Ilman kirjautumista somettelua (päivitetty tammikuussa 2015)

EDIT 21.3.12 koottu dia-esitykseen alla olevat, esitystä voi vapaasti muokata.
Linkeistä luotu Pearltree-jäsennys.

EDIT 2.9.2013: Matleena Laakson diasarja samasta aiheesta eli Somettelua ilman kirjautumista. Matleena päivittää säännöllisesti omaa koostettaan, joten kannattaa käyttää sitä.

EDIT 9.3.2022: Matleena Laakson päivitetty diasetti https://www.matleenalaakso.fi/2022/03/ilman-kirjautumista-toimivia-sovelluksia.html

Aina ei tarvitse luoda käyttäjätunnuksia vaan somepalvelun saa käyttöön noin vain. Listasin vastaantulleita:

• 10 minuutin sähköposti (vinkistä kiitokset menevät Leena Helttulalle Turkuun)
• AnswerGarden (aivoriihi: kysy, muut vastaavat, kiitokset Sanna Brauer) 
• Awwapp (virtuaaliseinä, jonne voi piirtää ja kirjoittaa yhdessä, kiitokset Matleena Laakso)
• Bounce (palvelun avulla voi kommentoida mitä tahansa verkkosivua, halutessaan kommentit voi jakaa eteenpäin Twitterin tai Facebookin kautta)
• BubbleUs (ajatuskartta)
• Doodle (aikataulujen sopimiseen)
• DrawItLive (valkotaulu, jossa peruspiirroksia ja chat, kehitysvaiheessa oleva demoversio)
• Ge.tt tiedostojen jakamiseen (tiedostoista muodostuu albumi, jonka linkin voit jakaa, toimii ilman kirjautumista sekä käyttäjätilin kautta, tiliin saa 2 Gt ilmaista tallennustilaa, ilman kirjautumista ladatut tiedostot säilytetään kuukauden ajan, kiitos vinkistä MinnaL).
• julkiseen editointiin avattu Google-dokumentti (vinkkinä, että voi sulkea editoinnin jälkeen)
• imgur-palvelussa (kuvan jakaminen, antaa myös kuvalle useita erilaisia linkitys- ja upotuskoodeja)
• Jotform (lomakkeiden tekeminen)
• Jottit (kirjoittaminen)
• Justpaste.it (tekstin julkaiseminen, kiitos vinkistä Tarmo Toikkanen)
• Kahoot! (ysymysten tekoon, opettaja luo kyselyn ja jakaa oppijoille nelinumeroisen koodin, sopii mobiililaitteille, kiitos Liisa)
• Kirjoitusalusta (Etherpad, kirjoittaminen, samanaikaisesti jopa 32 henkilöä, kiitos Matleena Laakso)
• Lino (virtuaaliseinä, korkkitaulu, kiitos Espoon opettajat)
• Mailvu (enintään 10 minuutin mittaisen videon taltiointi ja jakaminen, kiitos Taina Rytkönen)
• Meeting Words (Etherpad, kirjoittaminen, samanaikaisesti jopa 32 henkilöä, kiitos KaMa)
• Padlet (ent. Wallwisher) (virtuaaliseinä, jonne voi kiinnittää kuvia, tekstejä yms., kiitos vinkistä Martti Helevirta, ks. tutoriaali)  
• Picmonkey (kuvanmuokkaus, Hanna Toijalan video-ohje kuvakoon muuttamisesta) 
• Pixlr (kuvanmuokkaus)
• Polls.io (äänestäminen) 
• Psykopaint (piirtäminen, osa ominaisuuksista käytettävissä ilman kirjautumista suoraan selaimelta)
• Quikmaps (omia karttoja Google-karttapohjalle, kiitos vinkistä Iiro Kaksonen)
• Screencast-O-Matic (ruutukaappausvideo, kiitos vinkistä Linda Saukko-Rauta), samoin toinen ruutukaappausvideopalvelu Screenr. Molemmat vaativat Javan, joka syksyn 2012 ongelmien jälkeen ei ole kaikilla koneilla toiminnassa.
• Scrumy (projektin organisointi, vinkkasi Harto Pönkä), Scrumyn pikaohje: ensin Story, sitten plus-merkistä tehtävät, tehtäviä voi siirtää hiirellä yläpalkista eri vaiheisiin, jokaisella henkilöllä on oma väri. 
• Straw Poll (äänestys, jos äänestys tapahtuu ATK-luokassa / samasta IP-osoitteesta, rastita Permissive vote duplication checking, kiitos vinkistä Johanna Björkell
• Sumo-paint (piirtäminen, kuvien editointi, klikkaa aloitussivulla Get the app ja valitse ilmaisversio)
• Sumpli (ajan sopiminen) 
• Tapaaminen.net (ajan sopiminen, kiitos vinkistä Aija Hietanen)
• TeamUp (ryhmätyöt, vinkkasi Tarmo Toikkanen, kehitetty Aalto-yliopistolla)
• Text2MindMap (ajatuskartta, kiitos vinkistä Venla Hirvikoski) 
• TIEKE:n muistio (Etherpad, kirjoittaminen, samanaikaisesti jopa 32 henkilöä) 
• Tricider (ideoiden kerääminen ja järjestäminen, kiitos vinkistä Minna)
  
• Todays Meet (chat, taustakanava)  
• Twiddla (yhdistetty valkotaulu ja Etherpad, taustalle voi ladata kuvan, verkkosivun tai dokumentin yhteiseen käsittelyyn interaktiivisen valkotaulun tapaan, kiitos vinkistä Matleena)
• Vocaroo (äänitä tietokoneen selaimella, tallenna äänitiedosto koneellesi)
• Voki (puhuvan hahmon luominen)
• Wetransfer.com suurten tiedostojen lähettämiseen (max. 2 Gb)
• Wordle (sanapilvien luominen) 

• EDIT-osasto: Audioboo poistanut mahdollisuuden äänittää ilman kirjautumista, Dabbleboard lopettaa 31.8.12., Corkboardin käyttö ilman kirjautumista poistunut ja palvelun nimi muuttunut NopeApp muuttunut maksulliseksi.

Kannattaa myös huomioida WikiMedia-säätiön wikit (kiitos muistutuksesta Tarmo Toikkanen) ja ylipäänsä kaikki wikit, jotka on avattu avoimiksi kenen tahansa editoida. On myös hyvä muistaa, että lähes kaikkii blogeihin voi lähettää sisältöä sähköpostilla ja blogin kommentoinnin voi avata ainakin oppimistehtävän ajaksi sellaiseksi, ettei se vaadi erillistä kirjautumista (nykyään blogi-spämmin vuoksi monet blogit vaativat kommentointia varten kirjautumisen tai tunnistautumisen).

Kidblog tarjoaa 1- ja 2-aseteen opetukseen maksutta Wordpress-pohjalla toimivan luokkablogin, jossa vain opettaja kirjautuu ja luo luokkablogin (maksuton versio sallii kaksi opettajaa samalle luokalle). Opettaja luo tämän jälkeen oppijoille käyttäjätunnukset (vaikkapa lempinimillä tai nimikirjaimilla) ja antaa salasanat. Oppijan ei siis tarvitse kirjautu palveluun. Kidblogiin on saatavilla myös mobiilisovellus.

Socrative mahdollistaa luokkatilanteessa yhteistyön niin, että opettaja luo yhteistyötilan (kysymyksiä, äänestyksiä, monivalintoja) ja jakaa linkin ja avaimen, jolla oppijat pääsevät yhteistyötilaan joko tietokoneilla tai mobiililaitteilla (katso esittelyvideo).

Jussi Linkola oli löytänyt kätevän tlk.io-chatin, jota heti kokeiltiin. Sepä olikin kepeä. Hauskaa oli, että palvelu muodosti automaattisesti QR-koodin. Kokeilin kännykällä tietokoneen ruudulta koodin nappaamista ja pääsin saman tien mobiili-chattäilemään. Tlk.io ei toiminut ainakaan kokeiluhetkellä Samsung Galaxyllä, jolla Jarmo Lahti kokeili. Sitä vastoin hänen kokeensa läpäisi Harto Pönkän vinkkama Onlinr-chat, jolla voi tehdä vaikka omat pikamuistiinpanot.

Kalastelin tähän listaukseen apua Google+:ssa (ja sitä kautta Twitterissä). Samoin omalla FB-seinällä. FB-keskustelussa tuli mainittua vinkkinä, että atk-luokkatyöskentelyssä Google-dokumenttien ja EtherPadin tökkiessä F5:n painaminen (eli selaimen päivitys) auttaa usein. Kari Rajala vinkkasi myös jakamaan yhteistyöstämisen useampiin dokumentteihin. Atk-luokista yleensä bittivista lähtee ulos yhdestä ja samasta IP-osoitteesta, mikä aiheuttaa tuota yhmäilyä.

Vastahangan vuori ja esteiden suo – miksi tvt on edelleen tulevaisuutta kouluissa?

Harto Pönkä pohdiskeli eilen blogissaan aihetta, jota itsekin olen miettinyt vuosikausia ja tänne blogiinkin kirjoittanut siksi. Kyse on teknologian opetus- ohjaus- ja oppimiskäytöstä. Miksi kouluissa erot kasvavat? Miksi joissakin kouluissa lasten ja nuorten saamat valmiudet eivät riitä jatko-opinnoissa ja työelämässä?

Arvopohdiskelua liidulla. Älykännyllä nettiin. Vanha teknologia toimii uuden kanssa.

Olen kuullut paljon hyviä perusteluita, mutta asia pohdituttaa edelleen. Oma suhteeni tieto- ja viestintätekniikkaan perustuu pitkälti maanviljelijätaustaani. Maanviljelijä joutuu alati tunnustamaan vallitsevat olosuhteet. Vaikka kuinka haluaisi, että asiat säilyvät sellaisina, kuin minä itse haluan, ne eivät säily. Hyvin harva enää kaskeaa tai raivaa suota kuokalla.

On totta, että kaikessa maailman kehityksessä ei ole todellista kehitystä ja oikeastaan edistys vie taakse päin (kuten teollinen maatalous). On totta, kuten moni opettaja miettii, että se nuoriso on jo muutenkin ihan liikaa koneilla. Mutta kun he eivät koneilla opi kriittistä ajattelua, medialukutaitoa, tiedonkäsittelytaitoja, yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn taitoja, ongelmanratkaisutaitoja... välttämättä (monet nimittäin oppivat).

Kommentoin Harton bloggausta:

Eräässä Opetushallituksen tilaisuudessa jokunen aika sitten lounastin suuressa suomalaisessa yrityksessä henkilöstöpuolella johtajana työskentelevän kanssa. Hän itse edusti iältään itseäni vanhempaa ikäluokkaa. Ja mikä hänen keskustelunavauksensa oli: "Ylioppilastutkinnossa pitäisi olla ryhmäkokeita ja netti käytössä." Ja samaa rataa muusta kouluoppimisen kuilusta tämän päivän työelämään. Siis ei tulevaisuuden tietoyhteiskuntaan ja tulevaisuuden kouluihin.  

Kouluissa opitaan paljon oikeita asioita, mutta paljon jää oppimatta. Ops ei nytkään rajoita. Jos sen lukee huolella, se nimen omaa antaa paljon mahdollisuuksia toteuttaa sitä opetusta ja oppimista, joka antaa parhaat eväät nuorisollemme elämässä eteenpäin. 

Mutta kuten toteat, kun tiukka ohjaus puuttuu, asiat eivät etene. Itse olen tätä samaa miettinyt, sillä on päivän selvää, että nämä tekniset asiat eivät ole vaikeita. Ne oppii jopa lukutaidoton lapsi, joten ne oppii myös akateemisesti koulutettu opettaja. On kyse muusta kuin teknisistä kynnyksistä, mutta niihin vedotaan, vuodesta toiseen.

Tekniikka sulautuu meidän ihmisten toimintaan. Se yhdistää meitä ihmisiä. Se auttaa säästämään luontoa (vaikka se samalla myös tuhoaa). Voimme helposti tehdä paljon hyvää sekä yksilön että yhteisön oppimisen ja toimintakyvyn hyväksi teknologian avustuksella. Enkä tässä todellakaan julista mitään teknologiauskovaisuutta. Tämän päivän paras tekniikka vapauttaa meitä tämän päivän huonoimmasta tekniikasta. Koska minulla on hyvät nettiyhteydet ja vempaimet, yksityisautoilen radikaalisti vähemmän kuin ennen. Suurimman loven haluan lentomatkailuun. Se on tuhoisin tapa liikuttaa ihmisiä ja tavaroita. Silti emme hannaa näitä teknologioita vastaan. Miksi?

Vähälläkin voidaan tehdä paljon, kun keksitään yhdessä ja toimitaan yhteen. Kyse ei ole aina siitä, että pitäisi ensin olla suuret investoinnit ja valtavat resurssit. Kyse on miltei aina siitä, että meidän pitäisi tunnustaa tosiasiat ja sopeutua yhteisvoimin siihen, missä nyt olemme ja minne matkamme kulkee. Ihmiskunnalla on edessään suuria ongelmia. Miksi ihmeessä edelleen räpiköimme tätä totuutta vastaan? Meidän on kyettävä maailmanlaajuiseen ongelmanratkaisuun ja yhteistyöhön, jos haluamme, että tämä pallo hengittää. Emme me voi tätä työtä tehdä ilman tieto- ja viestintätekniikkaa.

Kuten Teemu Arina niin osuvasti kiteytti MindTrek-konferenssissa pari viikkoa sitten: Olemme tavoitelleet itsenäisyyttä ja itsellisyyttä (independence). Nyt olisi aika tavoitella keskinäistä riippuvuutta (interdependence). Tai kuten Kari A. Hintikan ja Tuija Aallon kanssa pohdimme: kohti vertaisaikaa.

Kyse on jatkossakin työstä ja toimeentulosta, mutta myös toinen toistemme ja Maan huolehtimisesta. Teknologian kestävä käyttö pitäisi liittää kouluissa muihin aktiivisen ja vastuullisen kansalaisuuden taitoihin. Tiedän, että tehtävä on hankala ja nykyisin kaikkea arvopohjaista ja eettistä varotaan, ettei loukata ketään. Varoessamme menetämme intomme, ilomme, ideamme, innovoimamme.

Omissa mietteissäni olen päätynyt siihen, että suuri syypää vastahangan vuoreen ja esteiden suohon on se, että koulussa opettaja tekee työtään yksin ja opiskelija opiskelee yksin. Yksin suuressa joukossa. Vertaisuus ja verkostot puuttuvat. Kaikilla on taakka selässään ja vielä kivireki päälle.

Se, mistä Harto puhui paljon, yhdessä tekemisen mullistus, ei ole laajassa mittakaavassa edelleenkään totta. Pelätään, varotaan, ei jakseta. Syy ei ole kenenkään yksittäisen opettajan vaan koko rakenteen. Siksi muutos on niin hidas ja vaikea. Suomessa toteutettiin peruskoulu, suuri rakenteellinen uudistus. Kyllä meillä on mahdollisuuksia tehdä jälleen jotain samaa, jos vain tahdomme. Rakenteita on uudistettava – Karthago on tuhottava.

Autuus: Google-dokumentit ja hangout

No nyt se Google jymyjutun lykkäsi. Hangoutiin eli verkkovideojutteluun saa nyt avattua Google-dokumentin editoitavaksi. Meidän AVO-hankkeen toisistaan kaukana oleva tiimi kokoontui tänään työstämään Vinkkiverkon suurta kokoomaurakkaa. Kas näin työ eteni:

1. Niina laittoi Yammeriin eli sisäiseen chattiin viestin, että nytpä olisi viikko-hangout. Olin unohtanut, hyppäsin mukaan.
2. Hangout oli uudistunut mainitulla tavalla. Testasimme tositoimessa uutuutta. Työstimme lyhyessä hetkessä nelisiltään verkostoviestin, wikin navigoinnin, etusivun linkkilistan, toimintastrategian. Kaikki kirjattiin yhteiseen Google-dokumenttiin viikkopalaverien muistioon.
3. Napsittiin kuin turistit kuvia uudesta työtilasta.
4. Meillä oli koko ajan sekä hauskaa että älykästä. Äly tuli siitä, että yhdistimme osaamistamme. Kun Pauliina selitti ja viittelöi, mitä pitäisi saada wikiin aikaan, Niina oli jo taikonut homman toimimaan ja kaikki opimme taas uuden ominaisuuden wikistä. Hauskuus tuli siitä, että yhdessä tekeminen hyvin keskenään toimeen tulevien kesken nyt vaan on aina hauskaa. Välillä lörpötellään sivuasioita ja sitten taas loikataan pääasioihin.

Tulkkausta koulupäättäjille opetusteknologiasta

Valmistaudun huomiseen etälukiopäivään. Samalla sivusilmällä seurailin Tieto- ja viestintetekniikan opetuskäytön FB-ryhmässä käytyä keskustelua siitä, miten kässän luokkaan saisi dokumenttikameran ja tykin – asiaa kun pitää perustella päättäjille.

Koulun arki näyttää budjettien takaa ja omiin koulumuistoihin linkitettynä kovin erilaiselta verrattuna siihen, miltä se näyttää pulpettien keskellä. Edellä mainittu keskustelu palautti elävästi mieleen sen, miten Kotkan aikuislukiossa saimme taivuttaa rautalankaa ATK-tuen suuntaan perustellessamme sitä, miksi haluamme RealPlayerin ja Skypen koneillemme ja miksi Hotmail-sähköpostien pitäisi tulla läpi spämmisuodatuksesta ja muuta vastaavaa. Tätä neuvottelua varten tein aloitteen koulussamme, että laaditaan oma erillinen strategia etäopettamiseen, mahdollisimman selkeä ja helppo lukea.

Koulumaailmaa tuntevat tietävät, että tuolloin lukion opetussuunnitelmat uudistuivat ja opetussuunnitelman oheen tuli liittää koulun oma tieto- ja viestintätekniikan strategia. Tvt-strategian sisältö ei kuitenkaan riittänyt etäopetuksen kuvaamiseen.

Nytpä kaivoinkin koneeni mainiosta naftaliinista tuon 6,5 vuotta vanhan paperin ja puhelimitse vielä varmistin rehtori Erja Hämäläiseltä, että saan julkaista avoimeen verkkoon tuon strategian – sehän on toki julkinen asiakirja. Luvan sai ja tässäpä tuo vanha tuotos, jossa näyttää olevan joitakin edelleen ajankohtaisia asioita, kuten lempilapsi ilmiöpohjainen oppiminen, hihhii.

Etäopetuksen strategia