Miten paljon uskaltaa yhdistellä verkkopalveluita?

Tuli vanhaan viestiini liittyen kysymys puhelimen ja Facebookin synkronoinnista. Itse olen ollut aika pidättyväinen kaikkien laite- ja sovellusintegrointien kanssa, vaikka käytettävyys paraneekin. Kun tuohon kysymykseen vastasin, havaitsin, että enpä tosiaan ole omalla puhelimellani kirjautunut Facebookiin, siis puhelimen käyttäjärjestelmän tasolla.

Käytän Facebookia pelkästään sovelluksen kautta. Tämä poistaa tiettyjä ominaisuuksia: ilmeisesti suoran yksityisviestinnän sekä kuvavirran kautta jakamisen sekä sovellusten valtuuttamisen jakamaan sisältöjä suoraan sovelluksesta Facebookiin.

Olen pitänyt vähän hankalampaa käyttämistä parempana kuin suurentunutta riskiä sisältöjen vuotamisesta ilman omaa hallintaa. Erityisen epäluuloinen olen Facebookia kohtaan.

Suuren käyttäjämäärän vuoksi Facebook ja Twitter ovat haitantekijöiden puolelta kiinnostavia palveluita. Viimeisen vuoden ajan Twitteriä on kiusannut yksityisviesteinä leviävä riesa, jossa houkutellaan klikkaamaan viestiä, joka on englanniksi tyyliin (eri variaatioita): "joku on viestitellyt ikäviä sinusta".

Monissa turvallisuusohjeissa neuvotaan, että älä koskaan anna puhelinnumeroasi minnekään verkossa. Olen kuitenkin ottanut puhelimeen kytketyn kaksinkertaisen kirjautumisen keskeisissä palveluissa. Jos kirjaudun esimerkiksi Google-tililleni tai Dropboxiin vieraalla koneella, minun pitää varmistaa henkilöllisyyteni tekstiviestinä tulevalla koodilla (koodeja saa tulostettua myös pienen määrän siltä varalta, että puhelin pöllitään tai puhelin ei ole muuten käytössä).

Vaikka tuo tuplavarmistus tekee tosi hankalaksi joidenkin ominaisuuksien käyttöönoton, pidän sitä hyvänä ja suositeltavana. Peruskäytössä omilla laitteilla kirjautumiskinkkisyys ei kovin usein tule vastaan.

Älypuhelimessa (ja muissa laitteissa) on tärkeää olla päällä kaukolukitus ja tyhjentäminen. iOS-laitteilla tämä käy verkon kautta avautuvan Find My iPhone/Pad/Pod -sovelluksella. Tietoturvaohjelmissa on muille käyttöjärjestelmille vastaavia ja kenties myös laitteiden omissa sovelluksissa (nykyään ei millään kykene koko laitekirjoa tuntemaan).

Sun äitis vinkkasi äskettäin erikoisesta asiasta, josta en ollut muualta kuullut. Nimittäin jos olet luonut Skype-tunnuksesi ammoin, vaihtanut käyttäjätunnuksen sähköpostia ja nyt totaalisesti unohdat salasanasi, sinun pitää vaikeimmassa tapauksessa muistaa vuosi, kuukausi ja sähköposti, jolla olet Skype-tunnuksesi luonut, jotta saat palautettua tilisi. Jos yhdenkin kerran olet käyttänyt Skypen maksullisia palveluita, tilanne helpottuu, sillä henkilöllisyyden tunnistamiseen voidaan käyttää myös luottokorttitietoja. Skype on monilla asennettuna koneelle niin, että se avautuu automaattisesti ja tällainenkin ongelma saattaa tulla vastaan.

Palveluiden keskinäisessä yhdistelyssä olen aina koulutuksissa varoitellut, että ei kannata antaa minkään palvelun kaivaa sähköpostitiliäsi. Monet palvelut ehdottavat tätä varsinkin tilin perustamisen yhteydessä (kovin pienellä on linkki Ohita/Skip). Lupaavat auttaa kontaktien löytämisessä ja sen toki tekevätkin, mutta miten turvallista ja luotettavaa tämä on? Ja tietysti sekin kysymys, että haluanko olla kaikkien yhteystietolistallani olevien kanssa kaveri, esimerkiksi yli työn ja vapaan rajojen. Itseäni on ainakin hymyilyttänyt, kun viimeisen muutaman vuoden aikana olen useaan kertaan saanut kontaktipyyntöjä tohtori Antti Heikkilältä, joka ei oikeasti tietenkään halua olla missään sosiaalisen median palvelussa minun kaverini.

Näin pääsiäisvinkkinä vanha viisaus: kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Omien tietojen ja tiedostojen hallinnassa kannattaa olla suunnitelma ja jonkinlainen takavarmistus.

Tässä viestissä yllä olevaa kuvaa varten kirjauduin puhelimeni asetuksissa Facebookiin, joka heti lähetti minulle sähköpostitse tiedon asiasta, koska olen laittanut asetuksista päälle tällaisen tiedon välittämisen, kas näin: