Aamiaispöytä ja tuore lehti. Luet otsikoita, syvennyt tärkeään juttuun, kommentoit aihetta pöydän ääressä istuvalle perheelle. Keskustelette.
Lounasjono. Mietit aamupäivän palaveria. Reflektoit ja tiivistät oman näkökulmasi. Kerrot sen selän takana jonottavalle kollegallesi. Normaalia.
Mutta kun ihan tätä samaa inhimillistä vuorovaikutusta harjoittaa valtakunnan pääministeri Twitterissä, hui kauhistus: se ryökäle ei hoida maan asioita vaan keikkuu vaan siellä netissä.
Yksi tviitti eli Twitteriin kirjoitettu viesti vie ihmiseltä vähemmän aikaa kuin nenän niistäminen. Pitäisikö pidättää? Sillä säästyneellä hetkelläkö maan työttömyys ja kestävyysvaje ratkaistaan?
Tviittailu on kuin juttelua. Pitäisikö siis kaikilta johtavassa asemassa olevilta kieltää joutoajalla jutteleminen, koska voisivat senkin ajan ratkoa firman / maan suuria ongelmia? Olen ihan eri mieltä, enkä nyt mielistele pääministeriä tai ketään. Julkijuttelu vallanpitäjien suunnalta avaa kanavan kansan kanssa. Se on upeaa!
Jos et vielä osaa itse tviittailla tai jutella muuten netitse, niin hanki pari teiniä opettamaan. Kyse on normaalista ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, joka parhaimmillaan voi kasvattaa ymmärrystä, kehiä esiin uusia oivalluksia ja johtaa nopeaan viestintäketjuiluun yli rajojen eli lisätä demokratiaa.
2000-luvun lukkarinkoululle voisi olla tilausta!
EDIT: Harto Pönkä analysoi blogissaan 29.7.2014 twiittaako Stubb omien oppiensa mukaan.
4 kommenttia:
Hyvä Anne! Juttelua se twiittailu, todellakin. Enkä mielistele.
Niinni Marja! Omakohtainen kokemus tai oman kokeneisuuden ymmärrys puuttuu. Onhan moni moittija käyttänyt myös aikaa verkossa jutteluun, ehkä huomaamattaankin.
I agree. Hyvä kirjoitus!
On haastavaa itsellekin olla ajan hermolla. Alkuun on opeteltava ihan askel kerrallaan, pähkäiltävä, jotta tuleeko tästä mitään ja mikä ihme mahtaa olla saavutettava ilo, jopa hyöty. Ja sekös vasta syö naista ja miestä, kun nuoret todellakin osaa jo kaiken uuden heittämällä. Silti kannatan junaan hyppäämistä. Se antaa paljon, niin työhön kuin vapaallekin.
Näin se on Sirkka! Toki poliitikoilta ja valtaa pitäviltä odotetaan erilaista käytöstä kuin yksityishenkilöltä.
Mediakriittiseen lukemiseen kuuluu myös tutkia mediatekstien vaikuttimia monipuolisesti. Jos lehti uutisoi, että kansa raivostui Stubbin tviitteihin, niin mikä on se kansa? Millaiseen otokseen väite perustuu? Onko lehdellä omaa intressiä? Eikö olekin niin, että mediaa harmittaa, etteivät pääse väliin välittämään tietoa vallanpitäjien ja kansan välille, kun mokoma valtaeliitti bloggaa ja tviittaa ihan itsekseen? Poliitikot ovat jo pitkään pitäneet blogejaan lehdistötiedotteiden korvaajina ja media on siteerannut näitä suoraa. Twitter on kuin tekstiviesti, nopea ja herkästi leviävä, vielä blogiakin pitelemättömämpi.
Harto Pönkä muuten analysoi, tviittaako Stubb omien oppiensa mukaan: http://harto.wordpress.com/2014/07/29/twiittaako-alexander-stubb-kuten-opettaa/.
Lähetä kommentti