
Nyt on ensimmäinen kouluviikko takana. Voi miten hauskaa on välillä lähteä nuorten kanssa matkalle filosofian ihmemaahan - olemisen ihmettelyyn. Teen muutaman kurssin päivälukioon ja nyt alkoi
FI1, ryhmässä 30 toka- ja amis-nelos-luokkalaista. Verkosta on hyötyä noille amislukiolaisille, sillä heti meni tunteja päällekkäin.
Kysyin
ryhmän mielipidettä opetusmenetelmistä. 2/3 viihtyy netissä. Muutamat eivät missään tapauksessa halua verkkotehtäviä. Tilanne aivan vastaava kuin viimeksi päiväosastolla ollessani (2003). Kurssi onkin rakennettu niin, että jokainen voi valita itse, käyttääkö verkkojuttuja ja tekeeko nettitehtäviä vai ei.
Kokeilin otsikon
liitutaulu+Flickr+Jaiku+Wiki -viritystä ensimmäistä kertaa ja toimii hyvin. Tässä blogissa olen aiemminkin hehkutellut liitutaulun hyviä ominaisuuksia (en ole liitypölylle allerginen, mutta ymmärrän yskiviä). Pidän liitutaulusta (valkotaulun kanssa on ihan samat sävelet, mutta tietty fiilis on erilainen, näyttö on tyhmän näköinen eikä juuri koskaan toimivia tusseja taulun äärellä).
Usea ryhmästäni toivoi vihkomuistiinpanoja. Valmiit kalvon eivät tue dialogia. Kun puhun, kysyn ja juttelemme, taululle kirjoittaminen ja piirtäminen toimivat toisiinsa sointuen. Hyvä rytmi. Kun olen saanut tietyn "nakymän" taululle, otan siitä valokuvan ennen pyyhkimistä. Valokuvat laitan
Flickr-kuvanjakoon, merkkaan tägillä ja lisään kommenttina tiivistelmän siitä, mitä juteltiin. Kuvat ohjautuvat suoraan kurssin
Jaiku-kanavalle, sillä olen tilannut tuon tietyn tägin sisältämän syötteen. Käytän kuvia myös
kurssin wikissä.
En juurikaan tykkää kalvoista. Minua ilahdutti erään kurssilaisen toive: Ei hirveästi kalvoja. Kalvot opetuksessa olisikin aika kiinnostava tutkimuskohde...