Pienyrittäjiä some-sumutetaan

Kohtasin äsken pienen henkilöyrityksen nettisivun, jossa oli kivat somepainonapit Facebookiin ja Twitteriin. Mutta voi sentään, ne eivät johtaneet yrityksen aktiivisille somesivustoille kyseisiin palveluihin vaan maanitelivat minua suosittelemaan kyseistä yritystä mainittujen palveluiden henkilökohtaisessa viestivirrassani.

Yrittäjätoverit! Olen itsekin pieni pienyrittäjä ja kuvittelen olevani myös pieni someasiaintuntija. Jotain haaveilen myös ymmärtäväni ihmisen oppimisprosesseja ja käyttäytymistä. Edellä kuvattu verkkosivutoiminto on saattanut maksaa yrittäjälle pitkän sentin (onko idioottimaisempaa lokalisointia pitkälle pennille häh?).

Tuore tyyppi tulee firman verkkosivuille, siis niille ylläpitojärjestelmän perinteisille portaali- tms. sivuille, joilta löytyy tyypillisesti Ajankohtaista, Palvelut ja Yhteystiedot yms. alisivuja. Hän bongaa leiskasta (layout, sivuston asetelman rakenne, visuaalinen ilme painikkeineen) some-nappuloita, tuttuja kuvakkeita, kuten Facebookin siniruutu ja F ja Twitterin turkoosilla valkoinen liverryslintu. Hän klikkaa ja ensiolettamana some-orientoituneella on kontaktoida firman kanssa mainituissa palveluissa.

Tapasin juuri pienyrittäjän sivuston, jossa edellä kuvattu aktiviteetti johti minut suosittelemaan kyseistä yritystä ja sen staattisia verkkosivuja omalla aikajanallani niin Facebookissa kuin Twitterissä.

Ei näin. Jos tehdään linkkipainike sivuston leiskaan, niin sen pitää johtaa sivuston ylläpitäjän omille sivuille painonapin osoittamilla sivuilla. Somessa on ihan oma juttunsa sitten sellaiselle yleiselle aktiviteetille kuin JAA. Ihan kaikkea julkaistua sisältöä voi tarjota muille jaettavaksi ihan mille vaan somepalvelusivustolle. Mutta jakaminen ja kontaktointi ovat selkeästi eri asia. Jakaessani minä suosittelen koko some-tuttavakunnalleni. Kontaktoidessani otan sinut, sinut yksittäisenä oliona, tuohon tuttavakuntaani.

Monille elämässään yltäkylläisen kiireisille pienyrittäjille, joilla tiedotusosasto on = yrittäjä itse ei ole mahdollisuuksia hallita näitä kulttuureja. Saattaa kuulostaa rahanarvoiselta palvelulta, kun joku lupaa luoda painonappeja sinne ja tänne ja jopa omat Facebook-sivut. Joista huimin kuulemani maksoi 5-numeroisen summan (eikä siinä vaiheessa oheispalveluillakaan pystynyt someasioita tunteva kuvittelemaan muuta kuin kusetusta).

Sosiaalinen media on hyvä toripaikka. Tuotteitansa saa tarjolle ja kaupaksi, suhteita luodaan. Mutta somea ei voi ostaa kaupasta. Jokainen yhteys luodaan joko suoran tai kaverin kautta tuntemisen kautta. Minä en suosittele tuntematonta. Kun ensi kertaa menen yrityksen sivuille, kun ensi kertaa klikkaan siellä FB- tai Twitter-linkkiä, en todellakaan ole valmis suosittelemaan. Mutta jos firman somehabitus on hyvä ja todella toimiva, olen hyvinkin valmis jakamaan firman FB-sitvut ja Twitter-profiilin kavereilleni. Ei näitä mielikuvilla hoidella.

Yrittäjyyskasvatuksesta

Jari Välkkynen ja pintakäsitellyt

Tavastian teollisen pintäkäsittelyn opettaja Jari Välkkynen kirjoitti Osaava opettaja -blogiin Koulusta ja yrittäjyydestä. Jari on kevätlukukauden mittaan toteuttanut uraa uurtavasti ammattiopintojen avaamista verkkoon ja opiskelijoitten kannustamista avoimeen oppimiseen Pintakilta-sometoteutusten kautta (ks. wikin navigoinnista muut someympäristöt).

Tavoitin Jarin bloggauksen Facebook-virrasta, josta näyttää ainakin itselleni tulleen syötteenlukijan korvike työsaralla merkittävän informaation nettiseulonnassa (vaikka olenkin FB-kerettiläinen niin pakko tunnustaa: juuri nyt tässä se toimii). Suomalaiset opettajat ovat myös Twitterissä entistä aktiivisempia. Nyt esimerkiksi meneillään #finnedchat Twitterissä: suomalaiset opettajat kommentoivat meikäläisiä opetusalan asioita englanniksi.

Kommentoin Jarin kirjoitusta näin:

Nostit merkittävän kissan pöydälle. Itse siirryin kouluun 20 vuoden maanviljelijätaipaleen jälkeen. Olin opiskellut sekä yrittäjyyttä että yrittäjyyskasvatusta – opintojen ohella myös kouluttanut yrittäjyyttä painottavilla kursseilla. Olin kuin puulla päähän lyöty, kun lukio-opettajana siellä täällä tuli vastaan nuivaa suhtautumista yrittäjyyskasvatukseen.

Jaan kanssasi käsityksen siitä, ettei yrittäjyys voi olla erillisoppiaine, paitsi silloin, kun opiskellaan ihan oikeasti yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä käytännön asioita, kuten kirjanpitoa, verotusta, markkinointia, tuotteistamista yms. Nuiva suhtautuminen yrittäjyyskasvatukseen selittynee juuri sillä, että vain osa opettajista mieltää yrittäjyyden asenteena ja elämäntapana, jota leimaa jatkuva elinikäinen oppiminen. Edes puhe sisäisestä yrittäjyydestä ei oikein avaa tätä asetelmaa.

On hienoa katsella ja kuunnella nuoria, joilla on ideoita ja ajatuksia. Olen parhaillaan ohjaajana verkkokurssilla, jossa opettajat (pääasiassa ammatillisen puolen) oivalsivat laajentaa omaa oppimisprosessiaan dialogiin opiskelijoitten kanssa. On tosi hienoa sivusta seurata, miten mainitsemasi opettajuuden tenho valtaa ihmiset. Pääsee jatkuvasti inspiroitumaan, oleman ajan hermolla, saa enemmän kuin antaa.

Yrittäjyyteen liittyy vahva itsenäisyys, omaehtoisuus, hyppy eteenpäin, rohkeus tehdä heittäytyen ja antautuen. Yrittäjämäinen oppija ei katso kelloa. Asiat ovat ja kun on aika, niitä tehdään. On urakoita ja tyytyväisyyttä onnistumisesta. Kuvasit hyvin sitä, miten elinikäisen oppimisen haasteet kuivahtavat, jos kaikki on jo nähty. Yrittäjämäinen oppija on aina nälkäinen ja nauttii siitä. Palkkatyöelämä ei välttämättä suo riittävästi liikkumatilaa ja vapautta näille knowmadeille, ks. Sometu-verkoston keskustelu näkymättömästä oppimisesta.

Edellä mainittua keskustelua inspiroi Tero Toivasen referointi John Moravicin ja Cristóbal Cobon kirjasta Aprendizaje Invisible. Knowmad on nykyajan oppija, hänet tunnistaa näistä (lainaus Tero Toivasen tekstistä):

1. Knowmad ei ole rajoittunut johonkin tiettyyn ikään.
2. Knowmad on luova, innovatiivinen, yhteistyökykyinen ja motivoitunut.
3. Hän käyttää ja tuottaa tietoa eri yhteyksissä.
4. Knowmad on kekseliäs, intuitiivinen ja kykenevä tuottamaan ideoita.
5. Hän pystyy luomaan sosiaalisesti rakennettua ymmärrystä.
6. Knowmad ei vain etsi pääsyä tiedon lähteille, vaan myös yrittää käyttää sitä avoimesti ja vapaasti.
7. Knowmad on verkostojen luoja, joka on aina yhdistämässä ihmisiä, ideoita, järjestöjä jne.
8. Hän tuntee ja hänellä on kyky käyttää työkaluja erilaisten ongelmien ratkaisemiseen.
9. Knowmad on digitaalisesti lukutaitoinen.
10. Knowmad on kykenevä ratkaisemaan tuntemattomia ongelmia eri konteksteissa.
11. Knowmad osaa jakaa tietoa ja tietämystä ilman maantieteellisiä rajoja.
12. Hän on mukautuvainen eri yhteyksiin ja ympäristöihin.
13. Hän on tietoinen vapaan tiedonsaannin arvosta.
14. Hän on tarkka tiedon yhteyksien ja sovellettavuuden suhteen.
15. Knowmad on kykenevä poisoppimaan nopeasti sekä yhdistämään uusia ideoita.
16. Knowmad on kykenevä luomaan horisontaaleja osaamisverkostoja.
17. Hänelle on tyypillistä jatkuva ja koko elämän kestävä oppiminen.
18. Knowmad tekee jatkuvasti kokeita TVT:llä.
19. Knowmad ei pelkää epäonnistumista.