Lisää videonauhaa ja muistiinpanoja

Videon katsomisen ja muistiinpanojen tekemisen yhdistäminen on oivallista niin verkko- ja etäopiskeluun, flipped classroom -käyttöön, MOOC:eihin kuin kenelle tahansa videoitten kanssa opiskelevalle (mikähän ilmaisu muuten vakiintuu flippedin suomalaiseksi vastineeksi, käänteinen luokkahuoneopetus ei oikein ei oikein...).

Esittelin tässä blogissa muutama viikko sitten Chrome-selaimen Videonotes- laajennoksen. Onneksi Päivi kommentoi bloggaustani ja muistutti Audiomark-mobiilisovelluksesta.

Nämä kaksi eroavat hieman toisistaan, tärkeimpänä erona siis tuo käyttöympäristö. Videonotesiin voi tuoda videon kansainvälisistä avoimista kursseista (Coursera, Udacity, edX, Khan Academy), mutta myös minkä tahansa videon Youtubesta tai Vimeosta. Audiomarkiin voi tuoda videoita Courserasta, edX:stä, YouTubesta, Box- ja Dropbox-pilvipalveluista. AudioMark on ainakin tällä hetkellä saatavilla vain iOS-laitteille. Molemmat voi yhdistää Evernoten kanssa. Videonotes linkittää merkinnät suoraan tiettyyn videon kohtaan, mutta nämä linkit eivät siirry Evernoteen.

Kirjoitin viime syksynä Audiomarkista pienen tiimin Evernote-opiskelublogiin ja julkaisen nyt täälläkin tuon bloggauksen.

Evernote + Audiomark + Postach.io = mobiiliopiskelijan taivas

Puhelin on erinomainen väline pieninä joutohetkinä katsoa, kuunnella, lukea ja jopa tehdä pieniä muistiinpanoja – tosin viimeksi mainittuun ei nyt maan mainio. Tupakoimattomana käytän tupakkatauot usein nettisurffailuun tai erääseen mobiilipeliin. Tauot ovat tarpeellisia, aivot kaipaavat välillä jotain muuta, pientä lepohetkeä.

Netin uutisvirta on alkanut kyllästyttää, vaikka toki Facebookin kautta kaverikuulumiset ja kivat vinkit ovat kivoja, pientä rupattelua uurastuksen keskellä. Silti, käsissä on erinomainen väline johonkin syvällisempään, merkityksellisempään – vaan miten viritellä ja asentaa härpätin yhteen nettisälän kanssa, ettei seurauksena ole sitä samaa: loputonta virtaa ja silppua?

Jos käytössä on iLaite, nyt on mahdollisuus sukeltaa taukotuokioden aikana tai matkanteon joutoaikana kiehtovien opintojen pariin AudioMarkin avustuksella. Sen kautta voi kuunnella ja katsella Courseran luentoja, YouTube-videoita, Podcasteja, iTunes U:n tilauksia, iTunesin kautta hankittuja audiokirjoja, omalle laitteelle tai Box-pilvipalveluun tallennettuja video- tai audiotiedostoja. Videoita voi katsoa myös kuvavirran kautta ja audioita kuunnella iTunesin musiikkikirjastosta. Courseran luennot voi tallentaa offline-katselua varten. Kokeilussa Coursera ja YouTube toimivat moitteetta, Boxin kautta toistettu video pätki.

AudioMark integroituu Evernoten kanssa! Voin tehdä suoraan videoitten katselun aikana muistiinpanoja Evernoteen. Muistiinpanoon tulee automaattisesti tieto, missä videolla ja missä kohtaa kyseistä videota tein muistiinpanon.

Nopean AudioMark-kokeiluni aikana havaitsin, että videon katselun aikana voi täydentää muistiinpanoja samaan muistioon (YouTuben katselussa muistiinpanon sai auki videon alta, Courserassa yläpalkista, kannattaa klikkailla kaikkea, niin nopeasti oppii, mitä mistäkin löytyy).

Oikea tallennuskansio pitää valita asetuksista ennen katselun tai kuuntelun aloittamista. Asetuksissa voi myös määritellä, pysähtyykö video muistiinpanon ajaksi vai ei. Evernoten muistioita ei pääse sovelluksessa luomaan eli kannattaa luoda sopivat muistiot Evernoten omassa käyttöliittymässä.

AudioMark luo mobiililaitteelle käyttöliittymäkokemuksen, joka on todella toimiva. Videon voi levittää kokonäytölle ja kun haluan tehdä muistiinpanoja, pääsen niihin selkeästä plus-painikkeesta. Courseran omat videoihin sijoitetut kysymykset toimivat ja sovelluksesta on pääsy omaan Coursera-profiiliin. Kun kaiken lisäksi löysin nopeasti kotimaisia opintojani tukevan huippukurssin Wesleyan yliopistosta, olen suorastaan häikäistynyt. Toivottavasti tämä upea sovellus tulee tarjolle myös muille mobiilijärjestelmille.

Muutamia ruutukaappauksia AudioMarkista:

Evernoten kytkentä tehdään asetuksissa. Kansiota voi vaihtaa ja valinta on laitekohtainen.

iPadin käyttöliittymä. Muistiinpanot isosta plussasta (merkitty oranssilla huutomerkillä).

Kännykkäkäyttöliittymä. Isosta plussasta tehdään muistiinpanot Evernoteen.

Eikä tässä vielä kaikki! Evernoteen kertyviä muistiinpanoja voi työstää oppimispäiväkirjaksi ja TA-DAA: nyt voi Evernotesta blogata suoraan Postach.io-blogiin. Kyse on vielä beta-vaiheessa olevasta palvelusta, mutta joka tapauksessa kaikki blogimerkinnät sijaitsevat omassa Evernotessa, joten ne ovat tallessa. Eikä Postach.io mikään karvalakkiblogi ole. Itse asiassa se vaikuttaa opiskelutarkoitukseen oikein sopivalta.

Bloggaaminen sujuu yksinkertaisuudessaan niin, että Postach.io kytketään omaan Evernoteen ja luodaan halutut blogit. Jokainen blogi kytketään yhteen Evernote-muistikirjaan. Kaikki muistikirjaan lisätyt muistiinpanot, joissa on täginä published ilmestyvät blogiin. Jos blogiin haluaa sivuja, lisätään mukaan tagi page. Kaikki muut tagit sijoittuvat bloggauksen perään normaaliin tapaan. Hyperlinkkien luominen onnistuu editorilla. Jos kuvan liittäminen ei onnistu, kuvat voi tuoda Flickristä tai Google Valokuvista upotuskoodilla, kuten myös videot. Postach.io ymmärtää perus-HTML:ää.

Tältä näyttää Coursera-kurssin opiskelublogikokeilu:

Huom: Courseran mobiilikäyttöä varten on saatavilla myös Android-sovellus Coursera On The Go, joka ei integroidu Evernoten kanssa, mikä on iso miinus.  Sovelluksessa voi tehdä muistiinpanoja, mutta ne jäävät vain sovelluksen sisään. Sovellus ei myöskään suostunut näyttämään omalla melko nuorella Androidillani videoita ollenkaan eli tätä Android-sovellusta en suosittele ollenkaan (ainakaan nykyisellään).

Videonauhaa ja muistiinpanoja: VideoNot.es

Globaali opiskelu on tämän päivän herkkua. Löysin Australiasta yliopistokurssin, joka sopii omiin oppimistavoitteisiini kuin nakutettu. Opiskelussa videot ovat keskeisessä roolissa.

Viime viikolla Tarja Heikkilä vinkkasi Facebookissa Chrome-selaimeen liitettävästä VideoNotes -palvelusta, joka mahdollistaa videon katsomisen ja muistiinpanojen tekemisen. Muistiinpanot kiinnittyvät siihen kohtaan videota, jolla kohdalla muistiinpanon päätteeksi napautan Enteriä. Palaamalla muistiinpanon riville voin katsoa uudelleen kyseisen kohdan videosta. Videon nopeutta voi säädellä, hidastaa tai nopeuttaa.

Muistiinpanot tallentuvat VideoNotes-muodossa Google Driveen. Jos muistiinpanot haluaa kätevästi talteen pelkkinä teksteinä, palvelun voi kytkeä Evernoteen, jonne muistiinpanot siirtyvät yhdellä napautuksella. Evernoteen avautuu ensimmäisellä kerralla automaattisesti VideoNotes-muistikirja ja sen jälkeen jokainen muistiinpano tallettuu VideoNotesissa annetulla otsikolla. Evernoten muistiinpanoon syntyy myös automaattisesti linkki kyseiseen muistiinpanoon VideoNotesissa.

Systeemin kruunaa se, että muistiinpanoja voi jakaa. Jakaminen tapahtuu samalla tavalla kuin muiden Google Drive -dokumenttien kanssa eli voit jakaa tietyille henkilöille tai linkin saaneille, dokumenttiin voi antaa peljän katseluluvan, kommentointioikeuden tai muokkausoikeuden.  Jos haluat kokeilla, tässä demomuistiinpano, jota saa myös muokata. Kaiken lisäksi kyseessä on avoimen lähdekoodin sovellus.

PS. On hienoa olla kokijana hyvin suunnitellulla kurssilla, jossa asiat on vaiheistettu, jossa kaikki elementit ovat kohdallaan ja jossa myös teknologia tukee oppimista. Pienenä nyanssina uuden kurssin teknisten apulaisten valikoimassa on tsemppi-lätkien (badges) lisäksi pieni omaa edistymistä kuvaava tolppa. Tämä kolahti meikäläiseen! Heti alkoi tolppa liikkumaan kohti tavoitetta.

Instagram ja visuaaliset muistiinpanot

Muistiinpanoja voi tehdä kirjoittamisen ohella myös valokuvaamalla ja videoimalla. Viime aikoina Instagram-kuvanjakopalvelu on kasvattanut suosiotaan. Instagram on hauska apulainen seminaaritunnelmien tallentamiseen.

Instagram on suunniteltu toimimaan mobiililaitteilla. Vaikka omaa Instagram-tilia voi selata tietokoneen selaimen kautta, palvelun hallinta tapahtuu mobiilisovelluksessa eikä tietokonenäkymässä ole saatavilla kaikkia toiminnallisuuksia. Facebook osti Instagramin viime vuonna huimalla hinnalla.

Tietokonekäyttöliittymä Instagramissa luo kauniin kuvakoostesivun, jossa kuvat vaihtuvat sopivaan tahtiin:

Instagrammilla voi jakaa valokuvia tai 15 sekunnin videoita, joihin voi lisätä tekstiä ja paikkatiedon. Instagramissa voi käyttää hashtagejä ja viitata toiseen käyttäjään @käyttäjätunnus-merkinnällä Twitterin tapaan. Viestit voi jakaa mm. Twitteriin ja Facebookiin.

Käytin toissaviikolla kokeiluhengessä Instagramia raportointikeinona Kiltakoulujn toiminnallisessa loppuseminaarissa. Lisäsin viesteishini tapahtumalle sovitun Twitter-hastagia ja jaoin kuvalliset muistiinpanot Instagramista Twitteriin. Näin viestini sulautuivat yhteiseen Twitter-virtaan #kiltatapahtumat -tunnuksella.

Tallensin kiltakoulujen toiminnallisesta seminaarista useita pienoishaastatteluja ja muutamia valokuvia, jotka jaoin myös Twitteriin. Mikä hauskaa, valokuvat ja videot saa myös upotettua blogiin.

Kokemukseni oli, että Instagram oli hyvin nopea apuväline. Ihmiset suostuivat myös pieniin videohaastatteluihin ilman suurta maanittelua, koska etukäteen oli tieto haastattelun lyhyydestä. Tunnelma tallettui mukavasti. Jälkikäteen harmittelin, että en kiertänyt kyselemässä kommentteja myös opiskelijoilta, jotka osallistuivat tapahtumaan.

Instagram-videoita voi upottaa yksitellen, kuten tässä Anu Konkarikosken haastattelu:

Videoita voi upottaa myös koosteena. Alla oleva aktiivinen kooste on tehty Webstalla (ent Webstagram) (kokeile klikata kuvia):



Tämä bloggaus on julkaistu alunperin 19.9.2013 Kiltatapahtumat-blogissa.

Liverapoilu elikäs kollektiivisia (opettavaisia) muistiinpanoja

Olemme Sometun veijarijoukoissa suunnitelleet hartaasti tapahtumaa, jonka esiliverapoilu tekisi tarpeettomaksi koko tapahtuman fyysisen järjestämisen. Juttu siis menisi niin, että sovittuna aikana sovitussa verkkopaikassa ennalta jaettua seminaariohjelmaa sielunsa korvin ja silmin seuraavat ihmiset kokoontuisivat raportoimaan kyseistä tapahtumaa, sen esiintyjiä. Näin voitaisiin saada mukaan myös kuolleita esiintyjiä, vaikkapa Aristoteles, fiktiivisiä henkilöitä, vaikkapa Roope Ankka ja henkilöitä, joita on muuten vaikea saada kaukaiseen pohjolaan, vaikkapa Tawakkul Karman.

Homma on vielä toteuttamatta, mutta vielä joku päivä huippuseminaari kutsuu esiliverapoilijoita, sillä Suomi-somessa on vankka rakkaus yhteisölliseen muistiinpanojen tekemiseen ja selostamiseen. Liverapolua ennakoivat erilaiset yhteisölliset kommentointiketjut IRC:ssä, mutta Jaiku-palvelun myötä yhteisöllinen tapahtumakommentointi avautui kenelle tahansa netin käyttäjälle. Jaikuun perustettiin erityinen Seminaarikannu näitä liveraportointeja varten. Sama toistui Jaikun jälkeen Qaikussa. Tuija Aalto toi YLE:lle varhain sosiaalisen median käytön. Hän opasti esimerkiksi 2010, kuinka kimppamuistiinpanoja tehdään Qaikussa.

Tiina Airaksinen liverapoilee Jaikuun ITK-päiviltä 2008. Kuva Ville Venäläinen.

Molemmissa palveluissa oli erinomaiset ominaisuudet tapahtumaraportointiin. Aloitusviestin jälkeen saattoi samaan ketjuun liittää laajempia tekstejä linkityksineen ja myöhemmin myös kuvien lisääminen onnistui. Suomen ansiointuneimpia liveraportoijia on varmasti kaikkien asiaa tuntevien mielestä Irmeli Aro. Haikeaa, että nuo Jaikun-Qaikun aikojen viestiketjut ovat poissa. Jaiku-arkistossa sentään vielä joitain aarteita tallella, esimerkiksi Kari A. Hintikan aloittamassa Jaiku-ketjussa mietiskeltiin 16.9.2008 balanssia somekanavan rapoilukäyttöön ilman että viestitulva olisi häiriöksi ulkopuolisille. Tavaksi tuli, että myös tilaisuuteen osallistumattomat tulivat kuulolle, usein jakamaan hyvinkin oivallisia kommentteja.

Liverapoilusta tuli aikaa myöten yleistä erilaisissa konferensseissa. Twitterin yleistyttyä tapahtumajärjestäjät ryhtyivät ilmoittamaan tunnisteen, hashtagin, jolla viestit saattoi kiinnittää samaan ketjuun ja kanavoida saman tien myös tapahtuman verkkosivuille ja tapahtumatilan seinälle. Toisinaan osallistujat ottavat vapauksia ja luovat omintakeisia ratkaisuja kollektiiviseen muistiinpanojen tekemiseen. Ehkä hervottomimpia tilanteita, joita itse olen nähnyt, oli MindTrek vuonna 2009, kun yleisö tympääntyi Pekka Himasen esitykseen.

Liverapoilu ei aina tähtää mihinkään päämäärähakuiseen. Mukana voi olla rönsyilyä ja pelleilyä. Usein kuitenkin rapoiluun tottuneet pääsevät tilaisuudessa uudelle asteelle, aktiivisiksi osallistujiksi ja tuottamaan jotain uutta sisltöä, ajatuksia tai vaikka artikkelin aiheesta. Liverapoilu aktivoi. Toki se myös vähentää turhautumisen tunnetta. Passiivinen seminaari-istuminen on uuvuttavaa.

Kollektiivista muistiinpanojen tekemistä voidaan käyttää opiskelussa joko omaehtoisesti ja spontaanisti tai opettajan / kouluttajan antamana tietoisena toimintana. Ihan kylmiltään liverapoilu ei suju. Keskittymisessä pitää päästä virtausmaiseen flow-tilaan. Jos rapoilu tapahtuu kirjoittamalla, kirjoitusnopeus ja tottumus vaikuttavat. Sujuva rapoilu vaatii myös nopeaa, oivaltavaa ajattelua ja kykyä kuunnella tarkasti. Toisaalta kirjoittaminen myös virittää tarkkaavaisuuden huomion kohteeseen.

Aina luennoitsijat eivät ilahdu aktiivisesta ja avoimesta liverapoilusta. Läpinäkyvyys, näkyväksi tuleminen, voi olla pelottavaa. Kuulijat voivat tulkita ja ymmärtää omalla tavallaan. Suomessa on tapana kokoontua yhdessä olemaan samaa mieltä asioista. Liverapoilu avaa tilaa erilaisille ajatuksille, myös täysin ulkopuolelta tuleville heitoille ja tahalliselle vasta-argumentoinnille. Näyttää kuitenkin siltä, että olemme tähänkin vilkkaamman keskustelun kulttuuriin tottumassa, tosin hitaasti ja edelleen leimahtavien mustavalkoisten inttämisten kautta, joita näkee tavan takaa jopa ihan asiallisissa aikuisten Facebook-keskusteluissa.

Koska kollektiivisten muistiinpanojen tekeminen on oppimisen menetelmänä kiinnostava ja koska siihen on nykyisin rikkaita tuottamisen keinoja, kokosin kollegoiden avustamana diasarjan siitä, kuinka näitä kollektiivisia muistiinpanoja on nykyisin mahdollista tehdä. Näkökulmana on antaa ohjeita tapahtuman tai oppimistuokion järjestäjälle. Ja voi tätä somemaailman ihmettä. Kauniina syyssunnuntai-iltana nettiapujoukot riensivät täydentämään koostetta. Ihan mahtikiitokset, erityisesti tässä vaiheessa Kari A. Hintikka ja Tarja Ollas! Esitys on edelleen avoin täydennyksille ja korjauksille. AVO-hankkeen tuotantoa, rohkaisua kohti avoimia oppimisverkostoja, oppimistilanteiden ja tilojen avaamista kiinnostuneille ja innostuneille.

Esitys sisältää myös pieniä siipaleita somen lähihistoriaa. Kyse ei sinällään ole mistään supisuomalaisesta ilmiöstä, näin toimitaan maailmalla ja suuressa mittakaavassakin. Suomelle erityistä on pieni kielialue, tiheät verkostot ja vahvasti kallistus älykkään huumorin suuntaan, hukkaamatta ammatillista pyrkimystä tutkia, selvittää, analysoida, jäsentää, ratkaista, löytää jne.

Lightly yhdistää mobiilisurffailun Evernote-muistiinpanoihin

Tämä bloggaus on alunperin julkaistu Opi Evernote -blogissa 17.8.2013.

Jos kuulut meihin, jotka surffailemme mobiililaitteella netissä bongailemassa ammatillisesti, opiskeluun tai harrastuksiin liittyen mielenkiintoisia juttuja? Pelkkä jakaminen Twitteriin tai Facebookiin ei oikein tyydytä, sinne hukkuu löytö sälän joukkoon. Löydön voi lisätä Diigoon, mutta jos haluaa myös jakaa jutun muiden kanssa, pitää klikkailla lisää. Löydön voi toki postittaa itselle sähköpostiin ja operoida lisää tietokoneella, mutta sähköpostin jonossa on muutakin hoidettavaa.

Lightly + Evernote osuu tähän pulmaan. Valitettavasti ainakin vielä vain iPhone-sovellus saatavilla (joka toimii muös muissa iLaitteissa). Erityisesti nettilähteiden kanssa työskentelevälle opiskelijalle oivallinen apulainen. Varsinkin bussi- tai junamatkoille.

Näin se toimii:

1. Avaa valmiiksi iLaitteellasi Evernote (jos sinulla ei vielä ole mobiilisovellusta, hanki ja luo tili)
2. Asenna Lightly-sovellus
3. Seura sovelluksen opastettua kierrosta, jonka lopuksi sinut ohjataan yhdistämään Lightly Evernote-tiliisi. Jos sinulla on useita iLaitteita, voit yhdistää ne kaikki samaan tiliin.
4. Luo seuraavaksi Safariin palvelun ohjeiden avulla kirjanmerkki, jolla voit lisätä selaimelta sisältöjä Lightly'in: Settings > Save with Safari > Install bookmarklet.
5. Optiona on, että Lightly pörrää taustalla. Tällöin se lisää automaattisesti kaikki selaimelta kopioimasi sisällöt Evernoteen. Jos et halua, että näin käy, sulje automaattinen taustakäynti ja avaa sovellus vain, kun haluat tehdä muistiinpanoja.
6. Asetuksissa voit valita, mihin muistikirjaan verkosta poimitut sisällöt tallentuvat. Tämä valinta on laitekohtainen ja voit vaihtaa muistikirjaa koska vain.
7. Erityisen tärkeä ominaisuus on tagien lisääminen. Kun tarkastelen lisättyä sisältöä Lightlyssä, voin lisätä Evernote-tagejäni ja luoda uusia hyvin vaivattomasti: napautan yläpalkin i-painiketta ja sovellus näyttää valmiiksi kaikki aiemmat tagini. Voin myös samassa paikassa siirtää sisällön muistikirjasta toiseen.
8. Sisältöjen jakaminen Twitteriin ja Facebookiin käy erittäin notkeasti. Löydöt eivät huku pelkään viestivirtaan vaan samalla kun jaan ne kavereille someen, ne tallettuvat myös omiin muistiinpanoihini, oikeisiin kansioihin ja vielä tageillä leimattuina, jotta löydän aarteen myöhemmin helposti.

Esittelyvideo:


Introducing Lightly from Ignition Soft on Vimeo.

Lightlyn puutteena peljän iPhone-version lisäksi on se, että se soveltuu lähinnä tekstipainotteisille sivuille. Jos sivustolla on runsaasti multimediaa, tekstiosuudet eivät kopioidu suoraan muistioon, mutta onneksi palvelu antaa käsin valita muistioon vietävän tekstisisällön (näytön oikeassa yläreunassa pieni kolmio vie manuaalivalintaan). Miinusta annan myös sovelluksen omalle yliviivaukselle (highlight). Sen sujuva käyttö vaatii hieman harjoittelua.

Sovelluksen käyttämisen oppii hetkessä, mitä ei voi sanoa kaikista Evernoten laajennuksista. Tämä on todella suosittelun arvoinen apulainen.

Muutamia ruutukaappauksia:

Käyttöliittymä on selkeä.

Asetuksissa voi helposti vaihtaa muistikirjaa, johon sisällöt tallentuvat.

Muistikirjaa voi yksittäisen sisällön kohdalla vaihtaa myös i-painikkeen takaa. Tagin lisääminen on kätevää.

Löydöt saa kätevästi jakoon sekä Twitteriin että Facebookiin. Viestiä voi editoida ennen lähettämistä.