Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottamisen -kurssi eli AVO-kurssi alkoi pienellä takertelulla, Taikin netti oli pitkään pimeänä eikä LeMill-ympäristö toiminut. AVO-kurssille voi vielä hyvin tulla mukaan johdantoviikon aikana. Wikiopiston kurssisivulla on etenemisohjeet.
Harppaus-opintopiiri starttasi myös:
Wikiopiston sivulla johdatus ensimmäisen teeman alkuun ja keskustelua Diigo-ryhmässä. Etenemistä seuraa blogi, johon voi kommentoida jossa voi myös kysellä apua. Opintopiiri on vertaisten keskustelua ja kuka vain saa rakentaa sisältöjä. Minä yritän huolehtia puitteista. Tämä ensimmäinen kierros on systeemin kehittelyä. Harppauksessa voi olla mukana itseä kiinnostavissa teemoissa.
Edit: Tarmo Toikkasen blogimerkintä samasta aiheesta.
tiistaina, syyskuuta 29, 2009
keskiviikkona, syyskuuta 23, 2009
Opiskelu 2.0
Merkitsen muistiin päivän kokemuksia Virtuaalikorkeakoulupäivien esitystä varten.
Kertoilin viime viikolla, että Wikiopiston nettikäytävillä vertaisjeesaaminen toimii. Viime viikon Uudet lukutaidot -luento (Suoranta & Vadén) vilahti huomaamatta ohi, mutta vinkistä havahtuneena tänään aamuviideltä matkaan ja siellä sitä sitten nautittiin luento- ja ryhmätyöherkkua.
Menomatkalla junassa havaitsin (syötteenlukijasta), että jaaha, on laitettu kiintoisa artikkeli Wikiopistossa lukuläksyksi ja pohdintatehtävä myös. Ällikkänä olin siitä, että wau, viikon vanha teksti. Pitkän opiskelijauran aikana ensimmäinen kerta näin tuoretta aineistoa. Artikkeli oli hyvä, sopivaa lukemista aamu-unenpöppörössäkin, ja laittoi pohtimaan asioita, jotka dialogiluennon aikana paljastuivat hedelmällisiksi.
Koska ilman kynää lukeminen on hankalaa, perustin oman Diigo-ryhmän opiskelun nettilukemisia varten. Diigolla voin korostaa tekstikatkelmia ja kirjoittaa muistiinpanoja suoraan lukemalleni nettisivulle. Korostetut pätkät ja muistiinpanot näkyvät myös Diigo-ryhmän sivuilla. (Kirjoittelin kesällä muutaman jutun Diigosta.)
Luennon (jota siis Suoranta ja Vadén pitivät keskustellen) ohessa pähkittiin pienryhmissä uusia lukutaitoja. En tuntenut ketään kurssilta, paitsi ystävällinen vinkkaajani viime viikolta istui takana ja heti oli kynnys matalampi aloittaa juttua. Porukkaa oli usealta laitokselta, joten joku netitse tutustuminen olisi ollut ihan jees. Hypermaisteriryhmässä on tullut kivaa tunnelmaa, kun ollaan esittäydytty Moodlessa. Persoona pelissä ja heti helpompi lähestyä.
Kertoilin viime viikolla, että Wikiopiston nettikäytävillä vertaisjeesaaminen toimii. Viime viikon Uudet lukutaidot -luento (Suoranta & Vadén) vilahti huomaamatta ohi, mutta vinkistä havahtuneena tänään aamuviideltä matkaan ja siellä sitä sitten nautittiin luento- ja ryhmätyöherkkua.
Menomatkalla junassa havaitsin (syötteenlukijasta), että jaaha, on laitettu kiintoisa artikkeli Wikiopistossa lukuläksyksi ja pohdintatehtävä myös. Ällikkänä olin siitä, että wau, viikon vanha teksti. Pitkän opiskelijauran aikana ensimmäinen kerta näin tuoretta aineistoa. Artikkeli oli hyvä, sopivaa lukemista aamu-unenpöppörössäkin, ja laittoi pohtimaan asioita, jotka dialogiluennon aikana paljastuivat hedelmällisiksi.
Koska ilman kynää lukeminen on hankalaa, perustin oman Diigo-ryhmän opiskelun nettilukemisia varten. Diigolla voin korostaa tekstikatkelmia ja kirjoittaa muistiinpanoja suoraan lukemalleni nettisivulle. Korostetut pätkät ja muistiinpanot näkyvät myös Diigo-ryhmän sivuilla. (Kirjoittelin kesällä muutaman jutun Diigosta.)
Luennon (jota siis Suoranta ja Vadén pitivät keskustellen) ohessa pähkittiin pienryhmissä uusia lukutaitoja. En tuntenut ketään kurssilta, paitsi ystävällinen vinkkaajani viime viikolta istui takana ja heti oli kynnys matalampi aloittaa juttua. Porukkaa oli usealta laitokselta, joten joku netitse tutustuminen olisi ollut ihan jees. Hypermaisteriryhmässä on tullut kivaa tunnelmaa, kun ollaan esittäydytty Moodlessa. Persoona pelissä ja heti helpompi lähestyä.
maanantaina, syyskuuta 21, 2009
Nuorisolle suunnattu peli nettiturvallisuudesta
Smokescreen privacy game uses fun missions to show kids how data on social services can be used against them
Smokescreen is a privacy game for kids, it runs them through a series of clever online missions that serve to explain how information disclosed on social sites like Facebook can come back and bite you in the ass:
sunnuntaina, syyskuuta 20, 2009
IT-tuki Twitterissä ja muita Twitter-vinkkejä
Käytin monta tuskan tuntia ällistellen sitä, miten päivitetyn Soneran liikkuvan laajakaistan saa toimimaan lumipestyssä Leopardissa (siis Macissä). Soneran sivuilta löytyi kyllä Huawein päivitysohje, jolla tikun saa tukemaan Maciä, mutta pari oleellista lausetta puuttui.
En tajua, miksi hienoon ohje-pdf:ään ei oltu voitu liittää tätä ohjetta: puhelinnumero, jonne soitetaan, on *99# ja PIN-koodin kysely pitää kytkeä tikusta pois päältä (onnistuu Windows-koneella).
Kun olin kokeillut ohjeiden omatoimisen löytämiseen Soneran sivuja, Hopeista omenaa ja Omenamehua sekä pommittanut kavereita chatillä, lähetin nyyhkäisyn Twitteriin ja kappas, sieltä se IT-tuki vastasi eikä vastauksen jälkeen kulunut kuin klik-klik-klik ja alkoi tikku hyrräätä. Kyllä siitä on iloa. Käyttöliittymä on kätevä (siis ei vaadi erillistä sovellusohjelmaa), toimii mm. Kouvola-Riihimäki-junaradalla moitteetta. Ns. päärata onkin sitten parempi käyttää hyvien pokkareitten lukemiseen tai nukkumiseen.
Twitter-viesti on 140 merkkiä. Mitä ihmettä niin vähällä voi viestiä? Paljonkin, jos linkittää toisaalle ja käyttää lyhenteitä. Twitterissä on kerkeästi kehittynyt oma viestintäkulttuuri, joka toisaalta aiheuttaa myös ongelmia, koska Twitter-viestit eli tweetit välittyvät myös muihin ympäristöihin.
Tuolin ja näppäimistön välistä -blogissa on ansiokkaasti raportoitu ummikon siirtymätaival Twitter-aikakaudelle:
Osa1
Osa 2
Osa 3
Ja minuthan tapaa Twitteristä arongas.
En tajua, miksi hienoon ohje-pdf:ään ei oltu voitu liittää tätä ohjetta: puhelinnumero, jonne soitetaan, on *99# ja PIN-koodin kysely pitää kytkeä tikusta pois päältä (onnistuu Windows-koneella).
Kun olin kokeillut ohjeiden omatoimisen löytämiseen Soneran sivuja, Hopeista omenaa ja Omenamehua sekä pommittanut kavereita chatillä, lähetin nyyhkäisyn Twitteriin ja kappas, sieltä se IT-tuki vastasi eikä vastauksen jälkeen kulunut kuin klik-klik-klik ja alkoi tikku hyrräätä. Kyllä siitä on iloa. Käyttöliittymä on kätevä (siis ei vaadi erillistä sovellusohjelmaa), toimii mm. Kouvola-Riihimäki-junaradalla moitteetta. Ns. päärata onkin sitten parempi käyttää hyvien pokkareitten lukemiseen tai nukkumiseen.
Twitter-viesti on 140 merkkiä. Mitä ihmettä niin vähällä voi viestiä? Paljonkin, jos linkittää toisaalle ja käyttää lyhenteitä. Twitterissä on kerkeästi kehittynyt oma viestintäkulttuuri, joka toisaalta aiheuttaa myös ongelmia, koska Twitter-viestit eli tweetit välittyvät myös muihin ympäristöihin.
Tuolin ja näppäimistön välistä -blogissa on ansiokkaasti raportoitu ummikon siirtymätaival Twitter-aikakaudelle:
Osa1
Osa 2
Osa 3
Ja minuthan tapaa Twitteristä arongas.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
