Andrea Vascellari esitteli kesällä sosiaalisen webin säikeistä punoutuvan käyntikorttinsa. Timo Rainio palautti
omassa blogissaan mieleen tämän aiheen eli siirtymän pois perinteisistä käyntikorteista nettihakuihin ja sosiaalisen webin ystäväverkostoihin perustuvaan tunnistamiseen.
Ystäväverkostojen roolista syntyi
sivuhyppäyksenä pieni keskustelu tämänpäiväisessä sosiaalisen median sovelluksen esittelyviestissäni. Mikä taasen palautti mieleeni Jaikussa mielestäni klassikon aseman ansaitsevan
@Suvikon aloittama keskustelu:
"Facebookissa jatkuvasti joutuu torjumaan tai päästämään kavereiksi ihmisiä, joita ei sellaisiksi koe, mutta joita ei haluaisi loukata."
Kuka on ystävä, ketä kukakin liimaa verkkokylkeensä? Ystävä (friend) on huono sana ainakin suomeksi, me lataamme siihen paljon arvoa ja merkitystä, mitä itse pidän erittäin hyvänä asiana.
Jaikun halvaus ja Jaiku-verkoston verkkovaellus
Twitterin kautta
FriendFeediin ja ohessa jonkinasteinen
Facebook-aktivoituminenkin on kokonaistapahtumana ollut mielenkiintoinen kokemus. Näiden ohessa
LinkedIn ja
Sombiz pyrkivät luomaan ammatillista sosiaalisen median identiteetti-minä-brändiä.
Eräässä koulutustilaisuudessa opastin ihmisiä perustamaan Blogger-blogin. Koska minulla on kohtuullisen harvinainen sukunimi ja jonkin verran Googlen rekisteröimiä sivuja, haen oman kotisivuni aina kuukkeloimalla
anne rongas. Tein niin kyseisessä koulutuksessakin. Seuraus oli, että eräs ensiaskeleensa sosiaaliseen webiin ottanut oli ihmeissään, kun Google ei tavoittanut samalla tapaa häntä. Muistan hyvin itse ensituttavuuteni internetiin ja
Netscape-hakukoneeseen vuonna 1997. Teimme haun omalla nimellämme ja kavereiden nimillä. Valtavasti ällistelimme hakutuloksia.
Tätä nykyä saan jatkuvasti keikkoja (pidän virtuaaliluentoja, joitan tosi harvoja live-sellaisia), joihin pyydetään, kuten tälläkin viikolla "eräs ryhmämme jäsen löysi sinut netistä" ... Minulla on ollut oma Oy puolitoista vuotta.
Verkkosivut ovat edelleen vaiheessa, käyntikorttia ei ole, ei yhtään esitettä, ei missään hakemistossa minkäänlaista mainosta (
Harto Pönkä ansioituneesti tuuletti näitä jonninjoutavia, jotka minullekin tyrkyttävät palveluitaan). Firmani ensimmäinen keikka kohtuulliselle verkkotoimijalle sinetöityi sillä, että valinnan tekijät katsoivat Googlesta nimellä, että kukas tää tyyppi oikein on.