Tähän kysymykseen olen saanut viime aikoina vastata monta kertaa. Annan oikein käytännöllisen esimerkkin.
Meillä oli kehityspsykologian oppitunti. Olin varautunut teettämään paritöinä oppitunnilla lapsuuden kehitysvaiheisiin ja kehityksen eri puoliin liittyviä tehtäviä. Yllätykseksi ryhmästä oli poissa hyvin monta ihmistä. Avasin kurssin wikin (yksi kone opettajan pöydällä ja kiinteä projektori katossa, nopeasti auki ja käytössä) ja koska meitä oli sopiva keskusteluryhmä, teimme luokassa yhdessä keskustellen wikiin taulukon, jonka eri ruutuihin opiskelijat ensin ehdottelivat erilaisia asioita, sitten kävin psykologian näkökulmasta läpi jokaisen kohdan ja saimme lopuksi aikaan tuotoksen, jonka saattoi jakaa poissaolijoille monisteena. Tosin keskustelut olivat palkkio läsnäolijoille.
Syntynyt sivu on vielä luonnos. Sen paikka on nyt vasta tämän syksyn kurssin aikataulussa. Koko kurssin wiki on vielä hyvin paljon luonnostelua. Voin työstää sivua seuraavan ryhmän kanssa ja oman makuni mukaan. Voin sijoittaa sen sopivaan paikkaan.
Sama asia blogilla: taulukon tekeminen ei onnistu monillakaan palveluilla ilman kooditaitoja. Kirjoitustilan leveys ei riitä selkeään taulukkoon. Teksti tulee yhteen paikaan juttujen ketjussa. Aikaleimaa muuttamalla voin siirtää sitä toiseen paikkaan. Voin linkittää sen haluamiini paikkoihin. Mutta silti, blogiin ei saa wikin tapaan nopeasti ja helposti luotua virtuaalisen kirjan tapaista kokonaisuutta.
Blogin merkitävimmät edut ovat kronologisuudessa ja vuorovaikutuksessa. Wikin ehdottomina etuina taas ovat helppo yhteisöllinen tuottaminen, muovautuvuus ja helposti hahmotettavan rakenteen luominen ja rakenteen sujuva muuttaminen.
Wikissä pääsen käsiksi aiempiin versioihin. Blogissa ei ole tätä mahdollisuutta. Voin myös lisätä kommentteja versioihin. Jokaisessa versiossa on aikaleima ja tekijätieto. Esimerkkinä voit katsoa yllä kuvatun sivun versiohistoriaa. Wikistä saa varmuuskopion muutamalla klikkauksella. Kuka tahansa voi muotoilla avoimen wikin tekstiä. Saan RSS-lukijaani tiedon wikin muutoksista. Voin palauttaa edellisen version sivusta.
Opetuskäytössä wiki sopii hyvin oppimateriaalin tuottamiseen, jakamiseen ja vuorovaikutukseen. Siihen voi liittää vuorovaikutteisuutta kirjoitustehtävien, keskustelun ja chatin avulla. Minusta oli todella hienoa esimerkiksi se, kun suomea vieraana kielenä puhuva opiskelijani oli opokurssilla osannut kirjoittaa wikiin oman vastauksensa etätehtävään. Jokaisen wikisivun alla on keskustelusivu. Ja sivulle voi upottaa chatin. Gabbly-chat on helppo ja toimivaksi havaittu tähän tarkoitukseen.
Blogi sopii toki edellä mainittuihin, mutta se on silti vahvimmillaan opetustyössä ohjauksen ja tiedottamisen väylänä sekä dokumentoinnissa ja asioiden kehittelyssä. Blogin ja wikin voi liittää yhteen monella tavalla. Olen rakennellut esimerkiksi sellaisia pareja, joissa wiki on oppimateriaali ja blogi on ohjausväline (Filowiki ja Filoblogi). Tai toisin päin eli niin, että blogissa kehitellään asiaa ja helmet poimitaan wikiin (Vaparetki ja Mobiili wiki).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti