torstaina, maaliskuuta 18, 2010

Kuinka verkostossa organisoidaan mittava tapahtuma?

Mitä kaikkea tekisikään sillä ajalla, joka menee kokousmatkoihin, siis pelkästään niihin matkoihin. Sometu-verkoston palaverit ovat yhtä lähellä kuin lähin nettiyhteys. Ja nyt palaverituokioita piisaa, sillä lähemmäs kolmeatuhatta mukaan kirjautunutta hipova verkosto on mittavassa roolissa huhtikuun lopun ITK-päivillä Hämeenlinnan Aulangolla.

Sometu oli keväällä 2008 pienen esitelmän ja konfabulaarin verran esillä ITK-päivillä, 300 kirjautuneen raja rikkoutui. Keväällä 2009 oli jo ohitettu 1000 kirjautunutta ja virallista foorumiaikaakin saatiin Sometun kokonaisuudelle useampi tunti. Foorumi oli sijoitettu alakerran viimeiseen nurkkaan, josta ei löytynyt äänentoistoakaan, eikä sitä oltu älytty pyytää erikseen (pieniä tunnelmapaloja nähtävillä). Tupa muuttui saunaksi ja tunnelmaa oli niin, että seinät pullistelivat. Myös avointen sisältöjen torille pystytettiin nakkikioski, josta viimeiset tapahtumavieraat hätisteltiin lopulta perjantaina lievää väkivaltaa käyttäen, kun jo muu konferenssi oli purettu ympäriltä pois. Symbolisesti käytiin lähettämässä kaksi suurta Sometu-palloa taivaan tuuliin.

Nyt keväällä 2010 Sometu on ITK-konferenssin aitiopaikalla kahtena päivänä ja alakerrassa avointen sisältöjen torilla Matkatoimisto Some johdattaa kävijöitä nettijatkoille. Lisäksi Sometu on Online-ITK:n viimeinen pari uunista ulos tämän kuun viimeisenä päivänä (ennakkoilmoittautuminen meneillään).

Eikä kokousmatkoja kaiken tämän organisointiin? No ei. Projektia dokumentoidaan monin tavoin, kootusti homman etenemistä voi seurata Sometun ITK'10 -blogista. Talkooväkeä otetaan ilomieliin kyytiin: Sometun ITK2010-ryhmään liittymällä pääsee toimeen mukaan, vaikka vartin siivu itse tapahtumassa. Yli 130 ihmistä on jo mukana, löyhästi sitoutuneena, kuten verkostoissa tapaa olla.

lauantaina, maaliskuuta 13, 2010

Some tulee ja nappaa

Se niin kätevästi lyhentyy someksi ja hauskasti muistuttaa somaa. Sitä on kiva taivutella ja kehitellä uudissanoja, kuten someilu tai sometoituminen. Vahvasti vaikuttaa, että some tulee ja korvaa pitkänketkun kankean 'sosiaalinen media' kökkäreen.

Tänään Tietoviikon nettisivuilla Jyri Engeströmin haastattelussa. "Iranin kansannousu viime kesänä oli hänen mukaansa vasta esimakua somen mahdollisuuksista."

Jo aikoja nettikeskusteluissa sopivan lyhyt ja näppärän nopsaan kirjoitettu some on vilahdellut. Sometu-verkoston Jaiku-kanava oli vuosia sitten #some ja viime syksyllä ITK-päiville myyty avointen sisältöjen torin tapahtumakeidas nimettiin Matkatoimisto Someksi. Rautasiltakin mietiskeli helmikuussa some-strategiaa, vielä vähän varovaisesti väliviivan kanssa ja someilua pienen selityksen kera.

keskiviikkona, maaliskuuta 10, 2010

Nettiväki kirjoittamaan lehtijuttua

Valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä viime marraskuussa syntyi yleisön toimesta, Esko Liuksen aloitteen pohjalta, kollektiivinen muistiinpanokokoelma aiheesta sosisaalinen media tulevaisuuden opetuksessa. Nyt tuo tekstipätkien hajanainen kooste editoidaan lehtijutuksi ja editointi tehdään samalla tavalla kuin muistiinpanokokoelma syntyi eli netitse yhteistyönä. Tule mukaan! Lue lisää reaaliaikaisesti päivittyvältä jutun editointisivulta.

EDIT: Kutsun lähtemisestä kolmen minuutin kulutta ensimmäinen editoija oli paikalla (jeejee Tiina!), vaihdoimme chatillä seuraavat mietteet (julkaistu luvalla):
minä: mahtia, että tulit mukaan! mun mielestä tällaista sopisi maailmaan enemmänkin, kollektiivista ja kumminkin jotenkin koordinoitua, formaalia mutta samalla vapaata ja kevytosallistumisen sallivaa
Tiina: kiinnostuneena juuri luen läpi ja lisäilen joitain hajatelmia, helppoa ja kepeää tosiaan - osallistumisen kynnys ei ole suuri ja yhtä aikaa voi luottaa siihen, että lopputulos tulee olemaan hallittu kokonaisuus

EDIT: Voit myös pelkästään kommentoida tekstiluonnosta

keskiviikkona, maaliskuuta 03, 2010

ELMA: Esiin nousevia teemoja (e)oppimissisältöjen liiketoiminnassa

Eilisiltana ja tänään on tiivistetty tähän astisen selvitystyön tuloksia. Kommentteja mielellään vastaanotetaan. Myös haastateltavia huolitaan (toteutustapana sähköposti, Skype tai puhelin).


Esiselvitys kartoittaa internet-aikakauden liiketoimintamalleja, alan toimijaverkostoa sekä oppimistuotteiden uusia muotoja. Alla muutamia teemoja, jotka ovat nousemassa esiin esiselvitystyöstä. Oppimissisältöjä käsitellään sekä oppilaistoskontekstissa että työelämän koulutuksessa. Oppimissisältöihin liittyvä liiketoiminta on moneen suuntaan vetävien muutoksen kohteena. Tavoitteena esiselvityksessä on hahmottaa näitä liikesuuntia, havainnollistaa niitä ja ohjata toimijat kysellen etsimään uusia mahdollisuuksia muutosten keskellä.

1. Avoimen sisällön haaste

Vanhojen bisnesmallien ja avoimen nettisisällön törmäys on totta niin viihdeteollisuudessa, journalismissa kuin oppimissisältötuotannossa. Avoimesta sisällöstä ei päästä eroon, päin vastoin, se lisääntyy jatkuvasti. Miten sitten uudessa tilanteessa löydetään maksavia asiakkaita? Miten avoimeen sisältöön reagoidaan? Avoimen sisällön paketointi, informaation seulonnan palvelut, uudelleen konseptointi ja muut uudet ideat ovat vilkkaan pohdinnan kohteena.

2. Jäähyväiset valmiille sisällöille

Vuorovaikutteinen tietoteknologia mahdollistaa jatkuvasti päivitettävät sisällöt sekä käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon. Valmista sisältöä voidaan rikastaa ja elävöittää käyttäjien tuottamalla sisällöllä. Käyttäjäverkostot voivat toimia sovellusten, laitteidenja palveluitten tukimuotona.

Oppimisessa siirrytään kohti ongelmaperustaisia, tutkivia ja tilannesidonnaisia työskentelytapoja. Oppimistilanteet eivät ole enää samalla tavoin samanlaisiana toistuvia ja vakiomuotoisia, kuten ennen. Toki on opetussuunnitelmien ja täydennyskoulutusohjelmien mukaisia kursseja, mutta sisällöt elävät nopean informaatiovirtauksen tahtiin. Oppimisessa painopiste siirtyy tietämisen taitoihin ja aineistoa käytetään enenevässä määrin lähteenä.

Käyttöoppailta vaaditaan helppokäyttöisyyttä ja omaan lokalisointia organisaatioon. Esimerkiksi uuden matkalaskuohjelman vuoksi ei haluta enää lähteä puolen päivän koulutustilaisuuteen vaan toivotaan, että matkalasku itsessään sisältää tutoriaalin, joka tarvittaessa opettaa oman organisaation tavan käyttää sovellusta. Mikäli tutoriaalia ei voi päivittää organisaation muutosten myötä, sen käyttöarvo vähenee.

3. Oppimissisältöjen evoluutio

Kirja jatkaa elinvoimaisena, mutta rinnalle kehittyy yhä uusia muotoja, välineitä sekä tapoja välittää tekstiaineistoa. Markkinat segmentoituvat yhä futuristisempiin suuntiin. Synteettisiä ympäristöjä, kuten Second Life, käytetään jo nykyään. Lähitulevaisuuden uusia oppimissisältöjä ja muotoja ovat esimerkiksi hybridituotteet, vahvistettu todellisuus, paikkatieto sekä kalusteiden ja sisällön kohtaaminen.

4. Toimintaympäristön ja tarpeiden tunnistaminen

Asiantuntijaauktoriteetit ovat pudonneet Tieto-nimisen jättiläisen hartioilta. Merkityksellinen tieto on jatkuvassa liikkeessä ja keskenään kilpailevia tiedon auktoriteetteja on lukuisia. Toki kielioppisäännöt ja laskukaavat toimivat edelleen, mutta perustan päälle rakentuva osaaminen vaatii informaatioylikylläisenä aikakautena uutta lähestymistä.

Tarpeellisia tietoja ei ole vielä, joten niitä ei voi opiskella ennakkoon. On opiskeltava tietämisen taitoja ja kykyä toimia tietoa muodostavissa yhteisöissä. Community of practice (käytäntöyhteisö) ja jaettu asiantuntijuus sekä muut lähestymiset korostavat yhteisöllistä tiedonmuodostusta, ongelmanratkaisua, oppimista ja työskentelyä.

Tiedon auktoriteettien sirotessa ja informaatiovirtojen hajautuessa lavealle myös toimintakulttuurit kohtaavat aiempaa vilkkaammin. Globalisoituva työ ja muuttoliike korostavat kulttuurisia taitoja. Arvomaailmat kohtaavat, mikä näkyy myös oppimisen alueella. Koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmät tekevät aina valintoja, jotka ovat arvosidonnaisia. Arvolähtökohdat voivat olla myös oppijan ja työntekijn kannalta ristiriitaisia, kuten yhtäaikainen vaatimus luovuuteen, innovatiivisuuteen ja tehokkuuteen.

Oppimisen organisointi kaipaa välineitä. Arviointi, johtajuus, ohjaaminen ja osaamisen tunnistaminen (näyttökokeet) ovat moniulotteisia ja vaativia tehtäviä, joissa toimija on jatkuvasti kiinni oppimisen ytimessä. Nämä toimijat kaipaavat lisää apuvälineitä ja ohjaavaa sisältöä oman työnsä tueksi.

Työelämässä oppiminen ja koulutus ovat sanoina (ja toimintoina) kokeneet inflaation. Tehokkuuden vaatimukset eivät suo aikaa pohdiskella asioita teoreettisesti ja esimerkinomaisesti, vaan halutaan ottaa asiat haltuun nopeasti ja vaivattomasti. Vertaisoppiminen sopii joillekin aloille, mutta sitäkin pidetään toisaalta edistyneempiä kuormittavana ja vertaistyön katsotaan suuntaavan heidän osaamispotentiaansa tuottamattomiin kohteisiin.

Työn muuttuminen vaatii myös uudenlaisia osaamisen kehittämisen apuvälineitä ja toimintamuotoja. Jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa yksi työntekijä voi tehdä töitä useissa organisaatioissa. Yrittäjyyden ja palkkatyön välille kehittyy osa-aikatyön ja vuokratyön lisäksi muita vaihtoehtoja, kuten juuri vireille laitettu mikroduuni-projekti osoittaa.

5. Ilmainen on loistavaa bisnestä

Internet, sosiaalinen media, Web 2.0 ja real-time web ovat jo muuttaneet totuttuja ansaintamalleja sisältöteollisuudessa. Maksuttomuus on yksi uusi malli ja osoittautunut rahasammoksi niin Googlelle kuin IBM:n ohjelmistotuotekehitykselle - entä eOppiminen?

6. Arvoverkoston murros – yhdessä yllättäviä oivalluksia

Kaupallisten eOppimissisältöjen toimiala on ehkä historiansa dynaamisimmassa murroksessa sitten internetin saapumisen. Alalle tulee uusia tarmokkaita toimijoita pelitaloista laitevalmistajiin. Kokeneemmat liittoutuvat keskenään ja löytävät uusia rooleja toimintaansa. Kullanarvoinen vastaus on, miten suhtautua käyttäjään, joka ei enää halua vain kuluttaa vaan myös osallistua suunnitteluun tai tehdä alusta loppuun itse.


Esiselvityksen tekevät Innopark Oy:n toimeksiannosta Kari A. Hintikka (JY) ja Anne Rongas (Pedapoint Oy).

Twitter-kanava (#ELMArapo)
Qaiku-kanava
ELMA-webinaari 12.3. klo 12-13

Muistitikut halpoja, mutta mitä niillä tekee?

Minulle riittää yksi muistitikku siltä varalta, että pitää siirtää dataa koneelta toiselle netittömässä tilassa. Onhan noita tikkuja kertynyt. Mutta ihan tosissaan tänä vuonna olen kerran käyttänyt tikkua. Ja viime vuonna tarve oli ehkä noin kymmenen kertaa.

Viime viikolla kuulin eräässä tilaisuudessa tarinan: erään suuren yrityksen edustalle siroteltiin kadulle muistitikkuja. Päivän aikana niistä valtaosa kulkeutui sisälle taloon ja kiinni tietokoneisiin. Muistitikut ovat melkoinen tietoturvariski.

Tikkujen sijaan varastoin kaiken nettiin. Varmuuskopioin omille koneilleni netistä. Jos muistan tai sattuu huvittamaan. Tietokoneitteni varmuuskopiot ulkoiselle levylle pidän kunnossa. En ole edes sitoutunut yhteen omaan koneeseen. Minulla on vanhin kannettava, vanha kannettava ja uusin kannettava sekä vanha pöytäkone (kaksi näistä yrityksen omaisuutta).

Työnantajan antamalla koneella en tekisi mitään. Olisi kyllä ollut mahdollisuus saada sellainen. Kun uusin kannettavani hajosi ennen joulua, mitään dataa ei hävinnyt. Eikä töihini tullut minkäänlaista kuprua.

Kun tuttava ihmetteli, miten löydän eri informaation, piti vähän miettiä. En juurikaan kansioi asioita. Macin kanssa ei tarvitse kuin karkeasti. Tiedostojen nimeäminen loogisesti riittää. Spotlight on loistava. Mielessäni on jonkinlainen maisemakartta asioista. Googlaan omatkin verkkosivuni. Nimeän ne niin, että löytyvät. Ja käytän Delicious-kirjanmerkkejä. Gmail on ehdottomasti verraton.

Olisi ihan hauskaa kuulla, millaisia tietotyön taitoja eri ihmiset ovat arkeensa kehittäneet.

tiistaina, maaliskuuta 02, 2010

Selkeitä opastevideoita opettajille somevälineisiin

Teacher Treining Videos created by Russell Stannard on mainio sivusto. Videot ovat selkeitä ja informatiivisia. Eri työvälineitä esitellään askel askeleelta ja koosteesta löytyy sisällysluettelo. Kieli on toki Lontoon murretta, mutta kuva puhuu paljon, Russell Stannard esittää asiat selkeästi, rauhallisesti ja videot on suunnattu opetustyötä ajatellen. Palkittu useilla palkinnoilla.