Senja opettaa ruotsia on wau-ilmiö

Kollektiivi opettaa verkostoa ja innostusta on ilmassa. Pakkoruotsia irvaileva kansakunta ahmii riemuruotsia. Kuinkas tässä nyt näin kävi? Ja kaiken kukkuraksi ruotsia opettavat rasavillit noviisit, joilla ei ole järjestelmän legitimointia. Tai on. Kaikki keskusteluun heittäytyneet riemuruotsittelijat todistavat, että homma toimii ja sanavarasto karttuu, mikä onkin oikotie onneen kielen ymmärtämisessä. (Ja noviisiuskin on så o så, aikamoisen pätevää joukko konehuoneessa.)

Senja opettaa ruotsia -ilmiö on opettanut useita uusia asioita. Ensinnäkin pedagogisessa mielessä surkea ja käyttöehdoiltaan karmaiseva Facebook toimii. Systeemi pitää olla riittävän selkeä: aamun avaaa kansliassa tarkkaan mietitty, hurtilla huumorilla höystetty temaattinen avaus, jossa on mukana loikkivaa sanojen maistelua. Tähän päivänavaukseen on helppo tarttua. Toinen opetus onkin se, että tekstit kirjoitetaan epäortodoksisesti sekaisin suomeksi ja RUOTSIKSI, suomi pienellä, ruotsi isolla. Mitä seuraa? Lyhyt teksti on helppo lukea ja koska osa on suomeksi, osa käännetty tai arvattavissa, sanat tarttuvat mieleen. Homman juju on hersyvässä kommentoinnissa. Kolmas tärkeä opetus on, että virheitä ei tarvitse pelätä, koska joku kumminkin korjaa.

Muistan omia kielikommelluksiani Itävallassa. Aina voi kiertää ja kaartaa, selittää käsillä ja toisilla sanoilla. Kun ruokapöydässä jutustelimme matkailusta ja kerroin Suomen ja Ruotsin välillä seilaavista hotelleista, ei sanaa lautta löytynyt, mutta so einem Schiffsgerät (sellainen laivalaite) hoiti homman hienosti ja koko pöytäporukka nauraa käkätti.

Tällä hetkellä Senja opettaa ruotsia -Facebook-sivulla on lähemmäs 16 000 tykkääjää. Sivulle kertyneestä sisällöstä syntyi kirja, joka julkistettiin virallisesti tänään. Kirjan sisältö koostuu Facebookin keskusteluketjuista. Kirja on tuhti, sivuja 236. Kirjan sisältö syntyi yhteisellä ajatustenvaihdolla, kansliahenkilökuntaa kertyi parikymmenpäinen joukko, taittaja löydettiin netitse ja kustannuskin yritettiin tehdä joukkorahoituksella. Joukkorahoitus kaatui poliisihallituksen tulkintaan luvattomasta rahankeräyksestä. Suomen Messut riensi apuun ja sponsoroi Senjan pulasta. Joukkorahoituksesta käynnistyi somepiireissä vauhdikas ällistely, vinoon hymyilevä naljailu ja asiallisia aloitteita, kuten Effin aloite rahankeräyslain uudistamisesta. Kirjan syntymiseen liittyvistä käänteistä voi lukea Senja opettaa -blogista.

Tämän päiväinen kirjanjulkistaminen toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Google Hangouts on Air -streamauksena eli lähetystä saattoi seurata YouTube-kanavan kautta (tapahtumailmoitus Google+:ssa). Tallenne on edelleen nähtävillä ja suosittelen lämpimästi katsomaan varsinkin alkuosasta Senja Larsenin johdantosanat ja Nadja Anderssonin puheenvuoron.

Seurasimme työkavereittemme kanssa julkkareita (verkossa akselillä Miehikkälä – Hämeenlinna – Helsinki), ja kyllä oli tunnelmallinen tilaisuus. Oppimisverkostot ovat täällä nyt! Upeaa myös, miten akateeminen maailma ja omatoimioppijat saattavat kohdata näin hedelmällisesti.

Liveraportoin Facebookiin julkistustilaisuutta. Tässä raporttini:

"Me yhdistämme tässä maailman parhaan käyttöliittymän, kirjan, ja joukkoälyn verkossa..." ja Suomen Messut, joka lopulta sponsoroi kirjahanketta eli ihmisten kohtaaminen.

Kuvittaja Nadjakin löytyi netitse. Hän on vain 21-vuotias, äidinkieli ruotsi. Jos et päässyt livenä seuraamaan, suosittelen lämpimästi tallennetta. Nadja puhuu erittäin hienosti ja kuvaa ruotsinkielisen kokemusta suomenkielisessä ympäristössä. Nadja Andersson: "Tarvitsemme hieman sinisilmäistä filosofiaa mustavalkoisuuden keskelle." Kirjan taitto ja kuvitus on todella upea!

Liveseuraajia Hangoutin kautta yli 100.

Juontaja Peter Nyman: "Tätähän voisi laajentaa" Senja muistutti, että kielten ohella Vesa opettaa sähkötekniikkaa. Paneeli: tämä on innostava ja hyödyllinen projekti! Koulussa aikoinaan on opittu epäkäytännöllistä kieltä, kuten My tailor is rich. Teknologia ja sosiaalinen osallistuminen yhdistyvät. Senja on Linus Torvaldsin sukulaissielu!

Kaikki kielenopiskelu tarkoittaa virheiden tekemistä. Kun ei välitetä virheistä, laajennetaan sanavarastoa. Vuorovaikutteisuus ja hauskuus ovat tässä projektissa mahtavaa! Ei istuta ja opetella ulkoa vaan löydetään, selvitetään. Kieltä ei oikeastaan voi opettaa, mutta voidaan auttaa oppimaan (tutkimuksen todistamaa). Opitaan omista lähtökohdista, sisäinen motivaatio tärkeää.

Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen näkee tällä oppimisen tavalla suuria mahdollisuuksia. Ei kaikkien tarvitse oppia akateemisesti, kommentoi myös professori Mona Forsskåhl. FB-postausten idea pakottaa selvittämään, kun osa sanoista on suomeksi osa ruotsiksi. Tärkein sisältö tulee kommenteissa. Tuo tyyli saa ihmiset innostumaan ja osallistumaan. Tän tyyppinen toimintatapa voi olla mahdollisuus ylläpitää pieniä kieliä.

(Oma lisäykseni: Tuorein NN opettaa tulokas lienee muuten Neetan inarinsaame https://www.facebook.com/OpiInarinsaamea.)

Laatua pyritään pitämään yllä kansliassa, joka lähettää alkupostaukset. Kun virheitä on tapahtunut, korjauskommentteja tulee heti. Ruotsissa haikailtiin viime vuonna vanhojen kirosanojen kanssa. Järjestettiin siis manailumaaottelu, koska Suomesta pesee tällä saralla.

Elina Hiltunen: pitäisi olla demokratia innovaatioissa, toivottavasti tässä aletaan käyttää BONDFERNUFT. Tää on sosiaalinen innovaatio ja näitä tarvitaan. Kun ei bundeja enää ole, pitäisikö olla hipsterförnuft tai urbanfernuft, iveili Peter.

Joukkorahoituksesta panelisti: Ihmisille saa antaa hinnan ja siitä alennuksen, se ei ole keräys, mutta jos ihminen itse asettaa annetulle hinnalle ylennyksen, se on keräys.

Kielenopettaja: tää on tuonut riemun luokkiin, uskalletaan tehdä virheitä, opettajan tehtävä on johdattaa opiskelija tiedonlähteille, online-sukupolvi hakee tietoa muualta, sivustolla on ihanaa yllätyksellisyys. Kielenopettaja ideoi, että usuttaa nuorison Senja opettaa -sivulle kommentoimaan. Nuoriso on myös pyydellyt, että saadaanks me mennä sinne Facebookiin. Oppiminen ei rajoitu kouluun, siksi hienoa, että kaikille kaikkea. Kielenopettaja tunnusti, että oli vaikeaa oppia, että joka sana ei ole ruotsia, mutta tapa on tarttunut.

Vesa: monen alan bisneslogiikka on vielä se, että pidetään yllä illuusiota, että tää on vaikeaa. FB on ilmainen ja pelottaa virheelliset neuvot. Asia on muuttumassa.

Yleisö kysyy: oliko kateus liikkeelle joukkorahoituskohussa. Senja vastaa, että oli hyvä, kun asia nousi keskusteluun, poliisihan tekee vain tehtäväänsä. Onhan Islannissakin kirjoitettu joukolla perustuslaki uusiksi. Olen ilolla mukana tässä kohteena, mihin Peter nauraa: sulla ei olisi ikinä ollut varaa tällaiseen mainoskamppanjaan!

Mitä uutta tulossa Senjalta? Yhteisössä tapahtuu koko ajan. Nyt Petteri Kolehmainen kehittää Senjan kanssa jotain. Ideana tuoda kirja digitaaliseen muotoon loppuvuonna ainakin iPadille ja erilaisilla hauskoilla käänteillä (luvassa liikettä ja ääntä).

Yleisökommentti: tämä kielenopiskelukeino maailman paras kartuttaa sanavarastoa. (Tämän mainitsi juontaja Peterkin jo aiemmin.) Rohkeampi tapa opiskella saa kannatusta! (Oma kommenttini: riemuruotsi on mainio sana.)

Vähän vitsailtiin, että kauppakorkealla suunnitteilla projekti: Jaakko opettaa viranomaisille bisnestä.

Aiemmat bloggaukseni aiheesta:
Linda-Vesa-Senja ytyä (oppi)kirjamaailmassa 3.8.2012
Hurrit somehurmasivat – poliitikoista ei hajuakaan 5.3.2011

Turha väittää, ettei ehdi ylös, ulos ja lenkille

On niin kiire, niin kiire. Ja sitten ei jaksa, kun ei jaksa nousta sohvalta. Kissan viikset. Meistä yhä useampi tekee istuvaa työtä, joko jossain ohjaamossa, valvomossa, toimistossa tai tietokoneitten äärellä. Ihmisen runko on luotu liikkumaan eikä koskaan ole liian myöhäistä jatkaa iloista liikuntaa, vaikka korvien heiluttelua. Tärkeää, että keskeyttää staattisen lihasjännityksen ja tekee jotain muuta kehollaan. Mieli seuraa mukana.

Meillä etä- eli oman kielenkäyttömme (ja Jyrki J. Kasvin) mukaan lähityöläisillä ei arkiliikuntaa synny työpaikalle pyöräilystä ja koirattomilla välttämätön lenkittäjäkin puuttuu. Syyskauden alkaessa otin tavaksi kirjata samaan näkymään työtuntien kanssa omaa liikuntaharrastusta. Kovin helposti hupsahtaa päivä ilman jumppaa tai lenkkiä. Ja voi voi sentään, motkotin itselleni, se on vain lähtemisestä kiinni, ei ajasta.

Huomasin, että jo pelkkä itselle kirjaaminen tsemppaa. Ällistyy, että ei kääk, viimeksi kävin lenkillä maanantaina ja nyt on jo torstai. Eilen illalla luin tanskalaistutkimuksesta, jossa lihavia miehiä oli seurattu ja todettu, että puoli tuntia päivässä riittää painonpudotukseen. Toisessa jutussa kerrottiin, että luut vahvistuvat aika pienellä panoksella ja lyhyessä ajassa (liikuntaa 4 kertaa viikossa 2 kk ajan). Ajattelin, että siinä on myös selkeä tavoite taukojumppaan, istumatyön vastapainoon.

Juteltiin viikonavaus-hangoutissa, että perustetaanpas kannustuskerho meidän työporukalle. Ei mitään ryppyotsakilpailua vaan just sitä, että muistetaan toisillemme, että vois nousta välillä koneen äärestä. Keksitään erilaista liikuntaa. Hauskutusta. Työhyvinvointia ja työkykyä. Ajatuksetkin jalostuvat liikkumalla, joten tietotyö jopa nopeutuu, kun ei kökötä paikoillaan.

Siinäpä sitten kollega ehdotti HeiaHeiaa, suomalaista keksintöä, jolla liikuntaan sulautuu teknologiaa ja sosiaalista media. Palvelussa voi oman profiilin lisäksi perustaa ryhmiä ja meillä on nyt oma AVO-hankkeen liikkakerho.

Mobiileja seurantapalveluita on useita. Aiemmin esittelin tässä blogissa Endomondon. Myös Sports Tracker on monen suosima lenkkikaveri. En täällä korvessa ole perustanut noista träkkereistä, kun ne samaa reittiä lenkkeilevät osuu kohdalle ihan livenä eikä reittejä ole pilvin pimein.

Heia tracker toimi terävästi. Vaikka ollaan 3G:n rajamailla, piirsi kartan tarkasti (koska käyttää GPS:ää eli satelliittiyhteyttä). Yllätyin kolmesta asiasta: lenkin mitta oli 5,5 km, kun olin luullut summamutikalla sen olevan 5 km. Aikaa meni paljon vähemmän kuin (kellotonna) olin koskaan ajatellut (toki nuorena tuollainen lyhyt hujaus meni puolet nopeammin). Suurin ylläri oli lenkille osuvan nousun mitta 407 m. Sen kyllä tuntee hapenoton nousuna, mutta olisin veikannut vähemmän.

Asetin tavoitteeksi puoli tuntia hikiliikuntaa päivässä. Pyörälenkistä jäi vielä jumppaan 10 minuuttia. HeiaHeia näyttää havainnollisesti oman viikkotavoitteen edistymisen. Nolottaa ihan, miten vähän tosissaan aikaa menee. Selityksille ei jää suun vuoroa. Sillä on merkitystä, että kaveriporukka tietää tavoitteeni ja lempeä silmä valvoo.

Linda-Senja-Vesa-ytyä (oppi)kirjamaailmassa

Kansalaismedia järisytti journalismia. Kirjamaailmassa omakustanteet ovat toki olleet olemassa pitkään, mutta nyt on käsillä jokin uusi aika. Tässä useampi jännittävä esimerkki.

Linda Saukko-Rauta on tullut tunnetuksi kutkuttavista piirroksista, joissa opettajat riemuitsevat ja tuskailevat tietotekniikan ja nykyajan muiden hullutusten kanssa ja piirtäjä itse seikkailee arjen pienissä erikoisuuksissa. Myös visuaaliset muistiinpanot ovat Lindan erikoisalaa. Hän on tehnyt muiden täppäri-piirtäjien iloksi myös hienon opasvideon visuaalisten muistiinpanojen tekemisestä. Tänä kesänä Linda Saukko-Rauta julkaisi yhdeksän kuukauden omakohtaisten kokemusten herättämistä tuokiokuvista "Ei voi perua" -iBookin, jota eräs kommentoija suositteli kätilö-terveydenhoitajille oppikirjaksi (eikä syyttä, minäkin suosittelen, oh sitä tuskan hikeä...). Toteutusvälineenä oli iBooks Author (Lindan jakama linkkivinkki iBooks-oppaista). Sellainen aaninki, että saattaisi olla ensimmäinen iTunesista ladattava suomalainen sarjakuvakirja.

Tiesitkö, että Senja opettaa sinulle ruotsia? Huipputempaus, jonka juurista kirjoitin viime vuoden keväällä tässä blogissa pikkaisen, kyseessä siis ruotsin opiskelun riemastuttava somesovellus (joka voitti keväällä 2012 Suomen eOppimiskeskuksen eEemeli-kilpailun Parasta parasta sarjan). Senja kertoo YouTubessa: Miten pyörii nollabudjetin kielikoulu. Nyt fröken Senja on laittanut hiivaa nettiin ja alustanut kerrassaan upean projektin, jonka tavoitteena on toimittaa parin vuoden aikana kertynyt oppiaineisto hyödylliseksi paketiksi, kekseliäästi kuvitetuksi e- ja paperikirjaksi.

Vaivaa ja työaikaa kuluu, joten leipomossa nousee nyt yleisön lämmittelyä kaipaava taikina eli yhteisörahoitushanke projektille. Meno näyttää jännältä, reilu kolmasosa keräysajasta kulunut ja yli kolmasosa tavoitesummasta koossa. Yhteisörahoitukseen voi osallistua dollarilla tai useammalla. Lahjoituksen suuruudesta riippuen saa erilaista hyvää palkkioksi. Järjestelmä toimii sulavasti: taikina kohoaa KickStarter-palvelussa, joka on yhteydessä Amazoniin. Jos rahoitus tulee kokoon, tavoitepäivänä lahjoittajien luottokortteja laskutetaan.

Laitoin paperikirjaan oikeuttavan summan likoon ja kannustan muitakin osallistumaan tähän ainutlaatuiseen projektiin. Tarvitsen ilman muuta ruotsin oppia, mutta vielä enemmän minua innosti osallistumaan koko toimintamuoto ja tyyli, jolla Senja kumppaneineen vetää hommaa. Jotain samaa henkeä, kuin 2000-luvun taitteessa Juliet Colon ja kumppaneiden alulle laittama ranskan opiskelun Maison de Quartier.

Senjan (ja muiden kielenopettajien, joista viroa opettava Samu oli edelläkävijä) tapaan Vesa opettaa sinulle sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa. Nyt Vesa (Linja-aho) on laittanut hihat heilumaan ja maanitellut hurjan joukon tuottamaan viikonlopussa lukion pitkän matematiikan oppikirjan.

Eikä tässä kaikki. Suunnannäyttäjiä ja kokeilijoita riittää. Yhtenä heistä enoni Asko Korpela, joka toimitti jo pari vuotta sitten kääntämänsä teoksen Amazoniin Kindle-myyntiin (ja vielä parempaa, rakenteli lukijan kanssa keskustelevan filosofian kirjan nettisivuille, mitä ideaa sopisi soveltaa myös koulujen reaaliaineiden kirjoihin). Näitä esimerkkejä katsellessa nousee mieleen, että kirjan tulevaisuus on monenlainen. Lukijat testaavat laadun ja tarpeen. Varmasti edelleen on kysyntää kustannustoimitetuille kirjoille kuten ammattijournalistien laadukkaille jutuille. Minäkin harkitsen, että menen jonottamaan syksyn uutuuskirjaa yömyyntiin, kun satun olemaan sopivasti hollilla ja kovasti fanitan paperikirjoja ja tätä suurta kirjailijaa.

Pientä askartelukivaa: Beeclip / EDIT: palvelu lakkautetaan

EDIT 9.8.12 tätäkin some on. Juuri tuli tieto siitä, että tämä palvelu lakkautetaan. Toivon mukaan koodi on käynyt kaupaksi ja ilmaantuu jossakin muodossa. Toimiva systeemi. Omat tuotokset sai heti tekohetkellä ladattua omalle koneelle ja lakkautusuutisessa vielä muistutetaan tästä mahdollisuudesta.

Kuvien ja tekstien kanssa askartelu on hauskaa. Ilmeisesti erityisen hauskana asiaa pitävät naispuoliset pienestä pitäen. Beeclip ja Beeclip EDU ovat pieniä näppäriä digiaskastelupalveluita, joissa käyttäjä voi rakennella kuvakirjoja, portfolioita, kuvakoosteita käyttäen valokuvia, piirroksia, videoita ja palvelun tarjoamia lisäkkeitä.

Klikkaa kuvaa, näet käyttöliittymän suurempana.

Käyttö on helppoa. Kokeilemaan pääsee ilman kirjautumista. Palvelussa on mahdollista kutsua kavereita puuhailemaan saman kuvakoosteen kanssa. Askartelun tuloksia voi jakaa ja upottaa. Huonona puolena se, ettei teksturi tunne ääkkösiä, mistä voisi laittaa palvelun ylläpitoon palautetta (somepalveluissa kannattaa aina valittamisen sijaan tai ohessa olla yhteydessä palvelun tarjoajaan EDIT: lähetin asiasta palautetta). Beeclip on vasta beta-vaiheessa. Peruspalvelun luvataan säilyvän maksuttomana.

EDIT: Olipa nopea vastaus, kun kysyin ääkkösten perään. Lupasivat lisätä, jos saavat riittävästi kansainvälistä kiinnostusta. Nyt vaan muutkin, ketkä kiinnostutte Beeclipistä, ääkkösiä toivomaan.