Podcast – yhdistä hyöty ja huvi

Helsingin Sanomat uutisoi juuri ennen joulua podcastien tulevan ja valloittavan. Mikä ihmeen podcast? Mobiililaitteesi saattaa sisältää vakio-ominaisuutena podcast-sovelluksen. Mitä sillä tekee? Lyhyesti sanottuna: sillä kuuntelee (katselee) lähetyksiä.

Ennen vanhaa radiokanava (ja TV) tarvitsi radiotaajuuden ja luvan. Merirosvokanavat lähettivät ilman lupaa. Internetin aikana radiotaajuuksien rajoite poistui ja kuka tahansa saattoi perustaa oman kansalaismedian kanavansa, jonka sisältö saattoi olla tekstiä, ääntä, videota, kuvavirtaa ja näiden yhdistelmiä (web 2.0). Internetin vuorovaikutteinen teknologia mahdollisti julkaistujen sisältöjen tilaamisen syötteenä (RSS, feed, Atom).

Löysin itse blogit kesällä 2004, kun koostin eWSOY:lle digitaalisen oppimisen sisältökokonaisuutta (kokosin alkuvuodesta poimintoja blogihistoriastani Thinglinkiin, ks. keltaiset täpät). Suomen pioneereja blogimaailmassa oli Tuija Aalto. Hänen Tuhat sanaa -bloginsa ja samoihin aikoihin Marylka Yoe Uusisaaren kanssa syntynyt Sula Pinta podcast olivat edelläkävijöitä. Tuija ja Yoe haastattelivat minua Sula Pinnan lähetykseen toukokuussa 2009. Tallenne löytyy edelleen netistä (eikä ole ihan lyhyt... kuuntelen tallennetta juuri nyt toista kertaa, Sula Pinta -podcast-sarja sisältää paljon Suomi-somen historiaa).

Valmiina lenkille lempipodcastin kanssa.

Kokosin vuosina 2005-2006 muutamia muistiinpanoja podcasteista blogiin. Olen tunnistanut itse jo varhain oppivani helposti kuulemalla. Vaikka olen aina ollut himolukija, korvat ovat silti yhtä lailla mainio ja rakas tapa oppia. Miksi radio levisi aikanaan niin nopeasti? Miksi olemme nuotiopiireistä alkaen oppineet tarinoista? Tarinat houkuttelevat. Hyviä tarinoita on viihdyttävää ja opettavaista kuunnella.

Kuuntelen lenkkeillessäni ulkomaalaisia podcasteja. Niiden ansiosta esimerkiksi saksan kielen kielitaitoni on pysynyt elossa. Matka taittuu kuin huomaamatta ja kuunteluun uppoutuu tarkkaavaisena. Podcastien hauskuus on siinä, että kädet jäävät vapaiksi. Videoitten katsominen vaatii paikallaan olemista (jos ei viritä kuntopyörään tai juoksumatolle videonäyttöä). Podcast voittaa myös automatkoilla tylsät soittolistat.

Olen vuosien saatossa kokeillut podcastien tekemistä monilla eri tavoilla. Aiemmin se oli melkoisen kinkkistä, mutta nyt helpoimmilla sovelluksilla tuotos on valmis hetkessä ja siirto omalle podcast-kanavalle vaivatonta. Olen päivittänyt koostamani diapaketin, jossa vinkkaan podcastien kuunteluun sekä tekemiseen. Diapaketti löytyy myös SlideShare-palvelusta (korjaukset ja päivitykset tulevat sinne hitaammin kuin alla olevaan Google-esitykseen).

Vinkki omasta radiokanavasta haaveilijoille

Osui silmiin Timo Ilomäen vinkki Spreaker-sovelluksesta ja verkkopalvelusta. Koskapa olemme työkaverini kanssa haaveilleet opettajien TVT-koulutuksien kupeeseen pientä podcast-kanavaa ja koskapa olen useita keinoja kokeillut, kokeilin tätäkin.

Toimii sekä iOS- että Android-laitteilla (sovelluskaupasta hakusanalla Spreaker). Kätevä. Voi joko tallentaa ensin ja julkaista tai lähettää suoraa lähetystä. Voi yhdistää SoundCloudin ja YouTuben kanssa sekä jakaa yleisimpiin somekanaviin.

Kuuntelijoille voi antaa oikeuden ladata ne mp3-tiedostoina omalle koneelle suoraan palvelusta (optio) tai julkaisut voi muuttaa yksityisiksi. Tallenteista saa upotuskoodin. Podcast-kanavan syötteen voi tilata iTunesiin tai vastaavaan, jolloin podcastit saa kätevästi mobiilaitteelleen (esimerkkikanavani syöte http://www.spreaker.com/show/971199/episodes/feed). Kuvan nuoli osoittaa, mistä sen saa (jos klikkaaminen ei anna iTunesia, kopioi hiiren kakkosnäppäimellä linkki ja vie iTunesin podcastiin, tilaus siellä löytyy nykyisin Arkisto-pudotusvalikosta).

Sreakerin käyttöliittymä selaimella. Nuoli näyttää podcast-syötteen tilauspainikkeen.

Lukuisia podcastaussysteemejä olen kokeillut, mutta tämä oli nyt kyllä ehdottomasti mallia yksinkertainen. Lisään pieneen podcast-opastukseeni. Blogiin voi upottaa tallenteen ja tältä se näyttää (upotuksen ulkonäköä voi hieman muokata):

Joskus on maukasta olla omalla kurssilla

Opiskelijat sen tekevät, taas kerran. Siis minusta oppijan, joka uppoaa sellaiseen ajantajuttomuuteen, että missaa junan ja vähän muutakin maailmanmenoa. Oppiminen on työlästä mutta ehdottomasti elämän etupuolia, sen huomaa pienestä lapsestakin.

Meikäläisellä on tunne kuin maratonilta (Elma-rapo) olisin siirtynyt sadan kymmenen aidoille (Sometun ITK), mutta kumminkin eilen alkaneet verkkokurssit nappaavat osansa. Toinen menee enemmän portfoliotyöskentelynä, mutta PS5, joka on elänyt jo vuosia wikissä, päätyi kokeilulistalle.

Kurssin luokkajutteluita korvataan Facebook-ryhmällä. Eikä jää viimeiseksi kurssikokeiluksi naamakirjassa. En ole ollut mikään FB-intoilija, melko labiili toden sanokseni, vain Second Life voittaa, siellä kun Sokratinna Runo sätkii jo neljättä vuotta aloitussaarella... ei vaan niinku jaksa.

Facebookissa aloitimme persoonallisuus-käsitteen pohdinnoilla. Tehtävänä oli napata joku YouTube-video ja peilailla sitä vasten ajatuksia aiheesta. Ja miten jänniä juttuja... Hornetilla taivaalle ja musiikilla mielen sisäisiin kokemuksiin. Opiskelijoitten tuomat jutut rikastuttavat hetkessä kurssia ja mieli jää hitaasti sulattelemaan. Musiikki oli niin kiintoisa lisä, että perustin Spotify-listan, jonne kerään Facebook-keskustelussa kertyneitä biisejä.

Teen kurssille pieniä audioluentoja, tänään orientointia kurssille. Mainio Posterous apuna, siitä kun saa näppärästi podcastin (kerroin aiemmin, miten itse teen, muitakin vaihtoehtoja on, kun tulee rutiiniksi, ei vie paljoa aikaa). Linkitän audioluennot kurssiwikiin meneillään olevan teeman sivulle ja diaesityskin sieltä löytyy (tehty Google-dokumenteilla ja jaettu avoimesti nettiin cc-lisenssillä). Kun on aikaa, teen slidecastin, se vie hitusen enemmän aikaa, siksi nyt vain pelkät diat.

Wikispaces-wikissä on sellainen hauska ominaisuus, että siihen voi upottaa sekä podcastin että videocastin ja wikin vimpain luo pienen soittimen, jolla katsoa ja kuunnella suoraan wikisivulta. Siis kun lisään sähköpostitse seuraavan mp3-tiedoston Posterous-podcastblogiin, audio menee automaattisesti kurssiwikin Audioluennot-sivulle ja höpinäni voi kuunnella wikistä.

Tuli sellainenkin mieleen tänään, kun yksi opiskelija valitteli, ettei saa aina koulun käyttämää sähköpostia auki, että laitanpa kaikki ohjauskirjeet talteen ohjesivulle.

Linkkejä olen kerännyt kurssille jo vuosia Deliciousin kautta.

Tässä on nyt kelpo paketti. Wiki ja paljon valmista nettisisältöä edellisiltä vuosilta vapauttaa puuhaamaan lisäosia kurssille. Silti tuli tänäänkin mieleen, että wautsi wau, jos voisi opettaa jonkun kollegan kanssa yhdessä. Siis että meitä olisi isompi porukka sekä oppijoita että edeskäyviä oppijoita.

Maailman helpoin podcast, vihdoin ja viimein!

Kaikenhan pitäisi tapahtua nappia painamalla, että sitä viitsisi käyttää. Opetusteknologia on edennyt jo pitkän askeleen kohti helppoa notkeatoimisuutta. Mutta niin kaun kuin olenkin kokeillut podcastien tekemistä, aina on ollut kaikenlaista säätämistä. Vaan nyt pelittää. Muutamalla klikkauksella, jee!!!!

Näin homma toimii Lumileopardi-Macillä, mutta vastaavan virittelyn voi toki tehdä Windowsilla ja Audacityllä, johon asentaa mp3-enkooderin (en ole saanut sitä Macillä toimimaan kätevästi).

Ensimmäinen asia on siis saada kannettava tietokone nauhoittamaan haluttu ääni, kuten luento-osuus oppitunnilta. Tietenkin voi käyttää muutakin nauhuria, mutta sitten tulee tiedostonsiirtovaihe lisävaivaksi. Macillä nauhoittaminen sujuu parilla napinpainalluksella, QuickTime Player >> Arkisto >> Uusi äänitallenne ja sitten vain nappia klik alkuun ja klik loppuun. Ääni tallentuu automaattisesti Elokuvat-kansioon mov-muotoon. iTunesilla saisi mov-tiedoston konvergoitua mp3:ksi, mutta ohjeet olivat niin monipolviset, että investoin muutaman kympin helpoon konvergointiohjelmaan. Tämä on jokaisen makuasia ja laitteista kiinni, miten saa äänen tallennettua mp3:ksi. Windosilla Audacity on hyvä. Lisenssisyistä Audacity ei automaattisesti sisällä mp3-muunninta, mutta ohjeiden mukaan lisäpalikan kiinnittäminen sujuu. Joku itseäni viksumpi saa varmaan Macilläkin viritettyä simppeliksi.

No, sitten kun ääntä on mp3-muodossa, perustetaan Posterous-blogi ja ryhdytään lähettämään sinne sähköpostilla mp3-tiedostoja. Siis todellakin sähköpostilla, liitetiedostona. Posterous avaa äänitiedostolle automaattisesti audiosoittimen. Ja kun Posterous-blogin osoitteen perään kirjoittaa rss ja sillä osoitteella tilaa iTunesiin tai muuhun podcastlukijaan audiot, niin ta-daa, se toimii! (Lue lisää Posterous-blogista.)

Jos siis haluat vaikka kuunnella meikäläisen murrepakinoita, niin iTunesiin tilaus osoitteella http://annenmurrepakinat.posterous.com/rss.

Näppärää podcastausta olen todella kaivannut ja etsiskellyt. Pidin alkumatkasta Podcasting-blogia ja sittemmin olen keräillyt linkkivinkkejä Delicious-palveluun.

Kuuleviin korviin

Loppuviikon kuulohavainnoista muutama lyhyt poiminta:

Jörn Donner kehui suomalaista koululaitosta ja opettajia painavin lausein! Muuten tämänviikkoinen Syntymäpäiväsankari taisi olla toimittajan pahimpien painajaisunien luokkaa: suora lähetys, joka perustuu vieraaseen, hänen haastattamiseensa, tekstiviesteihin kuulijoilta sekä puheluihin. Jorn Donner oli unohtanut koko ohjelman. Saapui sitten noin kohdalla 20 min eli kolmanneksen ohjelmasta toimittaja veti ilman vierasta. Minkäs sille voi. Mutta niin änkyrä kuin Donner olikin kaikkea muuta suhtaan, tuo suomalaisopettajien kehuminen tuli suoraanja sydämestä.

Kari Hotakaisen Ihmisen osa palkittiin Runebergilla. Kirjaa voi kuunnella loistavan Ritva Valkaman lukemana radiosta ja netitse.

Jake Nymanin Nousevan auringon talo ja Tähtisumua (jota toimittaa myös Susanna Vainiola) vievät käsikynkkää aikamatkoille populaarimusiikin aarteille.

Ja sitten kannattaa välillä asettua tukevasti ilmaan Tuomas Nevanlinnan ja Jukka Relanderin kanssa, Radio Helsingin aalloilla, kiitos vain vinkistä hra 47.

Podcastit – kieltenopiskelijan autuus!

Kuulemalla oppii. Eräät meistä oikein mielikseen. Siispä mistä löytyisi korvalle sopivaa haukattavaa?

Applen iPodeissa, iPhonessa ja iTunesissa toimivan App Storen kautta löytyy hyvin luokiteltu podcast-hakemisto. iTunesin saa myös Windows-koneelle. Itse olen käyttänyt sitä jo ennen Mac-aikaani podcastien tilaamiseen ja kuunteluun, mutta toki vaihtoehtojakin löytyy, esimerkiksi Juice, jonka sisältä löytyy myös podcasthakemisto.

Kelpoisa hakemisto podcastien verkkoselailuun on Odeo, jossa on esimerkiksi oma luokka opiskeluaineistoille. Sitä kautta löytyy helposti vaikkapa Deutsche Wellen mainio Langsam gesprochene Nachricten.

Odeosta voi myös kopioida upotuskoodin, jolla saa vaikkapa kielen verkkokurssille kätevästi kuuntelutehtävän (alla oleva löytyy täältä). Ohjelmia voi myös ladata omalle koneelle mp3-muodossa.

Podcasthakemisto

Podcasthakemisto
Ville Säävuori kokoaa podcast-hakemistoa. Vielä on hiljaista äänisaalloilla, mutta kyllä vielä kuuleviin korviin saadaan varmasti mieluista melua.

Blogged with Flock

Blogista ämpäreitä

Edelleen pientä valmisteluaskartelua säästöleikatulle FI1-kurssille. Ohimennen olin napannut talteen Gcast-palvelun osoitteen. Mainosti, että easy podcast. Piti kokeilla, kun haaveenani on jo pitkään ollut äänitteiden välittäminen etäopiskelijoille. Tein romppuja kokeilluna, mutta se oli vähän hidasta. Vaan tämä on vikkelää ja helppoa:

Äänitän koneellani Audacity-ohjelmalla omaa höpötystäni (ensimmäinen nyt kotona, mutta muuten luokassa oppitunnilla). Audacityyn pitää erikseen asentaan LAME-MP3 enkooderi. Selkeillä ohjeilla onnistuu helposti, vaikka en itsekään tuosta tekniikasta ymmärrä mitään. Siis audion äänittämisen jälkeen (suosittelen max 6 min tai sitten voi pitkää pätkiä pienempiin osiin) muunnetaan MP3-muotoon (edellä olevista linkeistä löytyy selkeät oppaat).
Ja Gcast-palvelua varten MP3 pitää olla 44,1 kH, joten konvertoin sen dBpowerAMP Music Converter-ohjelmalla. Sitten vain Gcastin lomakkeet täyteen ja klik. Opettelu vie hiukan aikaa, mutta koska jo osasin tuon oikealla taajuudella olevan äänitiedoston tuottamisen, ei oman podcastin perustaminen logon tekemistä myöten vienyt kuin vartin. Ja äänen saa istutettua blogiin ja wikiin. Filoblogin kupeessa, filowikin navigointivalikon alaosassa ja sitten podcastin kotisivu. Ai niin se ämpäri... nuorison lempinimi mp3:lle, joillakin myös ämppäri. Podcasteista olen hissukseen keräillyt myös Podcasting-blogiin hajamerkintöjä.

Speaking of History........

Speaking of History........ Historian opettajan blogi & podcast -kokonaisuus on saavuttanut maailmanlaajuista mainetta. Kahdeksannen luokan opettaja Eric Langhorstin alunperin omille oppilailleen laatima blogi & podcast kerää kommentteja jo 49 maasta. Kannattaa tutustua!