Torstaista saakka nettifoorumeilla
on kohistu Ningin muuttumisesta kokonaan maksulliseksi ja yhtiön työntekijöitten potkusta, 40% kerralla ulos. Ningin liiketoimintamalli ei ole ollut kunnossa.
Sosiaalisen median kuolemaa on povattu, samoin ilmaiskuplan puhkeamista. Kirjoittelen tätä maailman suurimman mainostoimiston ilmaiseksi tarjoamalla sovellusohjelmalla saman putiikin ilmaiseksi tarjoamalle palvelimelle. Googlen liiketoimintamalli on näihin saakka ollut kunnossa. Yritys pyörii.
Viimeisen viiden vuoden nettipalveluaallosta (web 2.0, sosiaalinen media) osa on perustunut aloittavien yritysten riskinottoon, osa iloiseen harrastajapuuhaan tai jonkun taustarahoittajan hyväntahtoisuuteen. Monille palvelun tarjoajille ilmainen on ollut asiakashankintaa ja markkinointia.
Itse olen maksanut ilmaiskäytön lisäksi esimerkiksi 37 Signal -palvelupaketista, Wikispaces- ja Wikidot-wikipalveluista, Flickr-kuvanjakopalvelusta ja Picnic-kuvanmuokkauspalvelusta. Olen myös ostanut useita maksullisia sovellusohjelmia netin kautta. On useita palveluita, joista olisin valmis maksamaan heti, jos ne muuttuvat maksullisiksi. Elinkeinonharjoittajana pidän tätä maksamisasiaa luonnollisena. Tosin nettiin kaivattaisiin lisää monipuolisempia, helpompia ja luotettavampia maksamisen tapoja.
Ilmainen on ollut hyvää bisnestä, se on ollut huonoa bisnestä. Sama jatkuu. Toteutusmuodot kehittyvät. Hypekuplilla on tapana puhjeta aina jossain vaiheessa. Samalla syntyy tilaa jollekin uudelle.
Kun olen netin avoimista oppimisympäristöistä puhunut ja kouluttanut, usein on kysytty luotettavuudesta: voiko ilmaiseen luottaa? Suomalaiset ovat kokeneet pankkikriisiin, 30-luvulla oli suuri lama. Ei maksullinenkaan ole sen varmempaa. Oli liiketoimintamalli mikä tahansa, toiminta voi lakata.
Se, mitä netin avoimuus ja verkkoyhteisöllinen toiminta ovat synnyttäneet, on kestävämpää laatua. Se, missä ympäristössä, millä työvälineillä ja keinoilla verkkovoima toimii, on sitten oma juttunsa. Kyse ei ole yksittäisistä sovellusohjelmista tai palveluista vaan toimintakulttuurista. Teknologia on oleellinen, mutta vielä oleellisempaa on ihmisten halu, kyky ja tahto toimia verkon verkostoissa yhdessä, avoimesti koko netin nähden tai pienemmissä sisäryhmissä.
Voi olla, että nettiin kehittyy toimivia vaihdantatalouden malleja, paikallisrahan nettisovelluksia, mikromaksuja, virtuaalirahaa (kuten Second Lifen lindenit, joita voi vaihtaa oikeaksi rahaksi).
Maailma muuttuu ja sitä eletään eteenpäin. Pitäisi osata valvoa ja pitää huolta, että hyvät asiat kehittyvät ja säilyvät. Suhteellisuudentajumme ei ole vielä oikein yltänyt globaalin maailmankylän tasolle ja epäillä sopii, yltääkö se koskaan. Olemme valmiita siihen, että asuinalueita tuhotaan kultakorujen aikaansaamiseksi, pidämme luonnollisena sitä, että lavakurkkuja syödään tammikuussa, vaikka ulkona on -30°, meistä on oikeutettua lentää viikonlopuksi shoppailemaan Lontooseen, hyväksymme jopa sen, että taksimatka lentokentältä kaupunkiin maksaa enemmän kuin parin tuhannen kilometrin lentomatka...
Maailma on täynnä nurinkurisuuksia, Ningin tai minkä tahansa ilmaisen verkkopalvelun maksulliseksi muuttuminen on melko luonnollinen asia.
Osa nettiin tuotetusta on virtausta ja prosessia, jolla on toki arvonsa ja niiden toivoisi tallettuvan jonnekin. Mutta ei kaikkea ääntä ja puhettakaan säilötä minnekään. Arvostamme ehkä edelleen verkkoon tuotettua kuin informaatioköyhänä aikana painotekstiä.
Ning-case on harmillista, mutta ei järkyttävää. Monet kurssi-Ningit katoavat. Vanhojen aarteiden säilömiseen
Tarmo Toikkanen antaa vinkin kuinka säilöä Ning-aarteita, jos ei jatkossa ole valmis maksamaan. Ne Ning-yhteisöt, jotka ovat eläviä ja toimivia, eivät reilun kympin kuukausimaksusta kuole. Toinen asia on, onko koko putiikki hajoamistilassa.
Parasta olisi, jos kysyntää syntyisi kotimaisille verkossa toimiville yhteisöpalveluille ja että hinnoittelun ja maksamisen mallit myös kehittyisivät. Edes avoimen lähdekoodin ohjelmat eivät tarkoita ilmaista, kuten tässä tapauksessa Elgg, sillä ilmainen koodi toimii aina jollakin serverillä, sitä on päivitettävä ja molemmet asiat ovat kustannuksia, niin rauta, nettiyhteydet kuin ihmistyökin.
Tuhkasta nousee aina jotain uutta. Vapaan Ningin aikana olemme oppineet paljon hyödyllisiä asioita.
Kielitaiturin verkostoitumissivut liittyvät Oph:n oppimisympäristöhankkeeseen ja esittelevät itseään:
Verkosto- ja yhteistoiminnallisen työskentelyn palvelu Ning julkaisi tänään lauman (90 kpl) uusia sovelluksia, jotka voi liittää palvelun rajapinnalle. Näistä liitäntäsovelluksista käytetään nimitystä apps eli web applications. Nyt Ningin voi virittää yhteistoimintaan esimerkiksi Wordpress-blogin tai Twitterin kanssa, laittaa pystyyn äänestyksen PollDaddyllä, integroida Ning ja kännyvideoitten streamauspalvelu Qik ja vaikka mitä.
Aamulehti on oivaltanut nerokkaan tavan hyödyntää Ning-verkostoitumispalvelua. Sekä lehden palkkaamat blogistit että lukijat voivat julkaista kirjoituksia samalla verkkosivustolla (virtuaalinen Hyde Park). Videoitten jakaminen toimii puhujanpönttönä.