Sommittelin kokeen, jota ei tarvitse valvoa

Maanantaina ja tiistaina olen virtuaaliopetuksen päivillä Helsingissä. Maanantai-illan oppitunnit piti järjestellä. Opokurssin tunti siirrettiin, filosofian kurssilaiset keskustelevat verkossa (vaihtoehtona on pohdiskelu paperille) mediasta, tiedosta ja totuudesta ja psykologian kurssilaiset tekevät välikokeen.

Vinkkiverkosta löysin äsken vinkin Teacher Tube -videoon, joka havainnollisti digitaalista kuilua yhdysvaltalaisille collage-opettajille. Videolla oli muutama hyvä kysymys. Videolla on keskeisiä ajatuslainauksia tutkijoilta. Muun muassa tutkimustulos siitä, miten nuoriso edelleen koulussa on vastaajan roolissa, oli hätkähdyttävä. Opettajat kysyvät, eivät opiskelijat. Kysymisen taito on kuitenkin avain oppimiseen, siitä lähtee ihmetys.

Videon katsottuani päätin kertoa tähän tuosta välikokeesta. Opiskelijani saavat käyttää kaikkea mahdfollista informaatiota, mitä löytävät. Koekysymyksetkin ovat jo netissä, jos joku ne sattuu löytämään. Jokainen saa eri kysymykset. Kurssilla on 16, joten tein 32 kysymystä, valitsevat kahdesta toisen. Tavoitteena on kirjoittaa lukion esseetyyliin koevastaus, jossa ei siis saa lainata lähteitä. Oleellinen juttu on se, että pyydän jäsentelemään vastauksen ja liittämään jäsentelyn osaksi koevastausta.

Arvioinnissa annan painokkaiten palautetta tiedon jäsentelystä ja vastauksen rakentamisesta saatavilla olevan tiedon avulla. Se jäsennys onkin siis oleellinen osa koetta, vaikka sitä kokeen tekijät eivät ehkä tiedä (jos siis joku ei lue tätä blogia). Sovimme myös, että koetta ei valvo kukaan. Jos joku on sairaana tai saksan tunnilla (kun menevät maanantaina päällekkäin), tekee kotonaan. Aikarajoitus 70 minuuttia ja luottamus, että kurssilaiset haluavat kuitenkin mitata omaa osaamistaan, on mielestäni riittävä valvoja. Jos joku työllistää kaveriaan, se kyllä näkyy. Siinä tapauksessa välikokeen tulos poikkeaa muusta näytöstä.