Delin uusi kuosi

Suosittu sosiaalisten kirjanmerkkien jakopalvelu Del.icio.us on uudistunut. Uusia ominaisuuksia esittelysivulla aika liuta. Graafinen ilme ja navigointi selkiytyneet. Mutta oispa vaan tullut yhteistoiminallisuutta, kommenttinamiska, vaan eipä nävy.

Valmiita malleja Google-dokumentteihin

Google Docs Templates

Web2.0-minimalismin huippu: Jottit

Huimaa muistella niitä aikoja, kun www tarkoitti vilkkuvia ja välkkyviä portaaleja, joissa ei tiennyt, mistä pääsee minne tai jos sinne sitten pääsi, ei ymmärtänyt, mihin oli joutunut.

Uusimmat verkkopalvelut pyrkivät karsimaan kaiken turhan pois. Tyylikkäästi tätä periaatetta toteuttaa Jottit. Palveluun ei tarvitse edes kirjautua tai luoda käyttäjätunnusta. Parilla klikkauksella pääsee työstämään wikityyppistä sivua. Kirjoittamiseen täytyy käyttää koodikieltä, jonka saa kirjoituslaatikon viereen nätisti esille. Ei mitään turhaa missään.

Jos tarvitset yksinkertaisen pikasivun verkkoon: Jottit!

Klassikoita, varsinkin nuorisolle

Luin eilen Sivullisen. Luulin lukeneeni aikoja sitten. Monen klassikon kohdalla hämärtyy. Osa kuului koulun vakiopakettiin, siksi luulin tuonkin lukeneeni. Opettajanikin veikkasi kerran vuosikymmen kouluaikani jälkeen, että Sivullinen olisi ollut lempikirjani. Se on Hyvä.

Tuntemukseni vuoksi laitoin pari riviä Jaikuun, ja siitä kehkeytyikin kiinnostava keskustelu nuorisolle sopivista klassikoista (kannattaa vinkata, jos tuttavana äidinkielen opettaja). Rinnalle ilmaantui myös keskustelu kolahtamattomista klassikoista.

Laitain "Klassikoita nuorisolle" -vinkkilistan tähän, jahka keskustelu kuivahtaa. HUOM: Netlibriksestä löytyy erilaisia kirjavalikoimia ikäkausittain ja aihepiireittäin, mukana kuvauksia kirjoista.

Jälkikommentti #1: Jaikussa on nyt Lukupiiri-kanava!

Mediatiedosto muodosta toiseen

Media Converter - the fastest free online audio and video converter

Palvelu tarjoaa kätevän tavan mediatiedostojen muuntamiseen. Palvelussa onnistuu esimerkiksi YouTube-videon soundtrakin muuntaminen mp3-muotoon.

iTouch Learning

iTouch Learning - Using iPod Touch/iPhone for Learning

Both the iPod Touch and the iPhone use the same multi-touch interface (shown in the picture to the left); you control everything with your fingers.

They both have the traditional iPod functionality to listen to audio (music/podcasts/audiobooks/MP3 files) but also to watch videos (MPEG-4 files) and view photos

But they are more than just an iPod as they now also have on-board Internet applications which include:

*Safari web browser - to search the web using the touchscreen QWERTY keyboard
*Mail reader - to read HTML videos and Word, Excel and PDF attachments
*YouTube player - to locate and view YouTube videos
*Maps reader - to get directions and check traffic with Google Maps

Millä kiinni oppimisprosessiin

Suunnittelen teemavuotta omassa opetus- ja tvt-koordinaattorityössäni: ulos luokkahuoneesta. Teen siitä samalla Wikiopiston opintopiirin ja Vinkkiverkon vertaistyöskentelyn yhden ulottuvuuden. Ensimmäinen luokasta ulos -kokeiluni yhdisti monta välinettä. Nyt poimin yhtä kurssia kohden yhden idean ja korkeintaan kaksi keskenään integroitua välinettä. Selkeys on tärkeää.

Tässä maailmassa on informaatiovirtojen tulvassa jatkuvasti hyökymässä informaation sirusia. Pyrkimykseni on seuloa pedagogisesti mielekkäitä ja toimivia keinoja kokonaisuuksien ymmärtämiseen. eLearninspacen Siemens mietiskeli tänään samaa: "The missing piece? The whole."

Jollakin tapaa pyrin rakentamaan tuon alueen opettajille suunnatun Vinkkiverkkon vertaistyöskentelyn samaan tapaan, kuin oli kirjastoihmisillä keväällä viisaasti jäsennelty 23 asiaa.

Yhdellä kurssilla aion käyttää jotakin mikroblogi-lifestreem-tyyppistä palvelua prosessityöskentelyyn. Tutkivan oppimisen metodista luuranko. Ja työvälinepuolella tarjontaahan riittää. Tässä listaa(lähde: Lifestream Blog, joukossa esittelyjä/review ja esimerkkejä):

• 30 Boxes | my Lifestream
• afeeda | review | my page
• Blueswarm | my Lifestream
• Correlate.us | review
• Dandelife
• Friendbinder
• FriendFeed | My Lifestream
• Hictu
• Identoo| review | my page
• Iminta
• Intuuch| review | my page
• iStalkr | review | my page
• Jaiku
• Letsprove
• Life2Front | preview | my page
• Lifestrea.ms
• Lifestream.fm | review | my Lifestream
• LiveZUU
• Me in One
• miID.es | Spanish only | my Lifestream
• Mugshot
• Natuba | preview (No Longer a Lifestream service)
• Onaswarm
• Oneswirl
• Pageflakes
• Plaxo Pulse
• Profilactic | review | my page
• Profileomat
• Readr
• Socialthing!
• Soup.io | my Lifestream
• Strands.com
• Suprglu | my Lifestream
• Swurl | my Lifestream
• Tabber
• Tumblr | my Lifestream
• Vibstars | my Lifestream | story
• Where is Me
• Whoisi | my Lifesream
• Wink
• Ziki| my page

Nerokkaan yksinkertainen ja monipuolinen Drop.io

Kerrassaan nerokas informaation välittämisen apuväline Drop.io. Lyhyt esittelyvideo paljastaa, miten yksinkertaisesti ja monipuolisesti. Ei vaadi henkilökohtaisen profiilin luontia.

Naymz "edistää" verkkomainetta

Vastaan tuli kummallista reittiä kummallinen verkkopalvelu. Jaikussa @Priio:n syöte paljasti hänen uuden bloginsa, jossa oli juttu uudenlaisesta hakukoneesta, nimeltään Cuil. Jostain käsittämättömästä syystä kirjoitin ensimmäisenä oman nimeni Cuilin hakulootaan. Ja ainut osuma oli ihan vieras sivu, Naymz. Palvelu näemmä luo käyttäjäprofiililta näyttäviä sivuja skannailemalla nettiä: "This profile was created from information found on the public internet."

Omaan profiiliini oli jostain liitetty englanniksi itteli opinto-ohjaaja (ihan oikein) ja syötteenä tämä blogi, jossa tuota Guidance Counsellor ei missään lue.

Naymz tarjoaa verkkomaineen edistämispalvelun.
"Put your good name to work! Maximize your professional opportunities by promoting your good name in our Reputation Community."

Oman automaattisesti luodun profiilin voi käydä poistamassa (klikkaa This is me! ja sitten Remove).

Identiteetin rakentajalle verkko tarjoaa loputtoman työkalupakin. Mutta jokin tässä hieman haiskahtaa...

Radioverso.org! Absoluuttista fanitusta

Jarno Ristaniemi Rovaniemeltä (ja muuta en miehestä tiedäkään) on perustanut nettiin huikean tasokkaan, audiovisuaalisesti taidokkaan ja sisällöllisesti verrattoman ja kaiken kaikkiaan suomen kielisellä verkkomaaperällä ainutlaatuisen jutun, jonka määrittelyyn ei ole täsmällistä sanaa. Näin juttu kuvailee itse itseään:

"Verso on suomenkielinen mediakasvatuspodcast, jossa käsitellään monipuolisesti erilaisia opetukseen, tekniikkaan ja viestintätaitoihin liittyviä kysymyksiä."

Esimerkiksi Google Earth opetuskäyttössä – Suomen ensimmäinen HD-videopodcastjakso – on L O I S T A V A!!!

Google Reader ja verkkoharavointi

Alkukesän suursiivoukseen kuului kaikkien seurattavien verkkosivältöjen järjestäminen Google Readeriin. Se on kätevä tapa ohjata informaatiota ja silmäillen suodattaa ja sen jälkeen vielä jakaa, kuten tämän blogin kylkeen.

Tulevan lukuvuoden aikana opastan jälleen lukiolaislaumoja sosiaalisen webin pariin. Jollakin kurssilla teemmekin koko porukalla verkkoharavointia. Jokainen perustaa oman Google Readerin ja lisää sinne syötelöytöjään, joista jakaa sopivalta tuntuvat. Ja koko ryhmän jaetut kootaan yhteen yhteiseen syötteeseen. Saisikohan tällä lailla aikaan informaatioikiliikkujan.

Kun löytyisi tuolle seulotulle ja siivilöidylle vielä sellainen agregaattori, jossa voisi kommentoida, olisi oppimisprosessia tukeva viritelmä valmis... onhan niitä, olen nähnyt, blogeja, joihin saa syötteet suoraan merkinnöiksi. Mutta ilmaisissa selainpohjaisissa ei nyt ihan äkkiä tule mieleen... vinkit aarteita tässä.

Ennen haravointia asetetaan tietenkin tutkimusongelma ja sovitaan, jaetaanko tontteja, minkä aikaa haravoidaan ja miten löytöjä käsitellään. Kovinkin pienestä ryhmästä löytyy aina eri kulttuuripiirejä, alakulttuureja tms. kiinnostavaa seurailevia. Raportoin aikanaan tänne toteutuksen.

Hauskaa aloittaa kohta pehmeä lasku opetustöihin, unohdin laittaa muistiin, millä kurssilla aloitan. Joten virittelen vain metodin ja sitten olipa kurssi mikä hyvänsä, laitetaan kone käyntiin.

Tikulla nettiin

Asensin juuri Soneran nettitikun (opiskelijalapselle hankittu). Muista asennuksista poiketen Macille asentamiseen eivät omat taidot riittäneet, Windows-asennus oli mainoksen lupaaman simppeli: tökkäsin tikun kiinni koneeseen ja siinä se.

Kirjoittelen tätä 3G-alueen ulkopuolella ja yhteys toimii ihan sujuvasti, ei tietenkään ADSL:n vauhdilla, mutta hyvin kelpaa. Luin jostain, että kaikki eri operaattoreiden tikut tulevat samasta kiinalaisfirmasta. Erot ovat sitten lähinnä verkkojen kattavuudessa. Hinnoittelukin oli yhtenevää. Mikä parasta, kiinteä kuukausihinta. Kun vertaan puhelimen yhteyteen, asennus onnistuu keneltä vain ja kiinteä hinta vapauttaa tuskailemasta mahdottomien datasiirtomäärälaskujen kanssa.

Samalla yhteydellä voi myös lähettää ja vastaanottaa tekstareita, mikä on ihan kätevää.

Saunalahdelta verkkolevy

Viimekertaisessa Kotimikrossa esiteltiin muutamia verkkovarmennepalveluita. Olen jo jokin aika sitten asentanut kriittiset tiedostot kopioitumaan automaattisesti ilmaiseen Mozy-palveluun (2Gt ilmaiseksi). Lehdessä arvioitiin se "turhan työlääksi" mitä en ole itse kokenut. Kerran asennettuna palvelu toimii itsestään. Tosin tiedostoihin pääsee käsiksi vain erillisellä ohjelmalla eli ei suoraan miltä tahansa koneelta.

Välillä arveluttaa se, että vuosien työ ja paljon arvokasta ainutkertaista aineistoa on koneilla, jotka saattavat tuhoutua. Toki varmuuskopioituna ulkoisille levyille, mutta silti. Lehdessä oli arvioitu hyväksi maksulliseksi palveluksi Saunalehden IsoG. Otin käyttöön tänään. 54 € vuodelta, 3 ensimmäistä kuukautta ilmaiseksi, ei avausmaksuja. Tilaa 50 Gt. Yhteysmuotona ftp ja mahdollisuus kirjautua selaimen kautta eli pääsy miltä tahansa koneelta.

Varmuuskopiointi käy kätevästi ftp-ohjelmalla, kunhan ensin saa tallennettua kaiken halaumansa verkkoon. Ftp-ohjelmassa on nimittäin synkronointi napin painalluksella. IsoG:n voi asentaa myös tietokoneen virtuaalilevyksi. Siinä on soitin eli jos tallentaa musiikkikansioon omaa musiikkia, voi luoda soittolistoja ja kuunnella verkon kautta. Valokuvakansiolla on myös oma käyttöliittymä. Tiedostojen näkyvyyttää voi itse säädellä ja uusille kansioille voi antaa haluamiaan salasanoja. Kriittisiä tiedostoja voi myös suojata erityisellä menettelyllä, joka neuvotaan sivuilla.

Käyttöönotto sujui nopeasti ja vaivattomasti. Henkilöllisyys varmennettiin kirjautumisen yhteydessä verkkopankkitunnuksilla. Ainut inhottavuus oli, että varmennukseen oli annettava henkilötunnus. Muuten vaikuttaa hyvältä ja toimivalta. Ensimmäinen giga on ladattu. Omat valtiosalaiset tiedostoni olen lukinnut salasanalla. Tuntuu varmuuskopiona ainakin muistitikkua paremmalta. Tikku on niin helppo hukata.

Aika-ajatuksia

Viime vuosina olen rekisteröinyt sitä, miten taajan aika, ajankäyttö, kiire ja aika-ahdistus eri muodoissaan tulee vastaan. On haikailua menneisiin kiireettömiin aikoihin. Tai haave siitä, että voisi pysähtyä tekemään vain yhtä asiaa, keskittyä. Tyypillisesti aika on syy siihen, miksi työelämässä joku ei ole päässyt tieto- ja viestintätekniikasta perille niin hyvin kuin tuntee työyhteisön odottavan.

Aika-ajatukset tulvivat mieleeni erityisesti eilisiltana, kun pojanpojan nukuttamisen päälle päivitin toisen pojan wintoosaa kaksi ja puoli tuntia. Sisälsi kriittiset skannaukset. Mutta siis kaksi ja puoli tuntia pelkkää kriittistä päivittämistä. ARG. On insinöörisoftia, joita ei Macille saa – that's why. Huimaa. Luin puoli pokkaridekkaria siinä sivussa, mainiota Rei Shimuraa.

Lenita Airiston julkkisroolista olen aina saanut pieniä näppylöitä – kuulunee hänen strategiaansa, jää mieleen. Eilisessä Hesarin Nyt-liitteessä oli Lenitan haastattelu, jossa oli monta mainiota asiaa ajankäytöstä. Ja työnteosta. Samaa mentaliteettia toivoisin lisää ihmisiin, vaikka toki mielellään vähemmän tiukkaan brändättynä, vallattomammalla tavalla. Lenita on usein haastatteluissa kertonut, mitä ei tee. Hän on reippaasti epätäydellinen nainen. Ei passaa miehiä, ei kuluta aikaansa asioihin, jotka eivät kiinnosta. Toisaalta kyllä ihailen maan hiljaisia, niitä äiti-vaimoja, jotka pitävät arjen järjestyksessä. Mutta soisin kaikille vapautusliikkeen, jos arki ahdistaa. Aikaa on vähän ja iäisyys.

Nyt-liitteen Lenita-jutussa minua ilahdutti vanhan naisen suhde työhön: kun virtaa on, niin mitä ihmettä sitä eläkkeellä tekee? Pelaa bingoa vai, velmuili Lenita. Ajattelen, että jos ihminen sairastuu tai ei löydä mitään työtä tai psyyke kaipaa pois työstä, niin ihmisellä on siihen aina oikeus. Hoitaminen (eli myös hoidettavana oleminen) on inhimillisyyden ydintä. Mutta, kuten päivän iltahartauskin julisti: ei ole (ihmiskunnalle) hyväksi haudata denaria maahan.

Olin myös hyvin ilahtunut siitä, miten Lenita kuvasi kaikkensa antamista: välillä on totaalisen nahistunut olo.

Ihmiskunnan historian mittakaavassa me pääsemme monissa asioissa nykyään helpolla. On järkyttävää, miten vaikeaksi elämä silti käy niin monille. En ole päässyt myötäelämisyrityksen rinnalla siitä ajatuksesta, että mentaaliset konstruktiot ja ajattelumme viitekehykset luovat osittain ahdistusta. Sosiaalipsykologian ja kulttuuriantropologian analyysit sairauksista ja ahdistuksista ovat mielenkiintoisia. Eräät ihmisen elämää rajoittavat oireyhtymät ovat epäilyksettä kulttuurisidonnaisia, jopa kultuurin tuottamia.

Kesälomakauden alkaessa luin muutamia opastuksia siitä, miten lomalle pitää siirtyä. En ole päässyt omakohtaisesti eläytymään vieläkään palkkatyömaailmaan. Eilenkin piti vastata kysymykseen: Onko sinulla lomaa? Huokaan, kun sydänystävällekin pitää seli-selittää, mitä tarkoittaa, että olen aina lomalla ja aina töissä. Kulttuuri, jossa aika on jaettu pilkottuihin osiin, leimaa näitä aikapalasia. Minusta hieman tuntuu, että aika arvotetaan valmiiksi, että hyvää aikaa ovat vapaa-aika, oma aika, loma ja eläkeläisaika. Muu aika on jotain näiden ikävää uuvuttavaa ja pois-nyhtävää vasta-aikaa.

Luin mielenkiintoisen pikkupohdiskelun siitä, miten käyttää aikaansa verkossa ja verkkotuttavuuksien kanssa. En halua olla missään tapauksessa ilkeä, mutta joskus tulee tunne, että aika-ahdistusta kokevat ihmiset eivät käy tietoista keskustelua itsensä kanssa. Siksi Lenita ärsyttävyydessään viehättää. Hän kertoo selkeästi, mitä valitsee ja mitä sulkee pois. Aika-ahdistuksen puristuksessa elävä ihminen ehkä yrittää olla joka suuntaan hyvä. Hyvä kaikissa rooleissaan. Priorisoida kaiken.

Palkkatyökesinä olen tuntenut, kuinka minua syytetään työn tekemisestä (palkkatyön lisäksi olen yksityisyrittäjä). Maanviljelijäkesinä (joita kertyi reippaat 20) tunsin, miten minua syytettiin joutilaisuudesta. Koska ikinä ei voi miellyttää kaikkia, voi vapaasti valita, ketä haluaa vaikkapa omalla ajankäytöllään miellyttää.

Mielestäni suomalainen työelämä sairastaa pahasti. Sille pitäisi tehdä paljon. Sen sijaan, että työelämälle tehtäsiin paljon, ihmisten annetaan sairastua työuupumukseen ja muihin inhottaviin ajankäyttöoireyhtymiin.

En paasaa näitä mitenkään ylhäältä alas. Muistan hyvin, miltä tuntui aloittaa palkkatyö. Samaan aikaan esikoinen lähti kotoa. Ja oli pari muuta isoa asiaa meneillään. Olin aivan stressissä. En ikinä unohda sitä tunnetta. Pyysin mm. esimiestäni erottamaan minut, koska olen niin surkea työntekijä. Jopa aina tiukka työorientoitunut anoppini lohdutteli minua, hyvin sympaattisesti.

Kannattaa olla avoimen ennakkoluuloton sen suhteen, miten suhtautuu omaan aikaansa. Yhden ihmisen elämässä kaikki aika on 100% omaa. Siksi pitäisi kunnioittaa sekä omaa että toisen suhdetta käytettävissä olevaan, lopultakin hyvin rajalliseen, aikaan. Se on vain tässä ja nyt. Ei sen enempää.

Olen jo tottunut siihen, että aika-ajattelussa puhun vierasta kieltä. Sellainen tunne ei saisi lakkauttaa ihmisen omaa ajattelua. Joten selitän edelleen mielelläni sydänystävillenikin itselleni päivänselviä juttuja ja toisaalta tinkimättä pidän kiinni niistä aikasuhteista, jotka syvällä itsessäni koen oikeiksi.

PS. Saako sanoa, että Lenita on vanha? Hän on isäni ikäinen, syntynyt 1937. Itse olen syntynyt 1962 ja olen mummo ja mielelläni vanha. Minusta vanhuus on ihanaa. Olen myös sitä mieltä, että ikinuoruus on teennäistä ja rasittavaa. Biologia on lahjomaton, vaikka ihminen voi toki välttää vanhettumista vauhdittavia asioita. Jos Lenitaa ei saa sanoa vanhaksi, lakkautan välittömästi orastavan ihailuni. (By the way: isäni perusti oman firman, kun täytti 65 ja hyvin menee.)

Googlen Knol: Wikimallinen uusi palvelu

Yhteisölliseen tiedontuotantoon Knol. Ja sitten vain odotellaan, että saataisiin vielä videoluokkahuone Googlelta (Marratechin ostosta on jo aikaa). Ohjesivulta lisää aiheesta. Hyvältä näyttää. Editointitilassa tällainen:

Pakko Tumblr-hehkuttaa vielä

Moniin verkkopalveluihin liittyy selaimeen asentuva apuväline, jonka avulla palveluun voi lähettää www-linkkejä tai muuta aineistoa kätevästi klikkaamalla työkaluriville asennettua linkkiä. Klikkaus avaa dialogi-ikkunan, johon usein kopioituu automaattisesti esimerkiksi avoinna olevan sivun www-osoite ja maalattu teksti. Myös Tumblr (hehkutus 1 ja hehkutus 2 aiemmin tänään) sisältää sellaisen (bookmarklet).
Ja mikä mainiointa, sillä pystyy lähettämään kaikkia (-1) viestimuotoja, joiden mukaan Tumblr-merkintätyyppejä jaotellaan: teksti, kuva, lainaus, linkki, chat ja video, siis vain ääni puuttuu. Erittäin monipuolinen vempain. Yllä oleva otos (klikkaamalla kuvaa suurennos) tuotti tällaista jälkeä (lainaus ja linkki):

Tumblet-tumblelog-widget

Otsikon kirjoittaja täällä virnistelee, että mihis suomen kieltä oikein tarvitaankaan... no sentään, selitänpä:

Tumblr-mikroblogin toimintoja tuli esitelty jo edellisessä merkinnässä (nimittävät omaa palveluaan tumblelogiksi, sillä se on jonkinlainen blogin, Twitter-tyyppisen mikroblogin ja sosiaalisten kirjanmerkkien sulatus tai jotain sinnepäin).

Macille saa Tumblet-nimisen pienen työpöytävimpaimen, josta voi lähettää suoraan merkintöjä omaan viestivirtaan (Tumblr-palveluun kirjautunut löytää kohdasta Account > Goodies). Kokeilin. Luen pdf-opusta ja kun tulee ajatus tai huomio, kirjoitan Tumbletiin. Toimii. Oikein kätevää.

Macin vimpaimet ovat mainioita ja saahan noita nykyään Windowsillekin, vakiona Vistassa. Lisää aiheesta Wikipedia: Widget engine tai netistä hakusanalla desktop widgets. Widget käännetään jo aika säännöllisesti suomeksi vimpain, joka onkin mukava käännös. Työpöydän lisäksi vimpaimia voi asentaa web-palveluihin, ks. Wikipedia: Web widgets. Vimpaimet voivat olla turvallisuusuhka, joten ihan huolettomasti ja mistä tahansa niitä ei kannata asennella. By the way: widget = application gadget.

Nyt löytyi superhelppo ääniblogi – vanha tuttu

Olen jo aikoja sitten tutustunut Tumblr-mikroblogiin. Esim. viime kesänä luin puolet yhdestä uudesta opetettavasta kirjasta tekemällä muistiinpanoja. Nyt on taas aikamoinen läjä luku-urakoita, joten ajattelin kokeilla yhtä muistiinpanopaikkaa ja mieleen muistui Tumblr... oikeastaan erään blogimerkinnän otsikosta syötteenlukijassa (näin ajatus ihmisen päässä toimii, loikkii ja kutoo, yhdistää asioita ja liaanilla kiitää vikkelään kuin treenattu Tarzan).

Siispä uuteen alkuun viriteltynä virtuaalinen sinikantinen vihko. Luen koneelta ja on kätevää samalla tehdä suoraan koneelle muistiinpanot.

Tämän hankkeen sivutuotteena tuli kokeiltua Audio-painiketta. Tumblr-mikroblogiin saa ladata kerran päivässä max 10 megaa mp3. Ja olipa näppärä. Äänitin pienen pätkän Audacityllä (johon siis saa asennettua erikseen mp3-konvertoinnin. Audacity on kätevä ja mp3-muunto käy tallennuksen yhteydessä.

Koepälätys oli kooltaan 888 kt ja 56 sekuntia. 10 megaa on ihan kelvollinen määrä. Kun syksyllä saan pari näkövammaista opiskelijaa, tässä eräs käyttöön otettava verkkojuttu. Audion tekeminen vei pari minuuttia (piti säätää äänilähdettä), tallennus muuntoinen vilahtavan hetken. Ja siirtäminen blogiin saman verran kuin kuvan siirtäminen. Kätevää, kätevää.

Aionkin laittaa äänimuistiinpanoja aina väliin. Ne ovat erilaisia, ja ääneen ajattelu kirkastaa usein jotain sellaista, mitä kirjoittaminen ei.

Tumblr on siitä jännä, että sisältää kiinnostavan ryhmätoiminnan ja esimerkiksi seurattavien merkintöjen lajin mukaisen suodatuksen. Hyvin kehityskelpoinen otus, jota kannattaa seurata.

Onko kesä keli vai aika vai...

Tämä kesä ja moni muu haikailee kesäkelejä. Ilman huikylmää-huisataa-keskusteluja en havaitsisi asiaa. Nautin kesästä. Kesä on aika. Tai aika ilman ajanlaskua.

Nämä viime vuodet, kun kesä on ollut täynnä vapaata, olen saanut palata lapsuuden kesäkokemukseen. Huomaan, että monet muistelevat menneitä kesäkelejä, lapsuuskesien aurinkoista lämpöä. Minä muistelen ensisijaisesti aikaa, joka oli loputonta. Yli kahdenkymmenen syksyyn saakka työntäyteisen kesän jälkeen on autuasta elellä ilman kelloa. Kesäpuuhaa ja kesätöitä on, mutta ne eivät häiritse kokemusta loputtomasta kesästä. Kesä on mañana. Tehdään sitten huomenna, jos ei tänään hotsita.

Sadekeli on hieno ulkoilukeli. Sademetsä lähellä. Ja erityisesti sadeuinti on aivan lumoavaa. Kesästä mainiosti tänään YLE Radio 1:n kieliminuutissa pakinoi, lievää kesäpessimismiämme haravoiden, professori Pirkko Muikku-Werner: Rakas kesä.

Hupiosasto: Wordle

Wordle luo sanapilven halutusta sivusta, alla tämän sivun Worldle (klikkaa kuvaa).

Mainio Google Reader osa 2

Jos leluvarastoon kuuluu iPhone tai iPod Touch, lisää miellyttäviä Google Reader -havaintoja. Nimittäin tallettamalla kotivalikkoon linkin http://www.google.com/reader/i/ pääsee kätevästi napin painalluksella silmäilemään ja lukemaan syötteet. Gmail toimii myös samalla tavalla.

Minulla on tuo iPod Touch ollut reippaat puoli vuotta. Käyttöliittymä on mainio. iPhone tulee varmaan olemaan seuraava puhelin. Yritän kyllä kuluttaa ensin edellisen loppuun. Lukutaidotonkin oppii käyttämään hipaisunäyttöä, on taaperon kanssa testattu. Erityisen kätevä ja toimiva on näytön skaalaus kahdella sormella. Intuitivinen.

Muista maito, osa 2: Gmail-integrointi

Sulautuminen (sulauttaminen) vähentää sirpaloitumista. Remember the Milk on hyvä esimerkki uusien verkopalveluitten sulautumiskyvystä. Milk on to-do- eli tee-tää-juttu eli sen avulla voi tehdä muistiinpanoja muistettavista tekemisistä. Muistiinpanoja voi lähettää paitsi palvelun sisältä, myös sähköpostilla. Erityisen kätevä on Gmail-Firefox-liitännäinen. Gmail-sivun oikeaan reunaan aukeaa laatikko, jossa tee-tää-muistiinpanot näkyvät ja johon niitä voi lisätä. Muistiinpanoja voi myös luokitella kiireellisyyden mukaan. Näkymää voi jonkin verran muokata.

Tärkeää on se, että kirjautumalla yhteen palveluun, saa käyttöön myös muita. Tämä tulee lisääntymään. Milk toimii myös yhteistyössä Googlen kalenterin kanssa. Ja paljon muuta, sillä tuettuja palveluja ovat myös AIM, Gadu-Gadu, Google Talk, ICQ, Jabber, MSN, Skype ja Yahoo! Milk antaa mahdollisuuden laatia erilaisia listoja (kuulun lista-ihmisiin eli JES!) ja niitä voi luokitella (tag).

Tänään tuntui olevan mainio kesäpäivä, jolloin en saa aikaan yhtään mitään (unta yli 12 tuntia). Mutta tuli nyt sentään löydettyä kelpoja verkkojuttuja huima läjä, myös gradua varten. Käyn divareissa, kirjakaupoissa, kirjastoissa ja internetissä vähän samaan tapaan, haistellen. Verkkohaistelu on merkittävin tämän blogin taustalla oleva moottori.

Mainio Google Reader

Kesäsiivouksen yhteydessä siivosin tätä blogia ja poistin linkkilistan itseäni kiinnostaviin blogeihin. Ryhdyin vihdoin täysipainoisesti hyödyntämään Goole Readeria syötteiden seuraamisessa. Mainio vekotin. Tarkistus käy kädenkäänteessä, Gmailista on suora linkki Readeriin, uudet viestit hahmottuvat nopeasti.

Jaan kiinnostavat merkinnät (näkyvät otsikkoina tämän blogin sivupalkissa, "Poimintoja"). Jaetuista syötteistä muodostuu myös oma sivu. Tätä demosimme viime syksynä Virtuaaliopetuksen päivillä Sjölundin Jarin kanssa, Jarin hieno havainto oli sekä iGooglen että Google Readerin ja syötteiden jakamisen yhdistäminen opetuskäyttöön.

Tiettyyn tarpeeseen voi tehdä oman Gmailin, iGooglen ja Google Readerin. Henkilökohtaista ja työjuttua ei tarvitse sekoittaa. Työsyötteet voi toki tilata henkilökohtaiseen informaationkäsittelyn keventämiseksi. Google Readerin eräs merkittävä etu on hyvä silmäiltävyys. Hyödynsimme kevään kokeilukurssilla.

Eilen serkku hämmästeli, että soitin innoittuneena siitä, mitä hän oli vasta muutama minuutti aiemmin laittanut blogiinsa. Satuin tuoreeltaan saalistamaan Google Readerilla.

Muista maito...

Ajatukset vilahtavat, kiitävät ja poukkoilevat. Niitä on kyllä helppo tuottaa. Muistan, kun 10-vuotiaana kävelin vitilumisessa maisemassa 4:n kilometrin matkaa kaverilta kotiin (lähin tyttökaveri). Yritin pysäyttää ajattelun. Havaitsin hankalaksi.

Mutta yhtä hankalaa on myös pitää mielessä kaikkea sitä, mitä ajatteli. Jos ei olisi, olisi elämä kaaosta (aiheesta Oliver Sacksin kirjassa, en muista missä niistä).

Vilahtavia ajatuksia voi pyydystää verkkovempaimilla. Jott on erittäin kiinnostava apulainen. Kerro ääneen, se muistaa (toimii Kanadan ja USA:n numeroilla, jollaisen saa esim. Skypellä, jos kokeilu kiinnostaa). Jott välittää viestin eteenpäin. Integroituu lukuisiin sosiaalisen webin palveluihin, kuten Bloggeriin ja Jaikuun. Voi ladata myös iPhone'iin.

Toinen mielenkiintoinen on Remember the Milk. Liittyy myös osaksi monia tuttuja palveluita, kuten Google Calendar, Gmail, Twitter ja laitteisiin, kuten iPod Touch, iPhone.

Avoimeksi jääneen Gmailin etäsulkeminen

Monella koneella työskennellessä joskus unohtuu kirjautua ulos Gmailista. Epämiellyttävä tunne. Nyt tähän on olemassa kätevä apu. Gmail näyttää viimeisimmät omat kirjautumiset ja niihin liittyvät IP-osoitteet. Samalla voi tietenkin tarkistaa, ettei joku ulkopuolinen ole kähveltänyt yhteyksiä sähköpostiisi.

Last account activity -palvelu näyttää sen, mistä IP-osoitteesta olet juuri kirjautunut ja tähdellä avoinna olevat yhteydet. Alla pari kuvaa. Kaksi tähteä johtuu siitä, että olin samalla koneella kahdella selaimella Gmailissa. Näyttää myös mm. iGoogle- ja IMAP-yhteydet, jos sellaisia on. Ja yhteyksiä voi etäsulkea kätevästi.

Tämä uusi ominaisuus julkistettiin ainakin Gmail-blogissa 7.7. Saattaa olla, ettei vielä toimi kaikilla selaimilla. Satuin viime yönä olemaan juuri sillä hetkellä Gmailissa, kun toiminto päivittyi toimimaan englanninkieliseen Firefox 3:een. Olen nimittäin kyttäillyt koko viikon, milloin tuo tulee, siksi sen noteerasin. (Alla olevasta kuvasta on muutama yksityistieto kumitettu pois, suomenkielisessä Gmail-liittymässä palvelu on suomenkielinen.)

Matkailuvinkki: Kotkan mainiot puistot

En ole kotkalainen, vaikka niin esitelläänkin tilaisuuksissa. Olen miehikkäläläinen – vissi ero. Kotkassa töissä 2001 alkaen. Kotka ei ole kuulunut luontaiseen reviiriini. Virolahtelaisnuorena kyseiseen lähikaupunkiin mentiin vain tarpeesta. Vaikuttavin nuoruusmuisto oli ensituttavuus pizzaan Enzo Franzonin Sanremossa, 70-luvun loppupuolella. (Sanremo lytyy edelleen, Keskuskatu 29).

Eilen illalla käytiin kaiman kanssa Kotkansaarella ensin opastetulla ja sitten omatoimisella puistokävelyllä. Jos täällä suunnalla liikut, suosittelen. Yllä uutta Katariinan Meripuistoa, kunnostettua maisemaa entisen öljysataman sijalla.

Kotkan puistot ovat Jotain Kerrassaan Kiehtovaa. Myös kaupungin puistojen veistoksia sopii kierrellä. Ja jos arkkitehtuurin historia yhtään kiinnostaa, Kotkansaarella saa lyhyellä kävelyretkellä silmiinsä läpileikkauksen suomalaisen arkkitehtuurin historiasta.

Hirsikallion Marin Kuvakotka-blogissa näkymiä ja ratinoita. Valokuvaavan rehtorin Kameravene rajaa ja ikuistaa kiinnostavia näkymiä.

Jutteleva blogi

Disqus-verkkopalvelu muuntaa blogin videojuttelumuotoon, ottaa siis vastaan myös videokommentteja. Esimerkki löytyy Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta -blogista. Ensi syksynä minulla on (vähintään) kaksi näkövammaista opiskelijaa. Aivan verraton apuväline (ääniosasto ja live-esityksen eloisuus). Tosin nyt huvittaisia ihan opiskella ääni- ja videoilmaisua.

Sen verran olen äänijuttuja tehnyt verkkoon (ja pienen tovin aikoinaan radioonkin), että suhtaudun kunnioituksella näihin ilmaisumuotoihin. Inhoan korvieni pohjasta radion höpötysjuontajia, joilla juttu tuntuu soljuvan kahden kännin välisessä pienessä kankkusessa tyhjää täynnä. Mieluummin luen Lehteä. Älyllisesti kutkuttavaa.

Miellekarttapalvelu Mind42 virallisesti julki

Vuoden päivän betana ollut Mind42 julkisti varsinaisen version selaimella toimivasta miellekarttaohjelmasta (tai -palvelusta kai pikemminkin). Kehitystyötä tehdään edelleen, tulossa laajempi maksullinen versio. Virallistumisen myötä palvelu täydentyi ohjesivustolla.

Mind42:n etuja ovat kokemukseni perusteella helppokäyttöisyys, suora yhteys Wikipediaan, kartan haarakkeiden sulkemis- ja avaamismahdollisuus, dynaamisen kartan helppo upottaminen mille tahansa verkkosivulle, muistilappujen liimailu ja tietenkin erityisesti kartan jakamismahdollisuus. Ja miellekartan voi siirtää myös pelkkänä tekstinä, pdf- tai png-muodossa kotikoneelleen. Yhteensopiva Freemind ja Mindmanager -ohjelmien kanssa.

Olisiko Facebookista sittenkin johonkin...

Kyllästyin talvella Facebook-sälään. Ymmärrän, että moni ilahtuu pienistä virtuaalihalauksista ja kestää tylsää työpäivää klikkailemalla värivertailupeliä. Otan ihmissuhteet elämän suurena ilona, mutta olen tympeä Facebook-ystävä, deletoin kaikki kilkkeet (anteeksi).

Kun kaveripyyntöjä tuntui kertyvän, tarkistin toissayönä ajatuksiani. Mainio chat on tullut systeemiin. Ja onhan opiskelu- yms. kaukaisempien tuttavien löytäminen ja tavoittaminen helpohkoa. Ja yhä useampi löytyy Facebookista.

Varsinaisen vaikutuksen teki muutaman lauseen chattäily Jyrki J. Kasvin kanssa. Joskus olen jotakin kansanedustajaa yrittänyt tavoittaa sähköpostilla, mutta se on aivan kuollut kapine. Täytyy sanoa, että todella toivon Kasvin toimintamallin leviävän. Tekisivät vähän vähemmän maakuntakierroksia ja olisivat vähän enemmän netissä. Maakuntakierroksilla tapaavat kuitenkin samoja kunnallispamppuja ja yhteiskunnan kermaa kuten aina ennenkin.

Hyötyosastoa sai myös mietiskelemään juuri vastaan tullut Leppävaaran kirjaston Facebook. Tosin faneja on vasta 20, mutta ideana mainio. Omalle koululle perustin jo viime vuonna Facebook-ryhmän. Saatan aktivoitua ylläpitämään sitä ja aktivoimaan muitakin syksyn tullen. Ehkä. Olen toisaalta hieman skeptinen... mutta aina pitää olla valmis avarampaan suhteeseen.

Sammy Breitz Virtuaaliteknologia-blogissa: Google Lively

Virtuaaliteknologi: Googlen virtuaalimaailma beta-vaiheessa

"Esimerkiksi Second Lifesta poiketen Googlen Lively-ympäristö toimii suoraan selaimeen melko nopsaan asentuvassa pluginissa (toistaiseksi vain Windows-ympäristön IE:ssä tai Firefoxissa). Liikkuminen tapahtuu klikkaamalla hiirellä omaa avatarta ja raahaamalla sitä eri paikkoihin. Tuplaklikkaamalla ympäristöä voi teleportata itsensä suoraan klikkaamaansa paikkaan. Vinkkinä mainittakoon, että kannattaa avata 'maailma' pop-uppiin, tuntuu toimivan nopeammin kuin selaimeen upotettuna, ainakin ruuhkaisissa paikoissa."

Koneet, jotka muuttivat maailmaa

Ukkosettoman lomasadepäivän varalle Waxy-blogi tarjoilee mainioita aikamatkoja tekniseen historiaamme, ensimmäinen osa on johdanto koneellisen informaationkäsittelyn historiaan ja loput tietokoneiden, tekoälyn ja netin historiaa:

Osa 1 Great Brains
Osa 2 Computer
Osa 3 Personal Computer
Osa 4 Artificial Intelligence
Osa 5 Internet

Firefox-selaimessa Creative Commons -haku

Firefox and CC Search - CC Wiki

"A plugin for the Creative Commons search tool is built into the Firefox web browser. The search box defaults to using Google. You can change your search engine by clicking on the small black arrow in the search bar. See the screenshot below."

Kätevä selaimeen sisältyvä hakutoiminto CC-lisenssoidusta verkkosisällöstä. CC-lisenssi antaa oikeuden käyttää tekijän verkkosisältöjä, jos et tunne, tutustu. Tässä blogissä pätee esimerkiksi CC-lisenssi Nimi mainittava - Ei-kaupalliseen käyttöön - Ei jälkiperäisiä teoksia.

CC Search -sivulla hakuja mahdollista kohdistaa mm. kuviin ja musiikkiin.


Kannattaa myös silmäillä ccLearn: tavoitteena tukea avointa oppimista.

"Our mission is to minimize barriers to sharing and reuse of educational materials — legal barriers, technical barriers, and social barriers."