Virike tämän listan julkaisuun tuli, kun juttelimme eilen töissä lähdemerkintöjen tekemiseen ohjaamisesta. Se on kuulunut opetustöissäni aina näitä-kannattaisi-harjoitella-jatkuvasti -listalle. Helpon kopioimisen ja valmiiden tekstimassojen muokkaamisen aikakaudella aivojen ja ajattelun aktivointi vaatii huomioita. Toki vanhat keinot purevat edelleen, mutta verkossa on oma logiikkansa. Luokkatyöskentelyyn sopivia tehtäviä ei voi aina sellaisenaan siirtää verkkoon.
Ja sitten siirrytään arkistosta poimittuun. Miten tätä vinkkilistaa voisi nyt parantaa? Kuvassa tyttäreni sormet vanhalla kunnon Fujitsulla.
Verkkotehtävän funktioita
- Opiskelijoiden virittäminen aihepiiriin: kontekstin luominen, ihmettelyn herättäminen.
- Omien ongelmien ja tutkimuskysymysten muotoilu.
- Mitä minä jo tiedän tai luulen tietäväni tästä? Ajattelun aktivoiminen ja omien ajatusten ilmaiseminen.
- Ryhmän sisäinen arvioiva ja kriittinen keskustelu edellisen pohjalta.
- Mitä tietolähteet sanovat tästä? Tiedon etsintä ja ymmärryksen kasvattaminen.
- Tiedon prosessointi tarkentavien kysymysten avulla: ei tyydytä ensimmäisiin selityksiin.
- Uuden ja tarkemman vastauksen tuottaminen tutkimusongelmaan.
- Löytöjen jakaminen ja kriittinen tarkastelu ryhmässä: uusien, yhteisten näkökulmien tuottaminen, mahdollisesti asiantuntijoiden hyödyntäminen prosessin jatkamisessa.
- Yhteenveto ja johtopäätösten esittely.
Pari- tai pienryhmätyönä toteutettu tehtävä lisää usein näkökulmien kirjoa ja ylläpitää samalla sosiaalista vuorovaikutusta. Parityöskentely onnistuu joko suljetussa oppimisympäristössä työstämällä yhteisiä tiedostoja tai sosiaalisen webin työvälineillä.
Tehtävien perusrakenteita
- (suluissa tehtävätyypin etu oppimisen kannalta)
- vertaile (ei valmiita vastauksia, pakottaa ajattelemaan itse ja perustelemaan)
- etsi ja perustele (tiedonetsintä aktivoi, kun tehtävä ei ole pelkkää mekaanista hakupalvelun käyttämistä)
- rakenna (vastaukseen ei ole olemassa valmista mallia)
- kiistä (vastaargumentteja ei yleensä löydy valmiina)
- selvitä historia (ohjaa hahmottamaan keskeisiä tapahtumia; jos on vaarana, että suora vastaus löytyy valmiina tehtävään on hyvä lisätä jokin omaa mielipidettä vaativa kysymys)
- määrittele käsite ja anna esimerkki (valmiita määritelmiä on helppo löytää, mutta esimerkille voidaan antaa sellaisia ehtoja, että vastaus on luotava itse)
- kiteytä (kiteyttäminen on kognitiivisesti hyvin vaativaa)
- muotoile aiheesta kysymys ja vastaa siihen (ohjaa dialogiseen lukemiseen)
- tee pienoistutkimus (verkon kautta voi esimerkiksi haastatella asiantuntijoita; tutkimuksen raportointi pakottaa prosessoimaan aihetta)
- esittele ja arvioi (esitteleminen ohjaa tiivistämään ydinasiat ja arviointi vaatii asian ajattelua ja ajattelun ilmaisemista)
- opeta toisille (roolin vaihtaminen opiskelijasta opettajaksi motivoi silloin, kun opiskelija voi itse määrittää aiheen; tehtävänä kognitiivisesti vaativa; paljastuneita käsityksiä opettamisesta voidaan myös käsitellä palautteen yhteydessä)
- verkkolehti (annetusta aiheesta tehty verkkolehti vaatii jäsentämään asiaa; ryhmätyönä opettaa myös yhteistoimintaa ja työnjakoa)
- vierailija verkossa (opiskelijat voivat hankkia vierailijan myös itse; vierailijalle esitettävät kysymykset ja vastausten käsittely johdattavat aiheen monipuoliseen käsittelyyn; vierailija voi esimerkiksi vastata sähköpostitse esitettyihin kysymyksiin ja jos hänellä on ympäristön käyttäjätunnukset tai käytössä on avoin verkkopalvelu, vierailija voi myös kommentoida opiskelijoiden tekemiä töitä, esimerkiksi verkkolehtiä)
- vaihda näkökulmaa (1. luokittele, kenen näkökulmista asiaa voi tarkastella, 2. mieti, kenen näkökulma on sinulle automaattinen/läheinen, 3. vaihda näkökulmaasi/rooliasi ja selosta, miltä luulet asian näyttävä uudesta näkökulmasta käsin)
- verkkolehti: teema (kurssin tavoitteista) + kehykset (aihekokonaisuudesta) > toimita juttu verkkolehteen annettujen kehysten mukaan (opettaja päätoimittaja)
- ystävyyskoulu/ yritys/ yhdistys: aiheen käsittely yhteistyöorganisaation kanssa > teemapäivä/projekti/leirikoulu/vierailu > toteutus oppimisympäristön työvälineillä tai avoimen webin palveluilla
Hyviä tehtävätyyppejä tiedonkäsittelyn harjoitteluun
- aiheen pohtiminen joko yksin tai ryhmäkeskustelussa
- arvioinnit ja arvostelun laatiminen
- havaintojen kerääminen
- kuvittelu ja mielikuvien luominen
- käsitekartan tai kaavion tekeminen
- luokittelujen, taulukoitten tai listojen laatiminen
- mielipiteitten esittäminen ja perustelu
- omien oletusten esittäminen annetun tiedon pohjalta
- omin sanoin ja omien esimerkkien avulla aiheen kuvaaminen
- teoreettisen tiedon soveltaminen käytännön tilanteeseen
- tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen
- työprosessin raportoiminen
- yhteenvedon kokoaminen
- vertailujen tekeminen
- virheiden ja heikkouksien etsiminen
Näitä kannattaisi harjoitella jatkuvasti
- hyvien kysymysten esittäminen
- hakusanojen keksiminen
- monipuolinen lähteiden käyttäminen
- tiedon luotettavuuden arviointi
- tiedon alkuperän selvittäminen
- lähdemerkintöjen tekeminen
Aktiiviseen tiedonkäsittelyyn kuuluvat esimerkiksi
- tietolähteiden etsiminen
- oleellisen tiedon karsiminen epäoleellisesta
- tiedon luotettavuuden arviointi uuden
- tiedon liittäminen aiempaan
- vanhentuneiden tietojen havaitseminen ja uudistaminen
- tiedon soveltaminen toimintaan
- ydinasioitten hahmottaminen
- ongelmakohtien löytäminen
- tiedon kriittinen tarkastelu eri viitekehyksissä
- olemassa olevan tiedon käyttäminen uusien toimintatapojen kehittämiseen
Opiskelijat voivat opettaa toisiaan
- Verkossa opettajan ja opiskelijan roolit voivat sekoittua mielekkäällä tavalla. Myös opintoryhmän jäsenet voivat opastaa toisiaan. Keskinäinen opettaminen voi tapahtua melkein huomaamatta.
- muotoilemalla itse kiinnostavia kysymyksiä opiskeltavasta aiheesta
- selostamalla ja tuottamalla omia kuvauksia sekä pieniä tutkimusraportteja opiskeltavasta aiheesta
- antamalla esimerkkejä aiheesta ja soveltamalla opittavaa asiaa käytäntöön
- kertomalla aiheeseen liittyviä tarinoita
- tuottamalla käsitekaavioita, taulukoita, vertailuja ja muita aihetta jäsentäviä kuvauksia
- lukemalla ja kommentoimalla toisten opiskelijoiden tekstejä
© Anne Rongas 2007
2 kommenttia:
Kiitos, hyödyllinen listaus!
Lähetä kommentti