tiistaina, helmikuuta 24, 2015

No tästä tulee hyvä! Ideakokous jalostaa #uusikoulutus-ideoita

Millaisesta oppimisen ja koulutuksen innovaatiosta sinä haaveilet? Onko sinulla jokin idis? Sitralla on meneillaan viime vuoden lopulla käynnistetty Uusi koulutus -foorumi. Sen tavoitteena on rakentaa oppimisen ja koulutuksen tulevaisuutta. Raaka-aineina olemassa olevat vahvuuksien, rajoja ylittävän yhteiskehittely ja ideat.



Foorumin yhteydessä on 1.3. saakka auki Ideakuulutus. Ideakuulutuksen sivustolle voi jättää oman idean sekä kommentoida ja peukuttaa toisten ideoita. Idean jättäminen kannattaa, sillä muutamista kuulutukseen jätetyistä ideoista muotoillaan maalis-huhtikuussa Sitran tuella toteutettavia kokeiluja. Nyt koossa on 76 ideaa.
Koulutuksen ja oppimisen tulevaisuus? Ideakuulutus on auki 1.3.2015 saakka. Vielä ehdit mukaan.
Ideakuulutuksessa kysytään: Millainen on tulevaisuuden koulutus? Ja tässä tapauksessa 'koulutus' kattaa oppimisen maailman laajasti, esikoulusta ikäihmisten yliopistoon, istituutioista itse organisoitun oppimiseen. Ideat saavat olla pieniä tai isoja, tuoreita tai uudelleen lämmitettyjä. Jätä oma ideasi 1.3. mennessä, kommentoi ja peukuta toisten omia! Myös lapset ja nuoret mukaan.
Hyvistä ideoista leivotaan vielä parempia ideakokouksessa. Yleisö pääsee mukaan sparraamaan!
Ennen kokeilujaksoa järjestetään kaksi ideakokousta, ensimmäinen maanantaina 9.3. ja toinen perjantaina 13.3., molemmat klo 13:00-14:30. Kokeilujaksolle päässeille järjestetään vielä toukokuun alussa kolmas ideakokous. Yhdessä ideakokouksessa käsitellään 4 ideaa. Ideakokoukset ovat avoimia verkkotilaisuuksia. Mukana ovat:
  • Idean omistajia, sparrattavia (ideakuulutukseen osallistuneita).
  • Ideakokouksen vetäjiä, ennalta sovittuja sparraajia ja avustajia.
  • Yleisö, joka voi osallistua sparraukseen.
Sanoista tekoihin!
Ideakokous on Ideatarhureitten (Otavan Opisto ja Suomen eOppimiskeskus) kehittämä ideoitten jalostamisen menetelmä, jota on toteutettu elokuusta 2014 alkaen. Ideakokous toteutetaan verkossa eli osallistua voi ilman ajomatkoja.
Osallistu ideakokoukseen yleisönä. Voit saada hyviä vinkkejä ja ehkä oivallat jotain, mitä itse voisit ryhtyä toteuttamaan. Voit myös löytää idean, jonka kokeiIua kykenet tukemaan. Ideakokous on rento ja silti hyödyllinen tapa kasvattaa omaa ajatuslasta vankemmaksi ja reippaammaksi. Ks. lisätietoja ideakokouksesta Sitran sivuilta. Suora linkki ideakokouksen ennakkoilmoittautumislomakkeeseen!

Eikä tässä vielä kaikki. Foorumilaiset ovat ideoineet ja laittaneet toimintaan avautumispaikan Opetalks.com. Siellä on puhujankulman tyyliin mahdollisuus kertoa maailmalle, miten voisimme tehdä asioita paremmin.


Oppimisen oivalluttavia tuotteita kaivataan

Vuosien kulua... työnantajani Suomen eOppimiskeskus on järjestänyt bittivirtaa hyödyntävien oppimisen sovellusten ja palveluiden kisan eEemelin jo 12 kertaa.

eEemeli on valtakunnallinen interaktiivisten oppimissovellusten ja verkkopalveluiden laatukilpailu. Elämme aikamoista murrosaikaa digitalisoituvassa oppimaisemassa. Koko ihmisen elämänkaarelle sijoittuvia uudenlaisia oppimisen apulaisia kehitellään. Sisustus, vaatteet tai vaikka silmälasit voivat toimia oppimisen apuna.

Mukavuudenhaluinen ja laiska ihminen kaipaa oppimisen imua. Pelillisyys on yksi tällaisen imun synnyttäjä, vaikka oppimispelien maailma näyttää olevan kovin haasteellinen – pelin logiikka ei suoraan ole sama kuin koulutusinstituutioiden tapa opettaa. Pelillisyyden ja leikillisyyden maailma on kuitenkin valtavan laaja. Helsingin yliopisto on perustanut Leikillisen ja pelillisen oppimisen keskuksen (pääsivut in English).

Vielä ehtii ilmoittautua (28.2. saakka)! Pääsarjassa haetaan toteutusta, joka saa uppoutumaan oppimiseen? Apps4Education-sarjan aiheena on koodaus. Parasta Parasta -sarjaan voi ehdottaa minkä tahansa loistavan opetustoteutuksen. (Katso tarkemmin kilpailusäännöt.)


Aikaa ei ole, mutta voisiko sitä tehdä?

Espoon TVT-opettajien mainiolla MOOC-kurssilla iPadin opettajan työvälineenä otin omaksi kurssitehtäväkseni suunnitella kurssilla esitellyillä apuvälineillä pienen demokurssin. Aiheeksi valitsin ajankäytön ja MOOC:in teeman mukaisesti rajasin aiheeni siihen, kuinka omaa työajan hallintaa voisi auttaa mobiililaitteilla.

MOOC tarkoittaa massiivista avointa (open) online-kurssia. Espoon TVT-osastolla oli tarvetta kouluttaa omaa väkeä. Maailmalta napattu idea poiki huiman edelläkävijäesimerkin. Sen sijaan, että olisi perinteiseen tapaan järjestetty pienryhmien työpajoja ja koulutustilaisuuksia, laitettiin parhaat voimat tuottamaan avoin verkkokurssi, jonka ovet avattiin paitsi omalle väelle, myö kaikille kiinnostuneille. Ja kyllä ovet ovat heiluneet, mukana on 577 tyyppiä. Tietenkään jokainen ei opiskele kurssia alusta loppuun, mutta mielestäni MOOCin yksi idea onkin siinä, että opiskelija voi noukkia juuri sen opin, jota kaipaa.

MOOC antaa joustavuutta opiskeluun, sillä opintopolkua voi kulkea niin eturintamassa kuin jälkijoukoissa. Vähän laturetken tapaan siis. Avainaineistot ovat videoita ja katsottavissa pitkän aikaa. Espoon kurssilla on järjestetty myös pari verkkoluentoa.

Tärkeä osa kurssia on toki vuorovaikutus muiden osallistujien kanssa ja siinä mielessä perässä hiihtäjä jää paljosta paitsi. Tiivistahtisen työn keskellä kuulun juuri nyt näihin perässähiihtäjiin. Olen kuitenkin päässyt sujuvasti kurssin puoliväliin ja oppinut myös uusia asioita. Kirjoittelen kevyttä oppimispäiväkirjaa blogiin.

Ajankäytön hallinta mobiililaitteilla kiinnostaa verkkotuttaviani. Laadin kyselyn, jonka perusteella suunnittelen demokurssin (ja yritän saada myös ihan oikean kurssitoteutuksen aikaan jollaine keinolla). Kommenttien perusteella ajankäytön hallintaan ei juurikaan käytetä aikaa eikä apuvälineitä. Lukuisat ihmiset nykypäivän töissä tuskailevat kuitenkin sen kanssa, ettei oikein ehdi. Kuten eräs tuttavani sanoi: "On niin kiire, ettei ehdi ajatella." Eipä silloin ehdi suunnitellakaan kunnolla ja siitä seuraa säntäilevää ajankäyttöä. Mitä tälle voisi tehdä?

Pidän MOOCia erinomaisena esimerkkinä hyvästä ajankäytöstä. Ihmisten ei tarvitse matkustaa. Oman opiskeluajan voi suunnitella omaan kalenteriin sopivasti. Kouluttajien käyttämä aika suhteessa koulutettavien määrään on hyvin pieni.

Keskeytykset haittaavat keskittymistä. Moniajo ei juurikaan onnistu.
Aivoja pitäisi ajatella työn ja työajan suunnittelussa.



lauantaina, joulukuuta 27, 2014

Diigo opetukseen – paljon erityisherkkuja

Sosiaalisen median alkuajoilta on ollut olemassa palveluita, joiden avulla netistä löytyneitä aarteita on voinut kerätä, järjestellä ja jakaa. Edelleenkin nämä sosiaaliset kirjanmerkkipalvelut ovat tuntemattomia suurelle osalle netin työ- ja opiskelukäyttäjiä. Harmi. On todella työlästä muistinvaraisesti etsiä uudelleen ohi vilahtaneita hyödyllisiä sivuja. Jos aarteita tallettaa oman tietokoneen selaimen suosikkeihin (kirjanmerkkeihin), ne ovat vain sillä koneella ja selaimella. Nykyisin toki pilviominaisuuksin varustetut selaimet jakavat kirjanmerkit kaikille laitteille, mutta tämä ominaisuus vaatii kirjautumista selaimelle eikä mahdollista jakamista kavereille.

Ensimmäinen linkkien keräily- ja järjestelypalvelu, jota käytin, oli nimeltään BlogRoll. Sen kautta sai blogin kupeeseen nätisti likkilistoja, joita saattoi hallinnoida yhdestä paikasta keskitetysti. Sittemmin palvelu katosi. Ehdin siirtää sieltä linkkilistani Deliciousiin eli Deliin, joka oli tavattoman hieno palvelu ennen kuin se myytiin Yahoolle. Delissä sosiaalinen ominaisuus toimi. Kavereiden löytöjä oli helppo seurata ja hyvä sisältö levisi nopeasti. Deliciousissa oli eräs huipputoiminto, jota ei enää ole missään (tuntemassani palvelussa) saatavilla: tietyllä tunnisteella (tag) merkityt linkit saattoi ohjata tulemaan aakkostettuna ja omien selitysten kera toiselle verkkosivulle. Itse itse ohjasin linkkivinkkini kurssiwikeihin kurssikohtaisesti tällä tavoin (ominaisuus ei enää toimi Deliciousissa). Yahoo-kaupan myötä monet siirtyivät Diigoon, jos eivät jo olleet sen käyttäjiä.
Diigossa verkkoaarteet ovat järjestyksessä ja tallessa.
 Diigo on paljon muutakin kuin sosiaalisten kirjanmerkkien palvelu. Olen aina kokenut vaikeaksi esitellä Diigoa, koska sillä voi tehdä niin paljon jänniä ja hyödyllisiä juttuja. Sen avulla voi monipuolisesti organisoida omaa ja omien verkostojen internetsisältöjen hallintaa. Diigo toimii myös useilla mobiililaitteilla. Diigossa voi tehdä muistiinpanoja nettisivuille, alleviivata ja laitella muistilappuja, jakaa muistiinpanojaan, luoda listoja ja ryhmiä. PDF-tiedostoihin voi tehdä merkintöjä, sivuja voi ladata offline-lukemista varten ja ruutukaappauksia voi tallentaa. Muun muassa. Tosin nykyisin peruskäyttäjätilillä joitakin ominaisuuksia on rajoitettu, mutta opetushenkilöstö pääsee hyödyntämään kaikenlaisia hienouksia Educator Accountin kautta.

Educator-käyttäjätili on suhteellisen uusi ominaisuus. Palvelu opastaa hyödyntämään erityisominaisuuksia. Opettaja voi esimerkiksi luoda luokkaryhmiä ja opiskelijaryhmiä, joihin ei vaadita opiskelijoilta sähköposteja. Educator-käyttäjätilin saa luotua automaattisesti, jos koulun sähköpostissa on edu-osa. Ellei ole, palvelu neuvoo, kuinka tili anotaan. Itse jouduin käyttämään pidempää reittiä, koska koulutan työkseni opettajia ja sähköpostini opetusominaisuus avautuu vain suomeksi (eoppimiskeskus.fi). Seurasin ohjeita ja laitoin pyynnön. Reipas viikko vierähti, mutta homma toimi. Sain vielä hienon badgenkin (mainelämiskän) palkkioksi.

Diigon blogissa on paljon painoarvoista opiskeltavaa. Opastus Educator-käyttäjätilin askeleisiin löytyy. Diigo Buzz -YouTube-kanavalta löytyy hyviä vidoevinkkejä, jos et jaksa lukemalla opetella.

Pidän itse vanhaa henkilökohtaista Diigo-tiliäni auki toisella selaimella ja uutta edu-tiliä toisella. Diigon painikkeet saa asennettua jopa koulun koneille (ainakin itse onnistuin). Kun löydän hyvän aarteen, naps ja klik ja parit tunnisteet. Tallessa. Diigo on yksi tärkeimmistä ja parhaista älyllisistä proteeseistani.

EDIT: Facebookin kautta tuli hieno vinkki Aarne Hagmanilta: hän on ohjannut Diigo-tililtään lukion BI- ja GE-kursseille oheislukemistoksi sopivat verkkosisällöt ilmestymään RebelMouse-palveluun, josta sisältöjä on mukava silmäillä.

EDIT 2: Kiitos Tero Toivasen, vielä pitää suositella iOS-laitteiden omistajille erityistä Diigon selainta, joka oli toimivaksi havaittu. Yksi mainio ominaisuus on sivujen tallentaminen off-line-lukemista varten. Tätä voi hyödyntää myös opetuksessa ja luennoilla sillä tavalla, että tärkeät näytettävät sivut löytyvät sujuvasti valmiiksi ladattuina. Diigon selaimessa on myös lukutila, joka tekee tekstin lukemisesta miellyttävää samalla kun monet hyödylliset tekstin työstämiseen liittyvät aputoiminnot ovat helposti saatavilla. Diigoon liittyviä apulaisia löytyy Tools-sivulta.

Yksityis-Diigoni ja tuore Edu-Diigoni. Alla pieni diapaketti Diigoon tutustujille (ehkä vaatii päivitystä).