sunnuntaina, helmikuuta 27, 2011

Miten Prezillä tehdään esitys?

Opettelin viimein käyttämään Preziä, toisenlaista esitystentekojuttua. Power Point -logiikat saa heittää nurkkaan... tai melkein. Koska Jal kommentoi Qaikussa, ettei saanut ensi kokemalla Prezin juonesta kiinni, laitan tähän vähän muistiinpanoja omasta oppimispolustani. Minäkään en saanut aluksi mitään tolkkua Prezistä. Valmis skeema päässä oli niin erilainen.

Prezissä on hyvä sisäinen opastaja. Sitä kannattaa hitaasti ja rauhallisesti katsella. Se on interaktiivinen ja aivan loistavasti laadittu. Pitää asennoitua niin kuin pieni lapsi. Puhdas pöytä, uusi lumi, avoin taulu.

Prezi-esityksen kokoaminen loogislineaarisesti on kinkkistä. Parempi lähestyminen on ottaa holistinen ote ja ensin piirrellä jonkinlainen miellekartta siitä, mitä haluaa sanoa. Sanottavaa on syytä kiteyttää. Ydin esille. Kuvia ei välttämättä tarvita, mutta ydinsanoja kyllä. Asioiden merkityssuhde pitää miettiä. Mikä on kaikkein tärkeintä? Kokonaiskuva ja tärkeysjärjestykset auttavat luomaan hahmon koko esityksestä.

Ppt-esitys luodaan noudattelemaan puheen etenemistä. Ajateltua puhetta taustakuvitetaan ja sanoitetaan. Siinä on kantavana jäsentäjänä siis kronologia. Prezi ei vaadi kronologiaa. Asioihin voidaan palata. Polku voi tehdä lenkkejä ja palata keskusajatukseen tai vaikka sivuhuomioon.

Prezissä voi upottaa yksityiskohtia kokonaisuuteen eli pienikokoista tekstiä tai kuvia suurikokoiseen tekstiin tai kuvaan. Kun kokonaisuuden haluaa simppeliksi, nyanssit voi laittaa pikkuruisina yksityiskohtina suuren kokonaisuuden sisälle. Tämän ominaisuuden tajuaminen vaatii oman ajattelun ajattelemista ja uutta hahmottamista, jos Power Point ohjaa vahvasti jäsentämistapaa.

Prezissä on mahdollisuus kehystää asiakokonaisuuksia ja tällä tavoin koota tiettyjä aihepiirejä yhteen helpomin hahmottuviksi kimpuiksi. Ideana on luoda simppeli peruskuvio, johon yksityiskohdat piilottuvat.

Työn voi aloittaa perusasioista. Kaikkea ei tarvitse heti laittaa esitykseen. Esitys luodaan yhteen näkymään, jota voi zoomata sisään ja ulos. Jokaista objektia voi pienentää ja suurentaa, sen paikkaa voi vaihtaa ja sitä voi kiertää eri kulmaan.

Kun asiat ovat paikoillaan, luodaan esityksen polku. Koska esityksessä pääsee jatkuvasti poukkaamaan kokonaisuuteen, ei esityksen aikana ole pakko sitoutua ennalta päätettyyn esitysjärjestykseen.

Kannattaa aloittaa yksinkertaisella Prezi-harjoittelu. Ja suostua siihen, että ensin juttu näyttää sekavalle. Kun asiaan syventyy, huomaa, että se on kaikkea muuta kuin sekava. Prezi auttaa jäsentämään aiheita. Se vaatii todella ajattelemaan kokonaisuutta, suhteita ja rakenteita.

Ensimmäiseen Preziini tein pienen käsikirjoituksen:

8 kommenttia:

jal kirjoitti...

Kiitos - nyt on pakko jossain sopivassa välissä katsoa Prezi uudelleen. Olen ylipäätään lähinnä journalistina toimiessani tehnyt ylipäätään niin vähän "kalvoja", että ei tarvitse paljon sentään poisoppia:-)

jal kirjoitti...

Kalvojen teko ylipäätään onkin aika vaikeaa, jos niitä tekee NOIN pään yli. (Argh.)

Nina R. kirjoitti...

Prezi on tosi hyvä! Mulla tuli tänään sen kanssa sellainen ongelma, että en onnistunut upottamaan sinne YouTube-videota, vaikka sen pitäisi olla mahdollista. Siellä on foorumi, josta voi huhuilla apua, mutta sinne kirjoittamisen sijaan kiersin ongelman tekemällä PDF:n johon liitin linkin YouTubeen. Se onnistui!

Anne Rongas kirjoitti...

Iso peukku Nina. Tuo ongelmien luova kiertäminen keksityllä virityksellä on osa tätä nettipuuhailua. Kaikki ei aina onnistu, vaikka pitäisi. Se turhauttaa kovasti, mutta kuuluu hommaan.

Sun äitis kirjoitti...

Jotakuinkin vuosi sitten kokeilin ensimmäisen kerran Prezin tekoa. Ensituntumani oli, että joidenkin työkalujen käyttölogiikka ei millään istunut minulle (en nyt enää edes tarkkaan muista, mistä oli kysymys, mutta jotenkin se liittyi "fonttikokojen määrittämisen automatisointiin" ja sitten minulla oli vaikeuksia saada zoomaus osumaan oikeaan kohtaan kuvaa yms.).

Vaikka itse en sitä oppinut käyttämään (mutta minä nyt en oikein tykkää käyttää muitakaan kalvojuttuja), olen opiskelijoilleni siitä vinkannut + katsotuttanut joitain hyviksi mainostettuja Prezejä. Että vaikuttaisin olevani hiukka niinku ajan hermolla :)

Täällä kuitenkin ihan pienellä äänellä uskallan kuiskata, etten oikeastaan perusta itse edes Prezien katselemisesta. Minulle ne ovat liian rauhattomia. Parhaiten opin kuulemalla ja jos siihen sitten lisätään visuantia, niin olkoot jotain jäsentämistä helpottavaa, turha kieppuminen lisää minulle hälinää. Mutta tämä siis on vain henkilökohtainen tuntemukseni, kyllähän monet muut ovat prezeihin kovin tyytyväisiä.

t. Sä

Anne Rongas kirjoitti...

Noin se on Sun äitis, yksi tykkää äidistä ;-) ja ...

Itse en myöskään ensi kosketuksella joskus reipas vuosi sitten saanut mitään tolkkua Prezistä. Mutta visuaalisena ajattelijana olen viehättynyt sen mahdollisuuksista. Varsinkin tykästyin nyt, kun vihdoin selätin käyttöliittymän. Tykästyin nimittäin siihen, mitä tuossa kuvailinkin. Prezi-esityksen tekeminen pakottaa ajattelemaan. Pitää jäsentää omaa aihetta ihan tosissaan.

Ei kaikkien havainnollistamistyylien tarvitse olla kaikille sopivia ja mieluisia. Hyvä tarjoilla opiskelijoillekin erilaisia mahdollisuuksia. Viisasta siis sinulta tarjoilla Preziä yhtenä mahdollisuutena :)

Sun äitis kirjoitti...

Ettei tulisi liian kielteistä vaikutelmaa, niin lisätään yksi Prezi-sessio, jonka koin tosi hyväksi!

Eräällä omiin opiskeluihini liittyvällä kurssilla joku ryhmä läiski Preziin tuoksensa, lähinnä vain irtonaisia sanoja. Prezillä esittelijä sitten zoomaili sisään sanapilveen ja selitti itse + muun ryhmän avulla, mitä olivat miettineet. Tuollaisessa lyhyessä, reaaliaikaisesti elävässä esityksessä kieppuminen ei ruvennut viemään keskittymiskykyäni. (kuten edellisessä kommentissa jo kerroin, Prezin vierastamiseni liittyy omaan handicapiini, ei Preziin sinänsä!)

t. Sä

Heli kirjoitti...

Minä kävin täällä nyt helmik 2013 kun harkitsen eka Prezin tekemistä. Muistin että sulla oli ohjeet ja helposti löytyivät blogin sisäisellä haulla. Kiitos