tiistaina, elokuuta 11, 2020

Uunituore arvioinnin työväline PS-kustannuksen painokoneesta #arviointi

 

Anne ja Najat
Jiihaa! Puolitoista vuotta sitten Najat Ouakrim-Soivion kanssa herännyt idea jalostui viime vuonna kesällä käsikirjoitusmuotoon. Talven mittaan viilailtiin ja nyt on painokone laulanut. Viime viikolla julkaistiin Arvioinnin työväline sekä Arvioinnin suunnittelu- ja muistikirja.

Työvälineeseen kuuluu ohjevihkonen (näytän sen takakantta viereisessä kuvassa), kaksi suunnittelupohjaa ja 48 korttia. Kortit kattavat seitsemän aihepiiriä, joita meidän mielestämme on hyvä miettiä arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kortit on tähdätty yleissivistävään opetukseen, mutta suuri osa sisällöstä on geneeristä aikuiskoulutusta myöten. 

Kortit helpottavat arvioinnin suunnittelun ohella dialogin käynnistämistä, arvioinnin monipuolistamista ja yhteisen arviointikulttuurin kehkeytymistä. Yksityisajattelu ei riitä, tarvitaan yhteistä puhetta ja siitä kumpuavaa näkyväksi tekemistä. Samoin kaivataan yhteisessä toimintaympäristössä ja sosiaalisessa yhteydessä toteutettavia tekoja. Siis ei vain sanan helistelyä vaan käytäntöä, periaatteena: pieni on kaunista ja ymmärrettävä mannaa. Oikea-aikaisuuskin on arvioinnin kanssa kultaa, sillä klisee "vähemmän on enemmän" pitää vankasti paikkansa.

Korteissa toinen puoli on opettajille joko omaa ajattelua kyydittämään tai yhteissuunnittelun avuksi. Toinen puoli on oppijoille (eli oppilaille tai opiskelijoille). Kortit sopivat alakoulun ylemmiltä luokilta eteenpäin. 

Vastaavaa tuotetta ei ole meille tullut vastaan. Vaikka kortteja on monta eli 48, niitä kaikkia ei tarvitse käyttää yhdellä kertaa. Kiireisessä arjessa muutaman kysymyksen äärelle pysähtyminen riittää.

Työvälineeseen kuuluvat suunnittelupohjat antavat vinkkiä arviointiin liittyvien asioiden suunnitteluun vuositasolla sekä oppimiskokonaisuuden kaarella. Pohjia voi monistaa ryhmätyöskentelyyn tai niitä voi varioida omiin tarpeisiin.

Katsos vaan: Arvioinnin työvälineen näytesivut.

Toinen ja itsenäinen osa pakettia on Arvioinnin suunnittelu- ja muistikirjalla. Sillä on taustahistoria, tuote on ollut olemassa vuosikausia. Se on nyt mietitty uusiksi tähän päivään. Arviointityöstä iso osa toteutuu sähköisesti. On kuitenkin tilanteita, joihin paperinen muistikirja on mainio apulainen. Kirjasessa on myös tiivistetysti tietoa peruskoulun ja lukion arviointiasioiden ytimistä. Se on jaoteltu oppimisen aikaisen arvioinnin ja osaamisen arvioinnin tueksi. Mukana on myös koulun arviointikulttuurin suunnittelu sekä arviointisanasto. Suunnittelu- ja muistikirja on lukuvuosittain uudistuva. Seuraavaan painokseen tulee jotain vanhaa, jotain uutta.

Kahokaho: Arvioinnin suunnittelu- ja muistikirjan näytesivut.

Meille tekijöille oli melkoisen jännittävä yllätys, että tuotoksemme on syyslukukauden alkuun Opettajan tietopalvelun kauden kirjapakettina (kuva vieressä). Vaikka monet kirjakerhot ovat kadonneet, Opettajan tietopalvelu on opetusalan tietokirjojen luottoväylä. Oma kotikirjastoni on rikastunut sitä kautta vuosia. Ks. Opettajan tietopalvelun jäsenille pakettihinnalla molemmat.

Jos teosten hankinta kiinnostaa, tästä löytyy kirjailijakohtaiselta VIP-sivulta pidempään voimassa oleva etuhinta:

Testikäyttäjiltä saimme rohkaisevaa palautetta, mutta olisi huippua saada lisää palautetta. Olemme tehneet työvälinettä ilman esikuvaa, joten se ei voi mitenkään olla täydellinen. Fyysiset rajatkin tulevat vastaan, kun tuotoksen pitää sopia materiaalin ja mittojen suhteen tiettyyn olomuotoon. 

Sellainen olo meillä Najatin kanssa nyt kumminkin on, että ihan rinta rottingilla uskallamme tätä hengen hedelmäparia esitellä. Teimmekin korona-tyyliin etänä pienen hehkuttelu-esittelyvideon.

Najatin taustalta löytyy polku historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajana, lukion rehtorina ja arviointitutkijana. Tutustuimme siksi, että rakastan kirjoja. Hänen kirjansa Oppimisen ja osaamisen arviointi (Otava 2016) kolahti minuun niin reippaasti, että otin yhteyttä ja pyysin silloin meneillään oleeseen lukion arviointikulttuurin kehittämishankkeeseemme asiantuntijavieraaksi. 

Meillä Najatin kanssa arviointiajatukset sopivat sen verran hyvin yhteen, että yhteistyö on jatkunut siitä lähtien. Podcastiakin ollaan höpsötelty yhden koulutuksen eväiksi. Viime kesäkuussa hanketta raportoidessa ällistyin, että näinkin himmeää aihetta oli käynyt kuuntelemassa toista tuhatta henkeä.

PS-kustannus on alansa timantti Suomessa. Aikamoisen kiitollinen olo tästä puolentoista vuoden matkasta.


Esittelyssä avioinnin työväline from Anne Rongas on Vimeo.

EDIT: 31.8.2020 Suomen Arviointiyhdistys jakoi Arvin päivän palkinnon. Museoviraston arviointityö sai pääpalkinnon ja meidän Arvioinnin työvälineemme kunniamaininnan.

keskiviikkona, maaliskuuta 25, 2020

Miksi vähemmän on enemmän etäopetuksessa?

Janne Matikainen tiivisti bloggauksessaan oleellisia etä- ja lähiopetuksen eroja: "Etäopetus ei ole lähiopetusta etänä." Hän päättää hienosti:
"Nyt pitäisi ottaa rauhallisemmin. Opettajien ei tarvitse muuttaa koko opetusta viikossa tekemällä töitä yötä päivää. Poikkeusoloissa ei voi edetä normaaliajan kriteereillä. Vaikka oppilaat eivät oppisi ihan kaikkea muutaman viikon aikana, sukupolvi ei ole menetetty."
Olen käynyt itse etäopiskelijana kaaren Matikaisen mainitsemalta 90-luvulta näihin päiviin. Olen kokenut, miltä tuntuu, kun varmuuden vuoksi etäopiskelijoille annetaan reippaasti tehtäviä ja sekavat ohjeet. Ennemmin vähemmän, hyvin mietitysti ja selkeästi ohjeistettuna niin, että mukana on myös vaiheita.

Oppija harvoin osaa omatoimisesti palastella opiskeluaan sopiviin annospaloihin. Pinnistely ja negatiiviset tunteet heikentävät oppimista. Etäopinnoissakin kiinnostuksen herättely voi olla hauskaa. Rytmittäminen ylläpitää vireyttä. Aivoista ja oppimisesta voisi pitää pienen peruskurssin kaikille.

Lisään kaksi asiaa Matikaisen tiivistelmään.

Piilota opiskelutaitojen kasvattamista tehtäviin

Oppimistehtävät kuljettavat etäopintoja eteenpäin. Siksi tehtävien suunnittelu on avainasia. Hyvin rakennettu tehtävä opettaa sekä työskentelytaitoja että asiasisältöä. Etätehtävää suunnitellessa opettajan pitää kysyä itseltään toistuvasti kahta kysymystä: Miten tämä asia opitaan? Miten tämä asia opitaan eri tavoin?

Hyvät opiskelutaidot ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille ja erityisesti niille, joilla on oppimisen hidasteita. Lukuisat opiskelijat tekevät turhaa työtä vain siksi, että kukaan ei ole opettanut heille koskaan hyviä opiskelumenetelmiä.

Yksi ilmeisesti heikoimmilla kantimilla oleva ajankäytön hallinnan ja viivyttelyn voittamisen ohella ovat lukustrategiat ja luetun ymmärtäminen. Lukuinto-hankkeen tuotoksena on julkaistu tavattoman hyvä Helena Nykäsen tekemä kooste luetun ymmärtämisen strategioista.

Valmistelen juuri PS1-ryhmäkurssia. Viime vuonna opetin lukustrategioita ja luetun ymmärtämistä tuolla kurssilla, koska sisältöihin kuuluu taitava oppiminen. Parinkymmenen opiskelijan joukosta vain muutama oli koskaan saanut niin vaikuttavaa oppia lukemisen strategioihin, että olisi omaksunut omaan toimintaansa niitä. Onhan ne voitu käydä läpi tiedollisesti moneenkin kertaan, mutta jos hyvä opiskelutaidon oppi ei siirry opiskelun taidoksi, pitäisi älytä muuttaa tällaisen opiskelutaidon opettamisen tapaa.

Oppiminen on taitolaji. Kaiken ikäisille pitää opettaa sitä. Opiskelutaitojen kohdalla on aina muistettava myös tuo ihmisten erilaisuus. Ilman oppimisvaikeuksiakin olemme erilaisia, saati sitten, jos aivot hurisevat vähän eri tahtiin, näössä on vikaa tai sairaus haittaa elämää. Nyrkkisääntö on se, että erilaisille oppijoille sopivat menetelmät sopivan pääsääntöisesti kaikille.

Suomen Kansanopistoyhdistys on hiljattain julkaissut mahdottoman hyvän oppaan, erityispedagogi Marjo Nurmen kirjoittaman: Oppimisen pulmat. Kirjasta saa mm. vinkkejä lukemisen strategioiden harjoitteluun.

Anna vaihtoehtoja tehtäväsisältöihin ja suoritustapoihin

Selkäytimeeni painui muisto siitä, miten tärkeää on antaa etätehtäviin joustavuutta. Opetin 2001 ensimmäistä etäryhmääni lukiossa. Psykologian ykköskurssiin oli yhdistetty kaksi nuorisolukion kurssia. Kohtasin opiskelijoita kurssin aikana 3 x 70 min. Suuri osa työskentelystä piti siis ohjeistaa etänä. Siihen aikaan ei vielä ollut käytössä kuin monistuskone ja kirjeet, ellei opiskelija ollut monisteita lähiohjaustunnilla hakemassa.

Annoin opiskelijoille tehtävän peilata oppikirjasta opiskelemiaan kehityspsykologian merkittäviä vaiheita omaan elämänkaareensa. Yksi opiskelijoista palautti tehtävänsä puhuttelevan saatetekstin kera. Hän oli juuri vapautunut vankilasta. Oman elämänkaaren pohdinta yksikseen ei ollut paras mahdollinen tehtävä siinä tilanteessa. Sen jälkeen muutin tämän tehtävän muotoon, jossa opiskelija voi valita kohteeksi oman elämän tai jonkun läheisen ihmisen tai fiktiivisen hahmon kirjallisuudesta tai elokuvista.

Tehtävän muuttaminen sellaiseksi, että opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet otetaan huomioon, vaatii vain asian muistamisen. Luin juuri erään äidin kuvailua alakoululaisen tehtävistä. Opettaja oli osannut hienosti ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet. Kun tehtävänä oli rakentaa maja tyynyistä ja peitoista ja mennä majaan puoleksi tunniksi lukemaan kirjaa, oli vaihtoehtona se, että majan voi rakentaa myös lelulle ja lukea sitten sille lelulle kirjaa.

+ Arviointi tavoitteisiin peilaten kuten aina

Pitää vielä laittaa loppuun tämä itsestään selvä asia meille verkossa opiskelleille ja opettaneille. Arviointia tehdään, kuten aina. Annetaan selkeät ja ymmärrettävät tavoitteet. Kerrotaan ja mielellään keskustellaan (vaikkapa äänestetään) painotukset, osaamisen näytön tavat ja aikataulut. Arvosanan muodostuminen selvennetään opintojakson alussa, mielellään avataan kriteerejä oppijan ymmärtämällä tavalla.  Jakson alussa selvitetään aiempaa osaamista (diagnostinen), opiskelun aikana annetaan eri muodoissa, etäopetukseen soveltaen, oppimisen aikaista arviointipalautetta (formatiivinen) ja osaamisen näytön perusteella sitten jakson lopussa arvosana (summatiivinen). Vaikka opintojakso olisi määritelty arvioitavaksi hyväksytty, hylätty, on se etäopetuksessakin arvioitava kuten aina, koko oppimisprosessin kaarta kuljettaen. Tästä on näkynyt olevan epäselvyyttä ilmassa. Ilmeisesti yhä edelleen ajatuksissa mieletään arviointi merkitsemään arvosanan antamista, arvostelua.

lauantaina, maaliskuuta 14, 2020

Tsemppiä ja voimia kaikille yo-kokelaille #korona

YTL aikaisti ensi viikolle yo-kokeita. Abiturienttien paineet sen kun kasvat. Lähetin Nettilukion kokelaille muutaman vinkin. Historiallisen tilaneen vuoksi laitan tähänkin talteen lähettämäni viestin sellaisenaan:
Vihdin lukion psykologian opettaja Tiina-Maria Päivänsalo on koonnut ohjeita siihen, miten asennoitua aikaistuneisiin yo-kokeisiin ja tiiviille koeviikolle. Lue nämä ohjeet https://oppimisentaidot.wordpress.com/2020/03/14/abille-avuksi-kun-aikaa-on-vahan/
Yo-tutkinnon pisterajat määräytyvät kaikkien vastausten mukaan. Ymmärrettävästi tilanne on koetteleva niille, joilla on useita kokeita tälle keväälle ja niille, joille fyysinen koetilanne on raskas. Samassa veneessä on kuitenkin suuri joukko abeja.
Lepo ja palautuminen ovat nyt tärkeitä. Etsi tukea ja ota sitä vastaan. Opettele rentoutumaan. Niin fyysisestä kuin psyykkisestä hyvinvoinnista on tärkeä pitää huolta.
Muista huolehtia koetilanteessa vireystilastasi: syö aamulla kuitupitoinen ja pitkään energiaa antava aamiainen, vaikka se ei muuten olisi tapanasi. Varaa vettä ja muuta juotavaa sekä sopivat eväät, pidä taukoja. Pähkinät ja siemenet ovat hyvää aivoruokaa. Muista, että aivot toimivat tehokkaasti noin 25 minuuttia kerrallaan. Muutaman minuutin tauko ja vaikka istumarentoutus tai pieni venyttely ja eväiden syönti kohottavat vireystilaa. Ajattele hetki jotain ihan muuta. Kuvittele vaikka jotain huvittavaa tai siirry hetkeksi johonkin mieliolotilaasi silmät kiinni.
Muista lukea koetilanteessa tehtävät huolellisesti. Pidä mielikuvana sitä, että kysymys on jo osa vastausta. Käytä kynää ja suttupaperia, sillä ne tukevat muistin toimintaa tehokkaasti. Käytä koeaikaa. Mieleenpalauttaminen vaatii aikaa. Älä jää pinnistelemään, jos ajatus menee jumiin vaan siirry toiseen tehtävään ja palaa myöhemmin siihen, missä et päässyt eteenpäin. On normaalia, että ensin tulee tunne, ettet osaa mitään. Anna aikaa itsellesi. Muistele saamiasi oppiainekohtaisia ohjeita. 
Ajattele rauhallisesti, sekin parantaa muistin toimintaa ja ylläpitää henkistä kestävyyttä kokeisiin valmistautuessa ja koetilanteissa. Tämä tilanne herättää monenlaisia tunteita. Yo-kokeessa tarvitaan ajattelun taitoja ja kykyä hyödyntää annettua aineistoa, omaa muistia ja oppiainekohtaisia taitoja. Jotta pääset sopivaan vireeseen, etsi omat keinosi tasoittaa tunnekuohua, pelkoja ja ahdistusta. Pyydä apua läheisiltäsi.
Muista, että yo-kokeita voi uusia. Muista, että olet hyvä arvokas ihminen kokeista huolimatta. Tämä on poikkeustilanne kaikille. Jaa myötätuntoa ja kannustusta toisille. Rohkaisua on nyt hyvä laittaa kiertämään.

sunnuntaina, toukokuuta 12, 2019

Twitter-tili kannattaa laittaa, vähäiseenkin käyttöön

Tapasimme viikko sitten Matleena Laakson kanssa ja muistelimme lähi- ja kaukomenneisyyttä, Twitter yhtenä puheenaiheena. Tässä muutama ajatus Twitterin hyödyistä. Käytän palvelua satunnaisesti. Paras se on tapahtumien taustakanavana ja asiantuntijoiden metsästyksessä sekä hankeviestinnässä.

Matleenan diapaketti Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä antaa perustietoja. Harto Pönkän kokoamasta sosiaalisen median katsauksesta löydät laajemman kehyksen suomalaisten somekäytöstä.

Talven ITK-konferenssista jäi hyvät Twitter-muistot. Twitterissä voi seurata aihetunnisteita (hashtagejä) kätevästi. Aiemmin tätä piti tehdä erillisen palvelun kautta, mutta nykyisin Twitterin oma hakukenttä avaa sujuvasti päivittyvän viestivirran. ITK:n tunnelmat ja kollektiiviset muistiinpanot #itk2019 tulikin käytyä tapahtuman jälkeen tarkkaan läpi, sillä yhtä aikaa tapahtui paljon.

Näin seuraat tapahtumaa Twitterissä: aihetunniste hakukenttään ja viimeisimmät välilehti.
Totesimme Matleenan kanssa, että edelleen aika harva konferenssiesityksen pitäjä oli lisännyt esityksen alkuun Twitter-tunnuksensa. Asiasta päätettiinkin välittää toive konferenssiohjeistukseen laitettavaksi. Sessioitten puheenjohtajana kyselin Twitter-tunnuksia esittelyssä ilmoitettavaksi ja valtaosalta sellainen löytyi. Konferenssit ja muut tiiviit tapahtumat saavat lisäulottuvuuden Twitterin avulla: asiantuntijoiden bongailu, hyvät linkit, kiteytykset esityksista esimerkkeinä. Ja onhan esityksen pitäjän itsensäkin hauskaa katsoa jälkikäteen, mikä upposi ja puhutteli.

Perusvinkki: Kun teet tilin Twitteriin, laita siihen jotain itsestäsi, ammatti tai kiinnostuksen kohde. Siten sinut on samannimisten ihmisten joukosta helpompi tunnistaa. 

Twiiteistä sai aiemmin koottua näppärästi tarinallisia koosteita Storify-palvelulla, joka kuitenkin siirtyi vuosi takaperin palveluiden hatuumaalle. Samantapainen palvelu kuitenkin löytyy: Wakalet, jolla mm. Timo Ilomäki kokosi ITK-konferenssin tekoälyä ja laajennettua todellisuutta käsitelleen Areena-session twiiteistä tarinan.

Toinen Twitterin käytön peruste on erilaisten hankkeiden ja tavoitteellisten projektien näkyväksi tekeminen. Raportointia ajatellen twiitit muodostavat mukavan aikajanan. Samaa edistävien kanssa voi verkostoitua. Oma toiminta tulee tunnetuksi.

Twitteristä saa myös tietoa, sillä sillä on paljon asiantuntijoita, organisaatioita ja erilaisia tietäjiä-taitajia. Aihetunnisteilla löytyy asiaa, samoin hyvän kohteen seuraajista ja seuratuista, usein sellaista, mitä googlaamalla ei löydy. Seurattavista henkilöistä voi tehdä listoja, vaikkapa oman alan asiantuntijoista. Tweetdeck-selaimella voi samaan näkymään yhdistää useita kohteita. Twitter sopii hyvin sattumahdollisuuksien metsästykseen (serenpiditetti). Itse olen yhdistänyt kirjanmerkkipalvelu-Diigon Twitterin kanssa. Jokainen tykkäämäni twiitti siirtyy automattisesti Diigoon talteen ja automaatio lisää myös hakusanoiksi kaikki twiitin hashtagit. Niinpä esimerkiksi löydän jatkossa vaikka tykkäämäni #itk2019-twiitit Diigosta.

Liityin Twitteriin 12 vuotta takaperin, 8.5.2007. Ensimmäisen twiitin kirjoitin kuitenkin vasta 6.4.2008. Noihin aikoihin oli Jaiku. Jaiku oli hyvä, aivan loistava. Mutta sen tarina kulki toisin. Google osti ja hautasi.

Ensimmäinen twiittini.Ennen some-sanan vakiintumista.