Syötteenlukija vanha kelpo kaveri

Uuden vuoden ryhtiliike. Typerien uutisten lukemisen sijaan laatulukemista. Kun Google Reader lopetti, avasin NewsBlurin, vaan käyttö lopahti. Nyt hermostuin tyhjänpäiväiseen nettiuutisvirtaan ja palasin lukemaan parhaita vastaantulleita blogeja. Valistusta lepohetkiin.

Kiinnostavimmat uutiset noukin avoimeen jakoon http://arongas.newsblur.com/ (tämän blogin kupeeseenkin kiinnitin virtaamaan syötteenä viisi viimeisintä verkosta poimittua nostoa).

Syötteet vanha teknologia, mutta kyllä klikkiotsikot voittaa. Tänään löysin mm. henkisesti kohottavan Esko Kilven joulukirjeen. Samoin huomasin, että Timo Rainio kokoaa Facebookista bongaamiani nettilöytöjä Flipboard-julkaisuiksi, vuosikerroiksi kerrassaan. Kokoelmat löytyvät osoitteesta https://flipboard.com/@timorainio. Vastaan tuli myös, että Katleena Kortesuolta sopii odottaa tänä vuonna Powerpoint & Slideshare -kirjaa. A-P Inkinen oli bongannut Mikko Jordmanilta mainioita vinkkejä tekstistä puheeksi sovelluksesta ja vaikka alkuperäisen FB-kommentin luin, jäi tarkemmin tsekkaamatta tuo Voice Reading, kun Android on kakkoskäyttöliittymä itselläni. Eikä tässä kaikki pienellä löhötauolla nautittu.

Hyvät syötteet – parempaa, kuin klikkiotsikkoverkkolehdet eikä oikeastaan tämänkaltaista ammattilehteä ole olemassakaan. (Kyllä kuitenkin tilaan edelleen Tiede-lehteä, Suomen Kuvalehteä, Hesaria ja Skrollia).

Syötekooste blogin kupeeseen

Mashup-koosteen luominen tai syötteiden aggregointi (onko hyvää sanaa tälle?) esimerkiksi Yahoo! Pipes -palvelulla on ollut ainakin meikäläiselle turhan mutkikas tehtävä (tosin sivustolla on näemmä nykyään avustaja ensikertalaista jeesaamassa).

Nyt tuli vastaan helpohko menetelmä luoda useasta syötteestä koostettu yhtenäinen virta: Feed Informer. Asetuksissa on mahdollista antaa suodatussanoja ja syötelaatikon ulkonäköä voi säätää. Haittana on pakollinen linkki palveluntarjoajan sivulle (maksullinen mainokseton palvelu on kallis, eikä tuo mainos iso ole, mutta kumminkin lisää nettiliikennettä) ja kaikki syötteet eivät näyttäneet muodostuvan nätisti linkeiksi.

On näitä varmaan muitakin, olisi kiva kuulla vinkkejä. Joanna kuulutteli samaa Vinkkiverkon keskustelussa.

Automaaginen syötteiden jakaminen blogin kupeeseen

Otetaanpa vielä uusiksi opastus siitä, kuinka Blogger-blogin kupeeseen saa jaettua Google-syötteenlukijan (Reader) syötteet (edellinen ohjeeni oli loikkivainen). Eli näin se menee, jos haluat nähdä ruutukaappauksen isompana, klikkaa kuvaa.

Ensinnäkin Google-syötteenlukijassa voit jakaa juttuja sekä kavereillesi (jotka voivat seurata omassa Google-syötteenlukijassaan sinua) että  avoimen verkkoon. Klikkaa Jaa muille (Share).

Voit myös lisätä kommentin. Se näkyy kavereillesi. Voit tarkastella omia jaettuja klikkaamalla vasemman reunan navigoinnista Jaetut (Shared)-linkkiä.

Siirry jakamisasetuksiin.

Aivan jakamisasetussivun alareunasta löydät linkin, joka johtaa jaettujen syötteiden lähettämiseen muille verkkosivuille.

Voit hieman säätää laatikon ulkonäköä ja syötteiden näyttämistä. Jos sinulla on Blogger-blogi, voit suoraan lähettää syötelaatikon blogiisi. Jos haluat sen johonkin muuhun blogiin tai verkkosivuille, kopio koodi.

Valitse oikea bloggerbogi, kirjoita haluamasi otsikko ja anna mennä.

Voit vielä raahaamalla siirtää sivuelementin haluamallesi paikalle (jos siirrät, tallenna).

Ja siinä se sitten on! Päivittyy aina automaattisesti kun jatkossa syötteenlukijassa klikkaat Jaa/Share-painiketta. Maagista ellei olisi pelkkää tekniikkaa.

Google Readerin jaetut syötteet blogiin

Kirlah kysyi viime viikolla, millä keinoin olen laittanut tämän blogin kupeeseen nuo jaetut otsikot syötteenlukijastani. Lupasin opastaa tarkemmin ja nyt vihdoin tämä opastus tulee.

Käytän siis Googlen syötteenlukijaa. Se kokoaa kaikki seuraamani verkkosivustot. Kansioin sivustot esimerkiksi erikseen opiskeluun, opetukseen ja kavereihin. Syötteenlukija näyttää lihavoituna ne osiot, jonne on tullut uusia viestejä. Jos on infoähkyn aika, deletoin vähemmän kiinnostavat suoralta kädeltä (ja luotan, että tuttavat nostavat oleellisia Friendfeediin, Qaikuun, Twitteriin tai lähettävät sähköpostilla, ja näin todella käy joka päivä). Otsikot on nopea selata, kun ei haali kaikkea mahdollista seurattavaksi, ronkeli kannattaa olla.

Kun vastaan tulee hyvä juttu, jaan sen klikkaamalla jakamispainiketta. Jaetuista syötteistä muodostuu oma blogityyppinen viestivirta ja saman saa myös upotettavana koodina liitettäväksi vaikkapa tänne blogin kupeeseen.

 

Son nyt sit meijän koululla Twitter

Pientä välipalapuuhaa kirjoittamisen keskellä. Perustettiin Minnan kanssa meidän koululle oma Twitter. Onkohan jo kuinka monella suomalaiskoululla? Sinne tulee Minnan kirjavinkkejä, tietysti pieniä huomioita koulun elämänmenosta, kuvia yms. Menee jo syötteenä Verkkopenaalin etusivulle. Ja kehitellään lisää käyttöä.

Twitter-tunnus saa olla maksimissaan 15 merkkiä. Chattäillen kehiteltiin paras lyhenne Kotkan aikuislukiosta, jossa on ihan hitusen liikaa kirjaimia. Pitää etsiä jokin nätti vimpain koulun etusivulle. Päätettiin myös virkistää koulun Facebookia. Twitter ja FB rupattelevat keskenään.

Koulun Twitteriin on nyt ohjattu koulun Google Readerin jaetut otsikot (Google Reader saisi filtteröidä tagien mukaan sisältöjä). Valikoidaan opettajien blogeista, opiskelijoitten blogeista, Flicristä ja vaikka Opetushallituksen uutisista omalle koululle sopivaa sisältöä. Mitähän kaikkea sitä keksis.

Nykyään luen ruokatunnilla Google Readeria

Tietenkin opetan nuorisoa, että koneen äärellä ei saa syödä. Siinä olisikin kehittelyä laitevalmistajille, syömää ja juomaa kestävät vehkeet. Tässä oli taas tarjolla päivän Hesari, mutta ei, Google Reader se vaan vetää, kun on hetki leppoisaa aikaa eikä juttuseuraa ruokahetkelle.

Kesän aikana erityisesti olen iloinnut Tero Heiskasen jakamista nettisaaliista. Google Readeriin näetsen saa automaattisesti tuttavien jakamat sisällöt. Eihän me Teron kanssa mitään oikeita tuttavia olla [edit: tämä on vähän tyhmästi ilmaistu, aiheesta lisää seuraavassa bloggauksessa], samoissa nettiseurapiireissä vain mukana (Jaiku, Qaiku, Tutkimusparvi). Tuttavantuttavia siis oikeammin. Verkossa jakaminen ja jaetun seuraaminen on pienen kontaktikynnyksen takana. Klikkaan naaman kaveripiiriin, sama naama toisessakin paikassa ja niin sitä sitten ollaan jonkun asteen nettituttavia, vaikka ei oltaisi koskaan tavattu. Teron jaettuja syötteitä suosittelen ihmisille, joita kiinnostaa netti erityisesti yhteiskunnallisena ilmiönä.

Ensimmäisenä eväksen säestäjänä luin syksyllä ilmestyvästä internetin Suomeen ja suomalaiseen elämänmenoon rantautumista luotaavasta kirjasta: FUNETista Facebookiin (Gaudeamus) tai siis yhden kirjoittajan blogimerkinnän aiheesta. Kiitos Tero ja muut Google Reader -jakajat! Itse ei tarvitse yrittää kahlata kuin sen, mitä tielle osuu. Ja hommaanhan kuuluu se, että juttu leviää, minäkin jaoin eteenpäin äsken lukemani. Jakaminen vaatii yhden klikkauksen. Kommentinkin voi laittaa helposti mukaan.

Kaverien verkosto haravoi ja anti päihittää päivälehden. (Meikäläisen jaettuja.)