Nettilukio – aina auki

Vanhan kamun kanssa rupatellessa ohimennen tuli juttua jälkikasvusta ja opintoreiteistä. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun tieto Nettilukion mahdollisuuksista synnytti ahaa-oivalluksen. Samankaltainen juttutuokio oli erään lukio-opettajan kanssa pari kuukautta takaperin.

Kaikilla nuorilla lukio-opiskelu ei etene suunnitellusti. Elämään tulee urheilua, töitä, muuttoja, sairauksia. Kesken jääneet lukio-opinnot eivät ihan äkkiä vanhene, vaikka nyt onkin opetussuunnitelmien uudistuksen siirtymävaihe. 

Otavan Opiston Nettilukiossa on kaksi linjaa, kuten kaikissa aikuislukioissa: aineopiskelu ja tutkintotavoitteiset lukio-opinnot. Aineopiskelijana voi opiskella kuka vain, ks. tarkempaa tietoa kurssimaksuista yms. aineopiskeluun liittyvästä. Tutkintotavoitteinen opiskelu on maksutonta. Lukio-opintojen lisäksi puuttuvan peruskoulun päättötodistuksen voi opiskella aikuisten perusopetuksen mukaisesti Nettiperuskoulussa.

Kun nuorisoasteen lukiossa opintonsa aloittanut jatkaa opintojaan Nettilukiossa, hän siirtyy aikuislukion opetussuunnitelmaan. Vanhat opinnot luetaan hyväksi ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma rakennetaan siitä, mihin opiskelija oli aiemmissa opinnoissa päässyt (erotodistus pitää kaivaa esiin tai hankkia siitä lukiosta, jossa opinnot jäivät kesken). Ihan kaikkea ei välttämättä voida lukea hyväksi, mutta valtaosa. Ehkä suurin ero opinnoissa on, että taito- ja taideaineita Nettilukiossa, kuten aikuislukioissa yleensäkään, ei ole samassa mittakaavassa kuin päivälukioissa.

Nettilukio on aina auki, on ollut jo 20 vuotta! Nettilukio on yksi Otavan Opiston oivallisista tulevaisuusaskelista. Tähän juttuun ei nyt mahdu muistella muita upeita polkuja, joita 1990-luvun lopulta alkaen Otavan Opisto rakensi oppimisen uusia ulottuvuuksia varten. Yhden kurkkauksen löytää osoitteesta https://metodix.fi/. 20-vuotisjuhlien muisteluksissa Nettilukion historiaa ja ihmisten kokemuksia.

Nettilukioon haetaan opiskelijaksi osoitteesta http://www.nettilukio.fi/ kohdasta Haku sähköisellä lomakkeella. Haku-sivulla kerrotaan, että hakijan tulee olla 18-vuotias. Aikuislukiot voivat ottaa rehtorin erityispäätöksellä myös nuorempia opiskelijoita (tällöin hakemuksella täytyy olla perusteet). 

Opiskelu Nettilukiossa vaatii kykyä ohjata itseään. Pääosa kursseista opiskellaan portfoliotyyppisesti itsenäisinä verkko-opintoina Muikku-ympäristössä. Kursseilla on ohjaava oppimateriaali, erilaista lisäaineistoa ja oman osaamisen edistymistä indigoivia harjoituksia. Osaaminen näytetään oppimispäiväkirjan ja palautettavien portfoliotehtävien avulla. Opintojen tueksi on tarjolla erilaisia ryhmiä, verkkotapahtumia ja monipuolinen ohjauksen tuki sekä jokaisella kurssilla opettajan apu. Itsenäisen opiskelun lisäksi jaksoittain on tarjolla ryhmäkursseja verkossa. 

Kannattaa tutustua! Nettilukio, Nettiperuskoulu, aineopiskelu ja Muikku-ympäristö (avoimia oppimateriaaleja).

Sosiaalisen median lukiokurssi

Kolmas kierros käynnistyy sosiaalisen median lukiokurssilla. Kahtena vuonna olemme vetäneet kurssia turkulaisten ja hämeenlinnalaisten kanssa niin, että olen vieraillut luennoimassa etäteitse ja rakennellut kurssiaineistot wikiin sekä osallistunut etätyöskentelyyn Ningissä.

Nyt on mukava tilaisuus käydä maanantaiaamuisin kaksoistunnilla naamakkain Karhulan lukiossa. Emme ottaneet tällä kertaa käyttöön muuta kuin blogit verkkotyöskentelyyn. Kirjoitan omaa kurssiblogiani, seuraan opiskelijoitten blogeja, kommentoin niitä, nostan esiin aiheita, kirjoitan juttuja omaan blogiini, vien keskusteluja muille verkkofoorumeille (kuten nyt tähän) ja houkuttelen kiinnostuneita mukaan. On vain eduksi, jos joku näkee niin paljon vaivaa, että kuikkii kurssiamme ja varsinkin, jos vielä vinkaisee sekaan jotain.

Sen verran on jo kuulunut kommentteja muutamista suunnista, että samanlaisia kursseja on vireillä monessa paikassa. Olisi kiva saada linkkejä tai ainakin tietoa, jos joku hyödyntää tätä meidän aineistoamme. Se on tehty leviämään ja jaettavaksi. Muuntelut sallittuja. Lukiokurssin idut ja ensiversot tuotti AVO-hanke, joka edistää avoimia oppimisresursseja ja -verkostoja.

Noista tekijänoikeuksista kun on kovasti nyt taas pulistu, niin... Mielelläni itse teen avointa oppisisältöä wikiin, jossa sitä voi muokata ja täydentää ja sisällön saa julki heti. Ensinnäkin oppimateriaalia tekemällä ei Suomessa juuri rikastu. Minusta tämä keskinäinen jakaminen on paljon rikastuttavampaa. Yritin kovasti tarjota painotuotteeksi sähköiseen muotoon monta vuotta sitten laatimaani aineistoa verkko-opiskelun taidoista. Se on edelleen linkkejä lukuun ottamatta ihan pätevä tuotos – toki pientä editointia vaatisi kauttaaltaan. Mutta ei se printtipuolella kustannuskynnystä ylitä. Olisi kiva linkittää kyseiseen aineistoon, mutta se on salasanojen ja lisenssien takana. En voi edes näyttää sitä kenellekään, koska se on varmassa jemmassa kuin bunkkerissa. Kohta en pääse edes itsekään siihen käsiksi.

Sosiaalisen median lukiokurssi – vassokuu

AVO-hankkeen tuotoksia alkaa tipahtelemaan kuin kypsiä hedelmiä puusta. Tätä hedelmää on kypsytelty jonkunmoisella joukolla puolitoista vuotta. Siis somen median luokiokurssia.

Vuonna 2009 järjestin omassa osahankkeessa (Vinkkiverkko) Harppaus-opintopiirin Wikiopistoon. Tarkoituksena netitse ottaa sosiaalisen median työtavoista ja ilmiöistä työkaluineen ite. Opintopiiri ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, mikä oli inspiroivaa ja johti kehittelemään jatkoajatuksia. Yksi jatkoajatuksista oli lukiolaisille kohdennettu opinto-ohjauksen näkökulmasta suunniteltu sosiaalisen median kurssi. Opinto-ohjaus tässä tarkoittaa opiskelutaitoja ja valmiudet jatko-opintoihin sekä työelämään.

Alunperin Kotkasta piti löytää toteutuskoulut ja kurssilaiset, mutta monen tekijän summana homma ei lähtenyt käyntiin. Verkostoissa on voimaa ja niinpä kokeilu polkaistiin käyntiin Turussa ja Hämeenlinnassa. Turun Päivi Luoma ja Antti Huttunen sekä Hämeenlinnan Pieta Tukkimäki-Hildén saivat organisoitua ensimmäiset kurssit pystyyn. Assistenttina ensimmäisessä toteutuksessa oli abiturientti Riku Heininen, jolle myös vielä suuret kiitokset. Riku valaisi nuorisonäkökulmaa kurssin rakenteluun. Turusta löytyi kaksi pilottivalmiudessa olevaa opettajaa, Jatta Paakkinen ja Johanna Parvinen, joille myös iso kiitos.

Homma eteni etäluentojen ja verkkotehtävien kanssa. Viime syksynä pallo oli entistä enemmän kouluilla. Turkulaiset liittivät kurssin verkkotarjottimelleen ja Hämeenlinnalaiset toteuttivat kurssin osana yrittäjyysopintoja. Hämeenlinnalaisten lopputuotos oli onnistunut tapahtumailta paikallisille yrittäjille.

Kuulin, että muuallakin on vedetty sosiaalisen median lukiokurssia, mutta en silloin saanut mitään linkkejä, josko jotain olisi somessakin löydössä. Tämä meidän toteutus on CC BY-SA 3.0 mukaisesti käytettävissä. Kesän aikana rakentelen kurssipaketin Wikiopistoon, sinne mistä kaikki aikoinaan lähti.

Somen lukiokurssin wikistä löytyy mm. opetussuunnitelma, open opas kurssin yhdenlaista toteuttamista varten, portfolio-ohjeet, arvioinnista opiskelijoille, arviointimatriisi ja käänteismentroinnin idea yrittäjyyskurssilaisille. Kaikkia sisältöjä on mahdollisuus edelleen muokata ja kehittää. Tavoitteena on valmistaa kesän rauhallisena aikana ennen lomia vielä muutama sisältöalue. Rakennettakin on jatkuvasti hyvä selkiyttää ja miettiä vaihtoehtoisia toteutustapoja. Mutta tässä on nyt ainakin jotain, mistä lähteä eteenpäin.

Joskus on maukasta olla omalla kurssilla

Opiskelijat sen tekevät, taas kerran. Siis minusta oppijan, joka uppoaa sellaiseen ajantajuttomuuteen, että missaa junan ja vähän muutakin maailmanmenoa. Oppiminen on työlästä mutta ehdottomasti elämän etupuolia, sen huomaa pienestä lapsestakin.

Meikäläisellä on tunne kuin maratonilta (Elma-rapo) olisin siirtynyt sadan kymmenen aidoille (Sometun ITK), mutta kumminkin eilen alkaneet verkkokurssit nappaavat osansa. Toinen menee enemmän portfoliotyöskentelynä, mutta PS5, joka on elänyt jo vuosia wikissä, päätyi kokeilulistalle.

Kurssin luokkajutteluita korvataan Facebook-ryhmällä. Eikä jää viimeiseksi kurssikokeiluksi naamakirjassa. En ole ollut mikään FB-intoilija, melko labiili toden sanokseni, vain Second Life voittaa, siellä kun Sokratinna Runo sätkii jo neljättä vuotta aloitussaarella... ei vaan niinku jaksa.

Facebookissa aloitimme persoonallisuus-käsitteen pohdinnoilla. Tehtävänä oli napata joku YouTube-video ja peilailla sitä vasten ajatuksia aiheesta. Ja miten jänniä juttuja... Hornetilla taivaalle ja musiikilla mielen sisäisiin kokemuksiin. Opiskelijoitten tuomat jutut rikastuttavat hetkessä kurssia ja mieli jää hitaasti sulattelemaan. Musiikki oli niin kiintoisa lisä, että perustin Spotify-listan, jonne kerään Facebook-keskustelussa kertyneitä biisejä.

Teen kurssille pieniä audioluentoja, tänään orientointia kurssille. Mainio Posterous apuna, siitä kun saa näppärästi podcastin (kerroin aiemmin, miten itse teen, muitakin vaihtoehtoja on, kun tulee rutiiniksi, ei vie paljoa aikaa). Linkitän audioluennot kurssiwikiin meneillään olevan teeman sivulle ja diaesityskin sieltä löytyy (tehty Google-dokumenteilla ja jaettu avoimesti nettiin cc-lisenssillä). Kun on aikaa, teen slidecastin, se vie hitusen enemmän aikaa, siksi nyt vain pelkät diat.

Wikispaces-wikissä on sellainen hauska ominaisuus, että siihen voi upottaa sekä podcastin että videocastin ja wikin vimpain luo pienen soittimen, jolla katsoa ja kuunnella suoraan wikisivulta. Siis kun lisään sähköpostitse seuraavan mp3-tiedoston Posterous-podcastblogiin, audio menee automaattisesti kurssiwikin Audioluennot-sivulle ja höpinäni voi kuunnella wikistä.

Tuli sellainenkin mieleen tänään, kun yksi opiskelija valitteli, ettei saa aina koulun käyttämää sähköpostia auki, että laitanpa kaikki ohjauskirjeet talteen ohjesivulle.

Linkkejä olen kerännyt kurssille jo vuosia Deliciousin kautta.

Tässä on nyt kelpo paketti. Wiki ja paljon valmista nettisisältöä edellisiltä vuosilta vapauttaa puuhaamaan lisäosia kurssille. Silti tuli tänäänkin mieleen, että wautsi wau, jos voisi opettaa jonkun kollegan kanssa yhdessä. Siis että meitä olisi isompi porukka sekä oppijoita että edeskäyviä oppijoita.

Eka kertaa verkkokurssilaisten kanssa FB:ssä

Ning on menossa maksulliseksi, joten jatkossa ehkä tulee pidettyä korkeintaa yksi omasta pussista maksettava Ning. Kouluhan ei näitä maksele, vaikkei ole kuin kymppi kuussa. Tarve on kätevästä ja mukavasta verkkojuttelupaikasta, joka on integroitu sähköpostiin niin, ettei jatkuvasti tarvitse päivystää, että tapahtuuko jotain jossain.

Veikkasin, että suunilleen kaikilla on Facebook-profiili, joten perustin ryhmän. Ryhmästä vain perustiedot näkyvät ulospäin. Laitan ohjauspuheeni sinne, juttelemme kurssin teemoista, tutkailemme ilmiöitä mm. YouTube-videoitten kanssa ja katsotaan nyt, mitä muuta kivaa syntyy, annan myös kurssilaisille mahdollisuuden tehdä aloitteita.

Tein itsekin ekan FB-tehtävän (aion tehdä kaikki kurssitehtävät) ja oli aika hauskaa etsiä tehtäväkuvaukseen liittyvää videopätkää. Siinä tuli mietittyä myös kyseistä käsitettä (persoona) monella lailla. Toivottavasti opiskelijoilla käy samoin ja toivottavasti saadaan kivoja keskusteluja aikaan.

Meillä on mukana myös yksi aikuiskoulutuksen pedagogisia tekevä opiskelija Jyväskylästä. Sometun kautta otti yhteyttä ja pyysi päästä seuraamaan opetusta. Hauska idea. Ei tarvitse matkustaa ja voi tutkailla rauhassa kaikkea sisältöä. Itsekin seurasin aikoinaan opettajan pedagogisissa paria verkkokurssia.

Kurssin sisältösivut ovat wikissä, wiki on jo monta vuotta vanha, siinä on vähän kerroksia, mutta sitä taas ehostelen matkan varrella. Wikin syntytarinan olen aikoinaan dokumentoinut blogiin.

Aika erikoiseen havaintoon törmäsin kurssisivuja laitellessani. Eräältä kustantajalta oli tullut uusimman kirjasarjan 5-osa, joten kävin linkittämään kirjan sivuille, mutta eipä se onnistunut. Uusitut oppikirjasivut olivat nimittäin sellaiset, että alisivuille ei saa linkkiä tai ehkä jollakin kikkakepulikonstilla saisi. Mielenkiintoista oli, että oppikirjasivulta olisi saanut tulostettua oppikirjan esitteen. Näinä paperittoman opiskelun aikoina en näe, mikä etu tulosteesta on. Sivuilta ei tietenkään ollut mitään jakamislinkkejä somen suuntaan. Lähetin pitkän kuluttajapalautteen ja kutsuin kustantajan edustajat Elma-raportin julkaisutilaisuuteen. Ollaan kirjoitettu mm. pitkät pätkät oppikirjan tulevaisuudesta. Paperikirjaa ei mitenkään dissata, mutta sen oheen voi kehittyä kaikenlaista kivaa. Laitan julkaisun jälkeen tänne blogiin, Elma tulee myös pdf:nä sekä wikinä. Elman esiteksti kirjan tulevaisuudesta esiintyi tässä blogissa aiemmin talvella.

Selkokielellä tekijänoikeusasioista

No otsikko on tietenkin mahdoton toteuttaa, mutta silti. Kouluissa kohtaa niin paljon epätietoisuutta, että aion uhmata luonnonvoimia ja laatia pienen kätevän kortin, jossa on perusasioita mahdollisimman oikein ja mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa. Olen laittanut joitakin oman ymmärrykseni mukaan keskeisimpiä nyt tähän, olisi mahtavaa saada oikomista ja täydennystä:

• Netistä on luvallista ladata sisältöjä, kuten kuvia, omaan käyttöön. Edelleen verkkoon julkaiseminen ei ole omaa käyttöä.
  
• Kaikkea netistä ladattu tai painotuotteista skannattua ei saa julkaista verkkoon, ei edes oppisisältöjen ja oppimistehtävien osana. Suljettuun oppimisympäristöön julkaiseminen ei ole sen sallitumpaa kuin avoimeen verkkoon julkaiseminen.

EDIT (kiitos T.): Voisi sanoa, että yksityiskäytön puitteissa teoksia saa käyttää ja kopioida. Opiskelu on yksityiskäyttöä. Samoin kopion tekeminen kaverille. Mutta kopioiden tekeminen >30 kaverille alkaa jo olla julkista toimintaa. Eli teoksia saa esim. valokopioida tai kopioida netistä itselleen oman opiskelun tueksi. Ja pienimuotoinen omalle lähipiirille näyttäminen ja kopiointi on ok.

• Linkin tekeminen on aina sallittua. On kuitenkin syytä välttää sellaisiin sisältöihin linkittämistä, joissa epäilee tekijänoikeusrikkomusta (esimerkiksi uuden elokuvan taltio netissä).
  
• Siteeraaminen on sallittua. Sitaatti on lyhyt, se erotetaan selkeästi muusta sisällöstä ja lähde merkitään tarkasti.

EDIT (kiitos T.): Siteerauksella on myös oltava hyvä syy. Esim. kuvan käyttäminen oman esityksen kuvituksena ei ole siteerausta. Jos taas kuva oleellisesti liittyy esityksen aiheeseen (esim. kaavakuva, joka selventää käsiteltävää ongelmaa), siteeraus voi olla perusteltua.

Siteerauksia ei kannata olla kovin paljon - parempi kirjoittaa asia omin sanoin ja viitata alkuperäiseen teokseen. Jos koko teos on pelkkää siteerausta, onko siinä omaa lainkaan?

• Tekijänoikeus koskee myös verkkoon julkaistua, vaikka tekijänoikeusmerkintää ei olisikaan näkyvissä.
• Tekijänoikeus koskee kirjallista tai taiteellista teosta. Teoskynnyksen ylittymiseen vaaditaan omaperäistä tekijän luovaa työtä. Käytännössä teoskynnyksen ylittyy melko helposti valokuvien, piirrosten, musiikin ja muun vastaavan suhteen.
• Lukion opettajalla ja opiskelijalla on tekijänoikeus omiin teoksiinsa.
• Tekijänoikeuden suojaamaan aineistoon on aina saatava julkaisulupa.

EDIT (kiitos T.): Tarkennus viimeiseen: Kaikkien teosten julkaisuun vaaditaan tekijänoikeuden haltijan lupa - jos olet itse teoksen tehnyt, saat itse päättää. Muutoin on kysyttävä lupa tekijältä, ellei tekijä ole jo etukäteen ilmoittanut luvasta (esim. CC-lisenssillä).

• Tekijä voi luovuttaa nettisisältöjään muille verkkosisältöjen käyttäjille erilaisilla lisensseillä, joista koulutyöskentelyn kannalta tärkein on Creative Commons (CC). Tutustu lisensseihin http://creativecommons.fi/etusivu
• CC-lisenssoituihin sisältöihin kohdistuva hakukone http://search.creativecommons.org/
  
• Muita tärkeitä verkkosivuja:
• Opetusministeriön tekijänoikeussivusto: http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/
• Kopiraitti-opas http://www.kopiraitti.fi/
• Jukka Korpela: Tekijänoikeusfakki http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/ (tämä on jo melko vanha, päivitetäänköhän edelleen?)

EDIT (kiitos anonyymi): Suosittelen tutustumaan seuraaviin sivuihin, tp://www.theseus.fi/tekijanoikeudet.html sekä http://www.theseus.fi/CC-FAQ.html ja huolelliseen kirjoittamiseen.

• Mitä remiksauksesta kannattaisi laittaa? 

EDIT (kiitos T.): Remiksaus on uuden teoksen luomista käyttämällä muita teoksia pohjalla. Esim. otetaan piirretty tv-ohjelma, johon äänitetään oma ääniraita päälle. Tai lisätään videoon tanssimusiikkiraita. Tai otetaan useammista videoista pätkiä ja rakennetaan uusi kokonaisuus.

Remiksaus on sallittua yksityiskäytön piirissä, mutta jos teoksen aikoo julkistaa, pitää remiksissä käytettyjen teosten tekijöiltä olla lupa teoksen muuttamiseen ja jatkolevittämiseen muutetussa muodossa.

Käytännössä valtaosa esim. YouTuben remix-videoista on laittomia.

Jos haluaa pelata sääntöjen mukaan, käyttää remiksauksessa vain CC-lisensoituja teoksia, joissa ei ole ND-ehtoa (ei johdannaisia). Tai pyytää teosten tekijöiltä luvat yksitellen.

YLE ja CC: http://www.youtube.com/watch?v=6Kk8daErSZ8

Esimerkki video+oma ääniraita -remiksauksesta: http://www.youtube.com/watch?v=hXP3pAWT22A

Lyhyihin pätkiin ja parodiaan perustuen laillinen remix-video Disneyn materiaalista: http://www.youtube.com/watch?v=CJn_jC4FNDo

Ja huomiona siis, että tämän pitää valjeta 16-vuotiaalle lukiolaiselle edes jollakin tavoin. Kortti ei saa paisua yli äyräiden. Mitään monimutkaista ei voi laittaa.

EDIT: ja näistä nyt sitten selkoisesti yhteen pieneen korttiin, se on kumminkin tavoite, pitää olla kätevä ja käteen sopiva.

EDIT: Tekijänoikeuskysymyksistä keskusteltu myös Vinkkiverkossa.

Sosiaalisen median lukiokurssi

Kirjoittelin juuri perusteluita sosiaalisen median lukiokurssille (työmaawiki), jonka aineistoja teen Vinkkiverkon lukiohankkeen (Oph:n oppimisympäristöjen kehittämishanke) viimeisenä työnä (Vinkkiverkon opettajaverkoston ylläpito jatkuu AVO-hankkeen voimin).

Tällaista tekstiä olen nyt kirjoittanut perusteiksi kurssille. Mielelläni otan vastaan kommentteja ja oikomista tai lisämutkia!

"Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta." (Määritelmä Jussi-Pekka Erkkola, 2008, ks. pdf.)

Sosiaalinen media (käytetään myös ilmaisua yhteisöllinen media) on noussut viimeisten vuosien aikana merkittävään rooliin ihmisten arkipäivässä, mutta se on vaikuttanut myös paljon tieteelliseen toimintaan, uusiin liiketoimintamalleihin, vapaa-aikaan ja viestintäkulttuuriin. Sosiaalisen median toimintataidot eivät liity vain tietotekniikkaan vaan viestintäosaamiseen monipuolisesti. Kyse on tiedonkäsittelytaidoista, jaetusta asiantuntijuudesta ja yhteistyöstä. Kääntöpuolena on korostunut myös oman identiteetin ja henkilökohtaisten tietojen suojeleminen, informaatiokuormitus ja negatiiviset ryhmäilmiöt, kuten kiusaaminen.

Sosiaalisen median käyttötaidot ovat metatasolla inhimillisen toiminnan perustaitoja. Koska toimintaympäristö on uusi ja koska aiemmilla sukupolvilla ei ole nuoruusaikaista kokemusta sosiaalisen median maailmoista, eivät vanhemmat ja opettajat kykene omaan elämänkokemukseensa nojaten opastamaan nuoria sosiaalisen median toimintakulttuuriin. Toisaalta ne nuoret, joita voidaan joidenkin tutkijoiden mukaan nimittää diginatiiveiksi tai sosiaalisen median alkuasukkaiksi, eivät oman elämänkokemuksensa vähäisyyden vuoksi osaa automaattisesti soveltaa sosiaalisen median käyttötaitojaan oppimisen, tutkimuksen ja työnteon yhteyksissä.

Näistä lähtökohdista on rakennettu lukion sosiaalisen median kurssi, jossa lukioväki, niin opettajat kuin opiskelijat, voivat yhdessä tutkien etsiä hyviä toimintatapoja.

Kuinka sosiaalinen media koskettaa lukiokoulutusta?

Sosiaalinen media tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, sovellusohjelmien ja verkkopalveluitten mahdollistamaa vuorovaikutusta ihmisten kesken. Vuorovaikutuksen keskeisiä elementtejä ovat sisältöjen yhteinen tuottaminen, sisältöjen jakaminen sekä kommunikointi. Tekniset ympäristöt mahdollistavat sekä reaaliaikaisen viestinnän että viivästetyn viestinnän. Myös syntyneet tuotokset useimmiten varastoidaan palveluntarjoajien palvelimille. Sisältöjä voidaan jakaa sekä avoimesti että itse määritellylle joukolle. Sosiaalisen median voima perustuu vertaistuotantoon. Avoin tiede (open science) ja siihen liittyvä tiedeaineistojen vapaa saatavuus (open access) ovat oppimisen näkökulmasta johtaneet avoimen oppimisen (open education) ja oppimisverkostojen laajamittaiseen edistämiseen.

Kurssin aikana opiskelija tutustuu sosiaalisen median toimintakulttuuriin ja työvälineisiin. Keskeisenä opiskelun kohteena on omien opiskelu- ja työskentelytaitojen kartuttaminen sekä yhteisöllinen oppiminen.

Sosiaalisen median kurssi liittyy voimassa olevan lukion opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin Teknologia ja yhteiskunta sekä Viestintä- ja mediaosaaminen. Kurssi tukee opinto-ohjauksen yleisiä päämääriä jatko-opinto- ja työelämävalmiuksien lisäämisessä sekä omien opiskelutaitojen kehittämisessä. Opinto-ohjauksen tavoitteena lukiokoulutuksessa on ohjata opiskelija hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia, mitä tavoitetta sosiaalisen median kurssi omalta osaltaan edistää.

Filosofian opettajuuden autuus

Miten auvoista onkaan päästä opettajana oppijan asemaan. Ja miten rohkaisevaa on kerta toisensa jälkeen tuntea nahoissaan, että sanavallan antaminen opiskelijoille toimii.

Viime viikolla alkaneella filosofian kurssilla johdattelen opiskelijat hitusen avoimeen nettiin. Kurssiin kuuluu neljä ihmettelytehtävää, jotka toteutetaan Ning-sivustolla. Tänään aiheena oli etsiä jokin itse kiinnostava antiikin ajattelijan ajatus, kuvailla sitä, kertoa, mikä siinä kiinnostaa ja vielä vähän pohtia yli kaksi vuosituhatta vanhojen ajatusten merkitystä.

Osa vielä kypsyttelee vastauksiaan, mutta jo kertyneet saavat tämän pikku opettajan hymyilemään suu korvissa. Keskustelu on tosi kiinnostavaa – kurssilaiset ovat tehneet hienoja ajatuslöytöjä.

Käytännössä toimimme niin, että ensin esittelin lyhyesti, mistä kysymys ja millaiselle sivulle mennään. Kerroin, että saa esiintyä oman valinnan mukaan lempinimellä tai koko nimellään, kuvan voi laittaa tai olla laittamatta. Perusidea on, että kaikki voivat lukea toistensa ajatuksia ja ettei ole vääriä vastauksia. Kyse on mielipiteistä ja omista havainnoista, jotka ovat aina oikein (jos ei mennä äärimmäisyyksiin).

Opastusta ei kovin paljoa tarvittu, lähes kaikki saivat käyttäjätunukset Ningiin nopeasti. Nykyisin Ning vaatii sähköpostivarmennuksen, mikä hidasti osalla tunnuksen saamista.