ihmettä kertoa tästä työskentelytavasta, ettei kuulija läkähdy? Jotain maistiaisia. Poimintoja, jotka herättäisivät ehkä nälän tutkia ja opetella itse?
Jos olisin itse aikoinaan löytänyt jotain muita kuin vierasmaalaisia blogeja ja wikejä, joista katsoa vähän mallia ja kerätä ideoita, olisin ollut huipputyytyväinen. Mutta kaikki piti keksiä lähinnä itsekseen ja kokeillen, mikä ei aina ollut kivaa ja mistä johtui sitten se, että ensimmäinen kurssiwikikokeilu jäi torsoksi. Oma kipinä oli vain niin kova, että pakko oli sinnitellä tuskaisten epäonnistumisten ja harhailujen yli.Suhteutettuna tähän kokemukseen, ajatus siitä, että ensimmäisellä wikien opetuskäyttöön tutustumisen tapaamisella pitäisi päästä oman wikin laatimiseen, vaatii ennakkovalmistautumista ja useamman opastajan tai pienen ryhmän. Jokaisella on kumminkin erilainen idea ja erilaiset kysymykset. Yleisiin toistuviin Wikispaces-wikin käytön kysymyksiin olen laatinut opastevideot.
Nyt ollaan sentään onneksi tilanteessa, jossa mietitään valtakunnallisesti avointen kurssitoteutusten koontia ja on paikkoja, kuten Vinkkiverkko, jossa kysellä vertaistukea. Ihan yksin ei tarvitse tuskitella.
EDIT: Tärkein meinasi unohtua tekstistä eli mikä tästä tekee niin hidasta? Se, että kyse ei ole vain työvälineistä, vaan toimintakulttuurista, työtavasta, jopa omasta identiteetistä ja omasta roolista (josta käytiin em. koulutettavien kanssa erittäin hyvää keskustelua). Blogin ja wikin saa suljettuna käyttöön ja niiden, kuten muidenkin avoimen sosiaalisen verkon välineitten kanssa voi toimia, kuten toimitaan perinteisissä suljetuissa verkko-oppimisympäristöissä, mutta miksi tällöin käyttää avoimia välineitä? Suljetut oppimisympäristöt ovat hyviä, jos ei haluta avoimeen oppimistilaan. Tämäkin asia on mietittävä ja kokeiltava. Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. En voi tarjoilla kuin esimerkkejä, en valmiita malleja.
keskiviikkona, lokakuuta 14, 2009
Wikispaces-wikissä nyt keskustelu ilman kirjautumista
Wikispaces-wiki on aiemmin vaatinut keskustelua varten tunnusten luomisen. Nyt Wiki Permissions -sivulla voi rastittaa vaihtoehdon, että keskusteluun voi osallistua kuka tahansa. Tämä helpottaa oppituntikeskusteluitten luomista wikiin.
keskiviikkona, lokakuuta 07, 2009
LeMill-haaste!
Istahdan nyt aamutuimaan täydentämään suomenkielisiä työkaluohjeita LeMill-verkkoympäristöön. Aloitan blogeista ja wikeistä, koska tuttava on juuri tänään niistä puhumassa ja kaipaili lisätietolinkkejä. Hakujen avulla en suomeksi löytänyt LeMillistä vielä montaakaan artikkelia.
Haaste liittyy AVO-kurssiin ja on oma panokseni kurssiosioon 2.
Tällaisen koosteen lähetin tuttavalle evästykseksi, osa vanhahkoja, mutta ei hapanneita, osa parhaillaan päivityksessä, muutama englanninkielinen, valtaosa omaa tuotantoani:
LeMill-haku suomeksi wiki:
http://lemill.net/tools/tags?
LeMill-haku suomeksi blogi:
http://lemill.net/tools/tags?
Tänään päivittyy myös Oph:lle tekemäni opas (siirtyy jatkossa toiseen paikkaan)
wiki:
http://sosiaalinenmedia.
blogi:
http://sosiaalinenmedia.
Laatimiani Wikispaces-wikin ohjeita (opastevideoita), ennen tuoreimpia päivityksiä, mutta edelleen näin se menee
http://www.peda.net/veraja/
Wikispaces-wikin omat video-oppaat (tietenkin englanniksi, mutta tuoreita)
http://www.wikispaces.com/
Opeblogi: keväältä 2006 avaa blogisanastoa, vanha, mutta noin se edelleen menee
http://opeblogi.blogspot.com/
Opeblogi: Mitä eroa on blogilla ja wikillä?
http://opeblogi.blogspot.com/
Opeblogi: Blogi + wiki = onnellinen pari
http://opeblogi.blogspot.com/
Oppiminen sosiaalisen median verkoissa -esitykseni, josta flash-videot, keskittyy blogeihin ja wikeihin
http://laatupiiri.wikispaces.
Wikis in Plain English
http://www.youtube.com/watch?
Blogs in Plain Ensglish
http://www.youtube.com/watch?
Edit: julkaisin juuri viime viikolla pitämäni lyhyen blogien ja wikien oppimiskäytön esimerkkien esittelyn SlideShare slidecastina eli kalvopohjiin on synkronoitu äänitys kyseisestä tilaisuudesta (kesto 11 min) http://www.slideshare.net/arongas/blogit-ja-wikit-oppimisen-tukena.
Haastan kaikki tuttavat mukaan talkoisiin: lisää suomenkielisiä opasteita LeMill-ympäristöön!
Liity LeMill-talkoot -ryhmään. Kutsu myös Sometu-verkostossa.
Haaste liittyy AVO-kurssiin ja on oma panokseni kurssiosioon 2.
Tällaisen koosteen lähetin tuttavalle evästykseksi, osa vanhahkoja, mutta ei hapanneita, osa parhaillaan päivityksessä, muutama englanninkielinen, valtaosa omaa tuotantoani:
LeMill-haku suomeksi wiki:
http://lemill.net/tools/tags?
LeMill-haku suomeksi blogi:
http://lemill.net/tools/tags?
Tänään päivittyy myös Oph:lle tekemäni opas (siirtyy jatkossa toiseen paikkaan)
wiki:
http://sosiaalinenmedia.
blogi:
http://sosiaalinenmedia.
Laatimiani Wikispaces-wikin ohjeita (opastevideoita), ennen tuoreimpia päivityksiä, mutta edelleen näin se menee
http://www.peda.net/veraja/
Wikispaces-wikin omat video-oppaat (tietenkin englanniksi, mutta tuoreita)
http://www.wikispaces.com/
Opeblogi: keväältä 2006 avaa blogisanastoa, vanha, mutta noin se edelleen menee
http://opeblogi.blogspot.com/
Opeblogi: Mitä eroa on blogilla ja wikillä?
http://opeblogi.blogspot.com/
Opeblogi: Blogi + wiki = onnellinen pari
http://opeblogi.blogspot.com/
Oppiminen sosiaalisen median verkoissa -esitykseni, josta flash-videot, keskittyy blogeihin ja wikeihin
http://laatupiiri.wikispaces.
Wikis in Plain English
http://www.youtube.com/watch?
Blogs in Plain Ensglish
http://www.youtube.com/watch?
Edit: julkaisin juuri viime viikolla pitämäni lyhyen blogien ja wikien oppimiskäytön esimerkkien esittelyn SlideShare slidecastina eli kalvopohjiin on synkronoitu äänitys kyseisestä tilaisuudesta (kesto 11 min) http://www.slideshare.net/arongas/blogit-ja-wikit-oppimisen-tukena.
torstaina, elokuuta 20, 2009
Wikispaces-wikissä kätevä käyttäjälisääminen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)