keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006

Kehitysblogi

Kehitysblogi on Peda.net -verkko-opiskeluympäristöön juuri lisätyn blogi-modulin esimerkki ja ympäristön kehittelytyössä toimivan Juha Lahden henkilökohtainen kehitystyöväline.

tiistaina, huhtikuuta 25, 2006

Blogi ja ajattelun taidot

Keskeneräisyyttä kannattaa ylistää. Koulujärjestelmämme on pitkään ylläpitänyt käsitystä input-output -oppimisesta. Opettaja opettaa - oppilas oppii. Epävarmuuden sietokykyä ei ole kasvatettu (15.4.06 Hesarissa oli kiinnostava artikkeli japanilaisen kirjoitusjärjestelmän epävarmuuden sietoon koulivasta luonteesta). Ammattilainen ei tuota valmiita ajatuksia vaan kehittelee ja prosessoi. Tutkimustyö ei etene koskaan suoraviivaisesti. Työ tekijäänsä neuvoo. Hapuilu ja etsiminen ovat tärkeitä taitoja - eivät häpeän aiheita.

Kirjoittaminen on tutkimuksilla todistetusti verraton oppimisen väline. Kirjoittaessaan ihminen jäsentää tietojaan. Kirjoitettuun voi toinen tarttua ja viedä ajatuksia eteenpäin. Bloggaaminen valmentaa kirjoittajaa sietämään keskeneräisiä ajatuksia. Sama funktio on joidenkin haukkumilla tekstiviesteillä, verkkokeskusteluilla, uutisryhmillä, mesellä ja chatillä. Sähköinen juttelu asettuu puheen ja perinteisen kirjallisen ilmaisun välimaastoon. Sähköinen juttelu jättää jäljen, johon voi palata. Merkittävää (toivorikasta) on myös huomata, että kaikki sähköisen juttelun muodot ovat kehittyneet epävirallisen kulttuurin piirissä. Niihin on jäänyt villin ja vapaan ilmapiirin henki, joka kannattaa mielestäni ehdottomasti kantaa myös oppimiskäyttöön. Valmiiden ajatusten illuusio on syytä romuttaa. (Toki juttelevaa kirjoitusta on monenlaista, myös pelkkää puppua, mutta lukija voi tehdä valintoja, puppua ei kukaan pakota lukemaan.)

Bloggaaminen on näkyväksi tuotettua ajattelua. Parhaimmillaan se on avointa Tekstiä, johon lukija voi tarttua. Legendaarinen Roland Barthes on luonut käsiteparin avoin ja suljettu teksti. Perinteinen opetuspuhe on ollut suljettua tekstiä, julistusta, tiedon kultajyviä, joiden poimijoille ei ole jätetty nokan koputtamisen sijaa. Avoin Teksti asettuu dialogiin, se on syntyessään valmis kuulemaan, mitä muut ajattelevat. Avoin Teksti tunnustaa, ettei maailmassa ole valmiita totuuksia. Blogit ovat koko olemukseltaan avoimen Tekstin areenoita.

Miten sinun mielestäsi nykyinen koululaitos opettaa ajattelun taitoihin? Kerro kommentoimalla!

sunnuntaina, huhtikuuta 23, 2006

Ajankäyttö, tehokkuus ja Internet

Varmaan jokaisella on kokemuksia siitä, kuinka ajantaju katoaa tietokoneen äärellä. Sekä opettaja että opiskelija saattavat eksyä aiheesta ja mukavat verkkoseikkailut voittavat motiivien keskinäisen kamppailun. Kokeilemalla voit löytää omaan keskittymiseesi avaimia. Hyviin työtapoihin on hyvä opastaa myös opiskelijoita. Pidä tuumaustauko, tutkaile omia työtapojasi, uudistu jos on tarpeen!

Seuraavista asioista voi olla apua:
  1. suunnittele hyvin, mutta älä jumitu suunnitelmiin, niitä voi kehitellä ja muunnella matkan varrella
  2. tee, älä jahkaile; usein voit jälkikäteen korjailla tekemisiäsi, blogistakin voi korjata kirjoitusvirheet
  3. tee listoja tekemättömistä asioista ja viivaa yli hoidetut tehtävät
  4. vältä jatkuvaa sähköpostin lukemista (ota tavaksi tarkistaa posti esimerkiksi tiettyinä aikoina), maailma ei kaadu, jos et ole kaikkien kanssa kaikkialla kaiken aikaa (infoähkyä voi välttää)
  5. opettele itse lähettämään hyvin otsikoituja, lyhyitä sähköposteja
  6. suosi sähköposteja puheluiden sijaan, puhelut voi varata työ- ja opiskeluaikana vain kiireellisiin asioihin; myös pikaviestit (mese) ja Skype ovat verrattomia, Skypen tilaa vaihtamalla voit näyttää, milloin sinua ei sovi häiritä, Skypellä voi myös nopeasti lähettää kommentin tai kysymyksen online-tilassa oleville
  7. käytä itsellesi sopivaa virtuaalista työpöytää (nykyisin löydät sopivia palveluita myös verkosta): sähköpostin saapuneet-kansio, selaimen suosikit, oma kotisivu, blogi, verkkoon tallennetut suosikit... (korjaan itse talteen heti hyvän verkkosivun, Blogger-blogiin sen saa napin painalluksella Googlen työkaluriviin asennettavalla Blog This! -toiminnolla, Blogroll-linkkilistaan linkit voi kerätä vastaavalla Blogroll It! -linkillä)
  8. käytä kalenteria, liitä kalenteri opintokokonaisuuteen / oppimateriaaliin, jos mahdollista, opasta opiskelijoita merkitsemään tärkeät ajat kalenteriin (aikuisten opinto-ohjaajana uskallan sanoa, että tämä kannattaa Aina Tuoda Esille); kokeile, sopiiko sinulle esim. MS Office Outlook-kalenteri, jonka voi synkronoida puhelimen kalenterin kanssa ja joka toimii myös hyvin yhteen RSS Calendar -kalenterin kanssa (ks. esim. Kotkan aikuislukion verkkokalenteri)
  9. aikatauluta verkko-opiskelu hyvin, vältä liian massiivisia tehtäviä (aloittelevan verkko-opettajan ongelma), laadi ennemmin useita oppimisprosessia edistäviä tehtäviä (mieluummin portfolio kuin yksi iso tutkielma)
  10. etsi omat keskittymisen avaimesi, esimerkiksi musiikki sulkee monilta ihmisiltä häiritsevät ärsykkeet (minä saan paljon aikaan Genesiksen ja Deutsche Wellen kanssa)
  11. kiinnitä huomiota työympäristöön, ikkuna on tärkeä tietokoneen kanssa työskentelevälle (itse en osaa ajatella ilman maisemaa, ulos katsominen tekee myös silmille hyvää)
  12. nouse välillä tuolilta ylös, kävele, puuhaile rutiiniasioita (aivot työskentelevät vapaammin, kun et tietoisesti pinnistele)
  13. ota nokoset (aivot saavat aikaa yhdistellä ja järjestellä asioita) ja nuku riittävästi (uni on merkittävää oppimisen ja oivaltamisen kannalta); työpaikallakin pitäisi olla mukava sohva (asenemuutosta kaivataan), sillä tutkimukset osoittavat kiistatta työtehon kasvavan päiväunien avulla
  14. ulkoile ja rentoudu, ole välillä laiska (minulta silloin tällöin kysytään tehokkuudestani, perusvastaustani ei ymmärretä: olen lahjakas nukkumaan ja laiskottelemaan; laiskuuden hyveestä kertoo myös Henrik Ingo)
  15. tunnista omat stressitekijäsi ja huomaa, että ne ovat hyvin henkilökohtaisia: toinen stressaantuu siitä, mistä toinen nauttii; stressi on tärkeä liikkeellepaneva voima ja haitaksi vain uuvuttaessaan ihmistä, stressi on yksilöllisellä tavalla kytköksissä ihmisen fysiologiaan, joten omaa kehoa on syytä kuunnella; tarkkailun kohteita ovat uni, lihasjännitykset, vatsan ja suoliston toiminta, sydämen toiminta, allergiset reaktiot, infektioherkkyys ja mieliala (jos et koskaan innostu mistään, on Elämän Remontin paikka)
  16. tee asiota, joista saat iloisen mielen, joihin innostut, jotka tuottavan flow-tunteen; en tietenkään voi kellekään suositella omaa mottoani työn suhteen, mutta voin sen kertoa: "tee välttämätön: olet vanki, tee enemmän: olet vapaa"; työhyvinvointitutkimuksissa on todettu, että ihminen ei uuvu työtaakan alle vaan siihen, ettei työ ole omaa, ettei omaan työhön voi vaikuttaa, ettei työ anna haasteita (yksitoikkoinen helppo työ uuvuttaa enemmän kuin itsenäinen ja haasteellinen); tietotyön ja verkko-opiskelun kohdallakin sopisi miettiä vakavissaan ja vapain mielin iloa, onnistumista, innostumista
  17. älä tee kaikkea itse ja yksin, kysy kavereilta ja auta heitä
  18. harrasta matematiikkaa, fysiikkaa, runoja, mietiskelyä, musiikkia, käsitöitä, filosofiaa, ristisanoja, sukudoja, leikkimistä, mielikuvittelua, piirtämistä, meren rannalla kävelemistä... varo yksipuolistumista ja ajatusten rajautumista vakiouomiin; nykyaika opettaa tehokkuutta väärin: sinusta ei tule tehokas, jos teet vain yhtä asiaa >> lue, mitä Tapio Varis kirjoittaa renessanssikasvatuksesta (kummalliset asiat voivat luoda oikoteitä aivoissa, olen esimerkiksi itse havainnut kuuluvani ihmisiin, joilla on eideettinen muisti, näen/hahmotan/muistan webin tai tietokoneen kuin maiseman ja vielä niin, että liikkumalla maisemassa - mieluiten uidessani - teen verkko-oivalluksia; on ollut hauskaa havaita, että tilassa liikkuminen on keskeistä myös esim. Mediaopettajalle) ja taistele taide- ja taitoaineitten puolesta!!! niiden vähentäminen opetussuunnitelmista tyhmentää kansakuntaa, vähentää luovuutta ja lisää työpahoinvointia ja apatiaa
  19. anna muiden kadehtia - ajattele, mitä ajattelet; ihmisen on turha tuhlata hyvää aikaansa muiden kadehtimiseen (sitten onkin eri asia, jos on vaipunut masennukseen eikä sen vuoksi jaksa nähdä itsessään mitään myönteistä, silloin ihminen kaipaa muiden kannattelua, mutta masennus on eri asia kuin kateus ja siitä syntyvä muut-osaa-minä-en-oo-mittään -ajatuskehä)

lauantaina, huhtikuuta 22, 2006

Blogi oppimis- tai tutkimuspäiväkirjana

Blogin avulla voi toteuttaa avoimen oppimispäiväkirjan. Päiväkirja voi olla osa kurssisuoritusta tai omasta halusta nouseva, oman oppimisen havaitsemisen ja ohjaamisen väline.
>> Katso oululaisen Janiika Aaltosen Biologiblogia
>> Katso Takaisin koulunpenkille -blogia
>> Katso Mediatakomo -blogia (opiskelijaryhmän yhteinen)
>> Katso oivaltavasti toteutettu Latinaa -muoto- ja lauseoppia

Tutkija tai tutkimusryhmä voi käyttää blogia tutkimuspäiväkirjana. Kommentoinnin avulla voi syntyä uusia näkymiä omiin ajatuksiin. Samalla tutkimuspäiväkirjaan on helppo liittää verkkolinkkejä ja digitaalista aineistoa. Tutkijan blogi voi toimia myös oman työn ohjaamisen ja ajatusten tuulettamisen väylänä. Tutkijaryhmän yhteinen blogi on myös nopea, vuorovaikutteinen julkistamiskanavana.
>> Katso Simon Price's Research Weblog
>> Katso Tiede & Mies -blogia
>> Katso F-Securen virustutkijoiden yhteistä: News from the Lab

tiistaina, huhtikuuta 18, 2006

Julkinen vai yksityinen blogi?

Blogien ideologiaan kuuluu julkisuus. Eräissä oppimisympäristöissä on mahdollisuus luoda blogeja vain kirjautuneille. Samoin eräissä blogijärjestelmissä on mahdollisuus valita blogin näkyminen vain kutsutuille käyttäjille. Käyttäjä voi näin säädellä julkisuuden astetta.

Vaikka laatisit blogin avoimena verkkoon, vain harva eksyy sivuillesi, ellet listaa blogiasi minnekään. Tämä blogini on järjestyksessä 37 laatimani blogi, mutta ensimmäinen, jonka olen listannut Blogilistalle. Kävijämäärä sivuilla on ollut sen jälkeen yllättävää! Hauskaa on ollut myös muutamien kommenttien ilmestyminen juttujen perään.
>> Katso Blogger-ohje: How To Network With Blogger

Blogin julkisuus voi tuoda uusia tuttavia ja johdattaa ennen löytämättömien ajatusten ja ideoitten äärelle. Se, että joku lukee juttujasi, toimii usein kannustavana tietona. Toisaalta webbisosiaalisuus voi myös rasittaa. Harkitse tilanteen, tarpeittesi ja tyylisi mukaan, millaista bloggaamista kaipaat ja haluat. Opetuskäytössä usein suurempi julkisuus ja verkottuminen ei ole se, mitä haetaan. Toisaalta samaa aihetta käsittelevien opintoryhmien väliset ajatusten vaihdot ja etäisten kollegoiden väliset - vaikka vain linkitys-säikeet voivat tuoda mukavaa piristystä ja uusia näköaloja.

Blogin kävijöitä voi seurata kävijälaskurilla. Site Meter on hyvä palvelu. Sitä vastoin Webstats4u sai äkkilähdön sivuiltani popup-mainosten vuoksi. Hauskan katsauksen sivuilla vierailijoihin antaa myös Geo Visitors.

Klikkaa kuvaa (ja vielä "all sizes" Large) ja näet tämän blogin listasijoituksen 2 vuorokautta listautumisen jälkeen (12. >>rauhoittuu taatusti :-D)
blogilista_180406

maanantaina, huhtikuuta 17, 2006

Mihin opettaja voi käyttää blogia?

Blogien sovelluksilla ovat vain mielikuvitus ja (työ)aika rajoina. Blogi voi olla opettajan käytössä:

opettajuuteen kasvamisen välinen, itsereflektion paikka, oppimispäiväkirja
työpäiväkirja, suunnittelun ja ajatusten järjestämisen väline
usean opettajan (tutkijan) työtila, ajatusten kehittelemisen ja ideoitten jakamisen paikka
varaventtiili, tuntojen tulkki
tila, jossa voi opettajan virkaminän ohi olla ihminen ihmiselle
keino luoda omaa verkkoyhteisöä, tavoittaa kollegoita ja hengenheimolaisia
ohjauksen väline
tiedottamiskanava
hyvän aineiston varasto, linkkiliiteri, verkkoaarteiden kokoelma

opetuksen toteuttamisen väline (oppituntitehtävä, projektitehtävä, tutkimustehtävä, keskustelutehtävä, koko kurssin tapahtumapaikka)
väline, jolla opiskelijat tuottavat kurssityönsä
  • >> Open ohjaamo: Markkinointikurssin ohjausblogi (Heikki Honkala), josta linkkejä opiskelijoitten blogitehtäviin
paikka koulujen väliselle yhteistyölle (myös yli maarajojen)

...kerro, mitä muuta...

Oma blogihistoriani

Kesällä 2004 laadin eWSOY:lle Opit-ympäristöön oppimateriaalia verkko-opiskelun taidoista. Samalla mietin tulevan syksyn haastetta opettaa opettajille verkkopedagogiikkaa. Verkkoseikkailut johtivat Janne Ruohiston (lokari)weblogin äärelle (silloinen versio kuollut mutta tuoreempi Pedaloki elää). Ja heti kokeilemaan... ensimmäinen yritelmäni oli päiväkirjamainen selostus (9.-11.8.04). Hetkessä havaitsin, että juuri sillä hetkellä en kaivannut juttelua ei kellekään jostakin. Silti väline oli loistava. Aika nopeasti syntyi verkkopedagogiikkaa keräävä blogiliiteri, jonne edelleen heitän sivuja. Syksyn tullen (12.8.04 alkaen) ryhdyin julkaisemaan opon ilmoitustaulua blogilla. Ja siitä se sitten repesi. Talven aikana sovelsin blogia vaikean filosofian lukiokurssin ohjaukseen ja sillä sovelluksella tuli voitettua ihan hauska tittelikin.

Mitä hyötyä minulle on blogeista? Blogi on nopea ja luotettava. Tilaan omat blogini RSS-syötteenä ja saan niistä saman tien varmuuskopion koneelleni (ja tikulle). Pääsen blogeihini käsiksi mistä tahansa Internet-yhteydessä olevasta koneesta. En enää luo ja siirrä FTP-yhteydellä uusia HTML-verkkosivuja. Ainut verkkosivu, jota ylläpidän, on oma kotisivuni, joka on oikeastaan virtuaalinen työpöytäni.

Verkkoaarteiden keräily blogeihin on äärimäisen helppoa ja nopeaa. Omalla koneellani käytän Firefox-selainta ja yhdellä näpäyksellä voin poimia Blog This! -toiminnolla kiinnostavan sivun blogiliiteriin.

Blogien sosiaaliset ulottuvuudet ovat kuin tuuletusikkuna... jota en ole vielä avannut, paitsi tänään juuri tähän blogiin. Miksi en ole ollut kiinnostunut kommenteista ja blogosfäärien verkkorihmoista? Siksi, että olen tehnyt jatkuvasti tietointensiivistä työtä ja hallinut yhtä aikaa monitahoista kognitiivista kuormaa. Omaa blogiavaruuttaan voi rajoittaa tai laajentaa. Jos ei listaudu blogilistoille, ei saa satunnaisia lukijoita ja päinvastoin. Kutsuvieraita voi houkutella bloginsa äärelle hyvin helposti. Kutsumattomia vastaan taistellaan nykyään ihan lahjakkaasti (mm. word verification). En ole lyhyttä Bloggerin kommenttivälineen spämmikautta (ennen varmennetta) kokenut mitään infokuormitusta blogien kautta.

sunnuntaina, huhtikuuta 16, 2006

Blogimaailman klassikoita meillä ja muualla

Tämä blogi on luotu blogimaailman menestystarinan ja klassikon tittelin ansaitsevan verkkopalvelun avulla. Blogger - kolmen opiskelijan projekti kimposi kuin raketti kyberavaruuden kattoa kohti. Kaikesta kaupallisuuden vikkelyydestä huolimatta blogimaailma on säilyttänyt niin Bloggerin kuin muidenkin keksintöjen sivussa rennon ja lapsekkaan luomisen innon. Uusia juttuja sikiää sydämen halusta.

Varhainen bloggaaja (since 1996!) Rebecca Blood on kirjoittanut useamman kirjan aiheesta (>> The Weblog Handbook, We've got a Blog) ja hänen bloginsa rebecca's pocket elää edelleen ja on tutustumisen arvoinen.

Suomen ehdoton blogiklassikko on vuonna 2002 perustettu Pinseri. Sen oheen syntynyt blogilista on hyvä sukelluspiste suomalaiseen blogosfääriin. Suomalaisblogien keltaista "lehdistöä" edustava (toimintansa 100 julkaisun jälkeen lopettanut) Blogisanomat avaa erään ulottuvuuden blogimaailmaan. Ja klassikoihin Suomen blogitaivaalle pääsevät myös verkkopäiväkirjoineen Panu Rajala, Erkki Tuomioja ja Matti Vanhanen. Nämä blogit ovat johdattaneet valtaosaa ihmisistä siihen luuloon, että weblogi/blogi/veppiloki = verkko/nettipäiväkirja. Näin ei kuitenkaan ole. Päiväkirjamainen toteutus onnistuu helposti blogilla, mutta se on vain eräs juonne kokonaisuudesta. Suomalaiseen blogihistoriaan jäi lähtemättömästi myös sukellus.fi tsunamionnettomuuden ajoilta (sivustolta löydät edelleen arkistoista tuon ajanjakson blogimerkinnät).

Blogihistoriaa valaisee Rebecca Bloodia ansiokkaasti tiivistellen Jari Sedergran 13.6.2004 julkaisemassaan jutussa.

Blogit ja oppiminen - verkkojuttuja aiheesta

Blogien opetussovelluksia on toteutettu ja tutkittu jo vuosia. Aiheesta on myös kirjoitettu. Kerään tähän juttuja meiltä ja maailmalta. Jos tunnet ja tiedät hyvän jutun, kerro kommentoimalla.

>> Educause Review: Educational Blogging (Stephen Downes)
>>

Tämä kuvaviesti on lähetetty Flickr-ohjelmalla


koivuruno
Originally uploaded by rongasanne.
Opetuskäyttöön voisi ajatella hyvin esimerkiksi yhdistelmää, jossa projektiin liittyvät kuvat lähetetään Flick-palveluun (huomaa kuvamäärän rajoitus/kk ilmaispalvelussa) ja kuvalliset jutut lähetetään blogiin sitä kautta.

Katso esimerkkiblogi, johon kuvat ja jutut on lähetetty Flickr-palvelun kautta:
>> Kuva ja sana

lauantaina, huhtikuuta 15, 2006

Multimedia message

Blogin laatija kävi välillä lepuuttamassa sormia ja mieltä kevätpihalla ja kuten kuvasta näkyy, saunaakin lämmitetty ja kädet noettu. Tämä on kännykällä lähetetty MMS viesti.


ja tässä myöhempi lisäys edelliseen:

Havaitsin, ettei kuva seurannut Bloggerissa MMS-viestin mukana tähän juttuun. Yhdysvalloissa toimii jo Go with Blogger Mobile (Learn how to start mobile blogging). Hauska esimerkki mobiilibloggaamisesta: digitaalisia postikortteja matkan varrelta, lue myös siihen liittyvä BBC:n juttu.

Ja tässä nokinen käteni, jota ulkoilutin ja kuvasin kännykällä.



Kuva on lähetetty Hello-ohjelmalla, joka seurustelee suoraan haluamani Blogger-blogin kanssa. Saman tekee erittäin nerokas ohjelma Picasa. Molemmat ovat ilmaisia, omalle koneelle ladattavia ohjelmia ja liitossa keskenään:
>> Picasa
>> Hello
Monet blogipalvelut sallivat nykyisin tietyn kuvamäärän tallentamisen ja niissä myös mobiili bloggaaminen kuvien kera onnistuu (ks. >> esimerkki Operalla).

Myös monet verkossa toimivat kuvanjakopalvelut integroituvat blogien kanssa. Nopeasti suuren suosion saavuttanut Flickr on tutustumisen arvoinen, monipuolinen ja helppo käyttää.
>> Flickr

Lisäys 18.4.06: Katsohan, mitä Mediaopettaja kertoo blogissaan kännykkäkuvaamisesta.

Kuvilla saa tunnelmaa, kuvat havainnollistavat, tuovat persoonan mukaan ja kuvilla voi kertoa jotain, mihin sanat eivät taivu. Kuva on sanaa avoimempi katsojan omille tarinoille. Kuvittele lehti ilman kuvia - tulisiko luettua kuvaton Hesari tai Apu?

Blogi - rönsyilevä ilmiö

LifeType -blogipalvelun etusivun kuva symboloi hienosti blogi-ideaa. Jokainen basilikaa onnistuneesti kasvattanut voi laajentaa ajatusta kuvasta tulevaisuuteen.


blogisanasto

Blogi, weblogi, verkkoloki, verkkopäiväkirja, nettipäiväkirja (ehdotettu myös sanaa nettis) on jatkuvasti päivittyvä verkkojulkaisu jossa uusimmat merkinnät tulevat sivun ylälaitaan. Merkintöihin liittyy tekijän nimi (blogi voi olla ryhmän toimittama), päiväys (kellonaika), suora linkki (permalink), mahdollisesti kommentointi-mahdollisuus, mahdollisuus lähettää merkintä sähköpostina edelleen, tiedot kyseiseen merkintään linkittäneistä blogeista (trackback) ja joissakin järjestelmissä myös kategoria ja merkintää määritteleviä tägejä. Suomen kieleen on yleistymässä sana blogi, sillä aluksi suositeltu verkkopäiväkirja johtaa monen blogin pitäjän mielestä harhaan. Verbijohdannainen on blogaaminen tai bloggaaminen, joista jälkimmäinen on tällä hetkellä vakiintumassa kielenkäyttöön.

Bloggaamisen eri variaatiot hakevat vielä suomenkielessä muotoaan. Fotobloging on valokuvabloggaamista eli blogin keskeisin sisältä on valokuvilla kerronta. Hyvin lähellä, rinnakkain tämän kanssa kulkevat videobloging (vod, vidblog, videoblogi), jossa merkinnät ovat videoita, audiobloging eli merkinnät ovat äänitiedostoja (joita voi esimerkiksi julkaista soittamalla blogiin) ja näitä kaikki yhdistelevä mobloging eli mobiili bloggaaminen. Moblogit ovat aivan erityinen ilmiö (tutustu tarkemmin esim. Rheingoldin kirjaan Smart Mobs, ks. myös Smart Mobs -blogi). Moblog ei ole pelkästään mobiililaitteiden käyttämistä blogien tuottamiseen. Siihen liittyy usein virtuaalinen paikantaminen ja kaverilta kaverille leviävä missä-nyt-tavataan tiedottaminen. FlashMob-ilmiö liittyy mobiiliin bloggaamiseen: mobiilin blogin kautta ilmoitetaan tapahtumapaikka ja teema, toisilleen tuntemattomat ihmiset kokoontuvat paikalle, toimivat hetken yhdessä ja kaikkoavat jälleen kukin taholleen (ks. lyhyt Flash Mob -video). Mobiiliin verkottumiseen liittyy yhä uusia ilmiöitä, tutustu vaikka bluetooth-laitteilla tapahtuvaana sbottailuun, josta kertoo Botsbotteri. Blogmapper yhdistää paikkatiedon ja kuvablogin tavalla, joka voisi hyvin sopia myös opetuskäyttöön.

Blogivirus? Onko sellaisiakin? Ainakin huijjauskoodi on liikkeellä. >> Lue lisää Panda Softawaren tiedotteesta.

Blogosfääri, keskenään verkottuvien blogien luoma maailma. Bloggaamisen keskeisiä piirteitä ovat keskinäinen linkittäminen, lainaaminen ja kommentointi. Myös sanoja blogistan ja blogistania on käytetty viitattaessa blogien muodostamaan "valtakuntaan".

Linkkilistat ovat oleellinen osa blogeja. Listat sijoitetaan joko toiseen tai molempiin sivupalkkeihin. Linkkilistoina sivuilla näytetään yleensä vähintään viimeisimmät blogimerkintöjen otsikot ja arkisto. Näiden lisäksi bloggaaja luo halutessaan linkkejä muihin blogeihinsa, niihin blogeihin, joita itse seuraa (blogroll) ja muihin, blogin aihepiiriin liittyviin verkkosivuihin. Teemoittain luokitellut linkkilistat voivat toimia blogin resurssipankkina (kuten tässä blogissa). Linkkilistoja voi hallinnoida erillisen verkkopalvelun tai ohjelman avulla, jolloin saman listan saa liitettyä useaan blogiin linkin avulla. Tässä blogissa on käytetty BlogRolling-verkkopalvelua.

Listautuminen auttaa blogin tekijää verkottumaan blogimaailmaan. Kun bloggaaja ilmoittaa itsestään erilaisiin blogien hakupalveluihin (ping), hän tulee näkyväksi blogimaailmassa. Vaikka useimmat blogit ovat julkisia (ja siksi on aina hyvä miettiä, ketä haukkuu blogissaan), satunnaiset lukijat eksyvät harvaan sivuille (blogien määrä on nykyisin huima ja kasvaa edelleen). Blogilista kokoaa suomalaisia blogeja.

Post, posting, entry, postaus, juttu, lastu, päre, merkintä, kirjoitus. Blogi täyttyy uusista merkinnöistä alekkaisena listana (teksti, kuva, video, ääni). Usein sivupalkissa (sidebar) näkyy linkkilistana viimeisimpien merkintöjen otsikot. Merkinnöistä muodostuu päivämäärän mukaan arkisto, sillä kovin pitkää listaa on hankala lukea. Jotta vanhan merkinnän hakeminen onnistuisi, blogissa saattaa olla arkiston lisäksi sisäinen haku, merkintöjä voidaan luokitella ja luokituksista (tägeistä) saattaa muodostua omia sivuja ja sisäinen hakemisto. Joissakin blogeissa on myös kalenteri, joka näyttää mouse overina merkintöjen otsikot. Merkintään syntyy yleensä automaattisesti oma verkko-osoite (permalink), jonka avulla voidaan luoda suora viittaus.

RSS (RSS = Really Simple Syndication tai Rich Site Summary), feedi, syöte, uutisvirta, jota on mahdollista seurata rss-lukijaohjelmalla (aggregator, feedreader, RSS News Reader). Lukijaohjelmia ja -palveluita löytyy ilmaiseksi verkosta ja uusimpiin selaimiin kuuluu myös RSS-lukija. Syöte tekee kiinnostavien sivujen seuraamisen helpoksi: lukijan ei tarvitse käydä sivuilla nähdäkseen päivitykset vaan hän voi seurata päivityksiä suoraan omalta koneeltaan. Syötetekniikoita on useita (RSS 1.0, RSS 2.0, Atom). Tässä blogissa käytetty Blogger-palvelu tukee Atom-feediä, joten olen muuntanut blogin RSS-muotoon Feedburner-palvelussa. Syötesivut merkitään pienellä merkillä (usein oranssi), jonka voi joko raahata lukijaohjelmaan tai josta voi kopioida syötteen osoitteen hiiren kakkospainikkeella ja liittää osoitteen lukijaohjelmaan uutena tilauksena.

Tag, tägi, tuniste, tarkenne, leima, tarra (myös komento tai koodi) on HTML-kielen ilmaisu, jolla saadaan aikaan jokin toiminto verkkosivulle (esimerkiksi lihavointi tai hyperlinkki). Monissa blogijärjestelmissä HTML-koodiin ei tarvitse puuttua, mutta hieman taidokkaampi bloggaaja haluaa mielellään mukauttaa sivua oman mielensä mukaan (ja käyttää omaa CSS-tyyliään). Tägejä löytää helposti verkosta, esim. HTML-Dog.com -sivuilta.

Tägillä tarkoitetaan myös mm. blogimerkintöjen (tekstien, kuvien yms.) leimaamista (tagging), luokittelua hakuja varten. Vakiintunutta suomalaista ilmaisua tälle toiminnalle ei vielä ole (suomeksi sanalla tägi on viitattu graffitin tekijätunnisteeseen). Näistä verkkomerkinnän leimoista/luokitteluista muodostuu verkkoyhteisön tuottamia hakemistoja/sanastoja (folksonomy), joita visualisoidaan tägipilvillä. Niissä keskimääräistä useammin merkinnän saanut asiasana näytetään suurempana kuin vähemmän merkintöjä saanut: esim. Zoomclouds (ks. tämän sivun ylälaidan hakemisto) ja Swicki.

Trackback
on useimmista järjestelmistä löytyvä toiminto, joka lisää merkintöjen yhteyteen tiedon sivuista, jotka ovat linkittäneet merkintään, laajentaen keskustelulinkin kaksisuuntaiseksi.

Seuraa Yksityisen kielitoimiston Kielipoliisin Sanaa viikonvaihteeksi.

perjantaina, huhtikuuta 14, 2006

Kirjoitusopas bloggaajille

Kirjoitusopas bloggaajille on Petteri Nummisen jo päättynyt blogi, joka opastaa blogin laatijaa kirjoittamaan rennolla, havainnollisella ja mukaansatempaavalla tyylillä. Pätevää luettavaa.

Esimerkkiblogit

Olen luonut eräisiin blogipalveluihin esimerkkisivut, joilla kerron kyseisen palvelun erityisominaisuuksista. Kokeile itse eri palveluita ja löydä omasi. Jos palvelu toimii suomeksi, siitä kerrotaan erikseen, muutoin palvelut ovat englanninkielisiä.

Kehittyvät oppimisympäristöt ja julkaisujärjestelmät tarjoavat myös mahdollisuuden luoda blogeja. Jos et ole varma oman oppimisympäristösi tai julkaisujärjestelmäsi suhteen, kysy ylläpitäjältä.

Blog.com esimerkkiblogi (tätä en suosittele...)
Blogsome esimerkkiblogi
Eponym esimerkkiblogi
My Space esimerkkiblogi
Opera esimerkkiblogi
Tabulas esimerkkiblogi
Vuodatus esimerkkiblogi
WordPressillä tehty blogi näyttää tältä (monipuolinen, suosittelen)

Tee oma esimerkkiblogisi ja lähetä muille nähtäväksi (käytä alla olevaa kommentointivälinettä).

torstaina, huhtikuuta 13, 2006

Weblogit opetuskäytössä - muutakin kuin verkkopäiväkirja

Tämä blogi on etäesitelmäni 4.-5.5.06 Tampereella järjestettävään 'Tietostrategian toimeenpano' -koulutukseen, jonka kohderyhmänä on opetus- ja kirjastohenkilöstöä Länsi-Suomesta. (Tilaisuuteen tarkoittettu Power Point -esitys on ladattavissa verkosta, 730 kt.) Etäesitelmän ajatus syntyi siitä, että Päivi Jokitalo pyysi minua kyseiseen tilaisuuteen ja minä kieltäydyin, sillä en töideni vuoksi voinut lupautua. Muutaman päivän mietin asiaa ja ehdotin opetusblogia blogien opetuskäytöstä. Aihe on ajankohtainen myös KyEtä-hankkeen tavoittamille opettajille. Mukaan tähän virtuaaliseen luentosaliin mahtuu myös muita blogien opetuskäytöstä kiinnostuneita nyt ja tulevina aikoina. Tervetuloa mukaan!!

Tapasin verkossa blogin ensi kerran kesällä 2004 ja ihastuin heti. Siitä lähtien olen kokeillut monenlaisia sovelluksia, joista kerron tässä vähin erin. Tämä blogi kertoo mm.:

1. mitä ovat blogit
2. oma blogihistoriani
3. mikä voisi olla blogien asema opetuksessa
4. esimerkkejä blogien opetussovelluksista
5. teknisiä vinkkejä blogien laatijalle
6. pedagogisia vinkkejä blogien laatijalle
8. toiveiden ja kysymysten mukaan lisää ja lisää ja lisää