Lomamatkalla sen huomaa. Kesällä kotimaassakin. Ja digitelevisiota katsellessa, kun joka toinen tekstitys on härniksi jätetty pois. Kielitaito on arvokas asia. Itse tapasin eilen parin vuoden tauon jälkeen rakkaita tuttavia Itävallasta. 25 vuotta siitä, kun vietin kesän vaihto-oppilaana Keski-Euroopan karjalaisimmassa maassa. Kieli avaa portteja maailmalle. Loistava tunne, kun voi rupatella tuntikaupalla vieraalla kielellä, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Suomen televisio (varsinkin digi!) antaa hyvät eväät ylläpitää passiivista kielitaitoa. Kettu, Jokipoliisi ja kumppanit riittävät saksan perussanaston virkistelyyn.
Internetin tarjonta on kerrassaan verraton. Olen silloin tällöin vinkkaillut kielten opettajille podcasteista ja verkkoradioista. Monen kommentti on, että ei ole pulaa aineistosta. No ei varmasti ja ymmärrän, että vaikka enää ei oppiennätyksistä puhuta, niin ainakin oppilennätystä riittää opettajilla opsi-paineissaan.
Vaan silti, oppimisesta voisi nauttia, niin nuori kuin vanha - ihan huvikseen. Innostuin itse kuuntelemaan ruotsinkielistä radiokanavaa yliopiston ruotsin opettajan innostamana. Jäi päälle. Kuunteleminen käy kätevästi missä vain (autossa, kotona, mp3-soittimella). En osaa puhua ruotsia, käytännön harjoitus puuttuu. Mutta kuuntelu on silti ilo korville ja mielelle. Ehdoton suosikkini on Radiodoktorn. Siellä puhutaan sellaisista krempoista, joita ei aina edes suomeksi tunnista. Suomen ehdottomasti paras ja sympaattisin soitteluohjelma. Ohjelmaa voi kuunnella Areenalla.
Vieraisiin kieliin pari hyvää vinkkiä opettelijoille, ajankohtaista kieltä vierasmaalaisille selkona:
Voice of America: Special English
Deutsche Welle: Langsam gesprochene Nachrichten
Ja blogioppimisessa tietenkin podcastit ja nettiradiot sopivat hyvin tehtäväaineistoiksi, ajatusten virittäjiksi, aktivointiin, ihmettelytehtäviin, vertailujen tekemiseen ja siis sujuvasti oppiaineiden integrointiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti