tiistaina, syyskuuta 08, 2015

Sway ja Docs.com – WAU

No nyt pääsi Microsoft häikäisemään. Bussimatkalla silmiini tarttui kännykkää räplätessä päivän opekeskusteluista sana Sway. Outo. Sillä voi laittaa esityksiä jakoon. Google apuun. Haa, sovellus, lataan (iOS). Kokeilen. Helppo. Hauska! Kuvia, videoita, tekstejä, linkkejä, otsikoita. Palasia voi liikutella. Tarinankerrontaa. Tyylejä.

Palvelu toimi keveästi tien päällä. Jaoin kokemukseni tuoreeltaan Facebookiin ja kommentoin: Tarinankerronta on oppimisen kaveri. Työselosteiden tekeminen, oman toiminnan reflektointi, portfolion työkansion kartuttaminen, itsearviointi, ongelmanratkaisun prosessointi... tälle keksii vaikka mitä käyttöä. Ja samaten ope voi laittaa kivoja aineistopaketteja, tekstiä, kuvaa, verkkolinkkejä, videoita ja ihan lennossa voi tehdä koosteen. Nam.

Sway on siis nettisovellus, jolla voi tehdä koostejulkaisuja. Julkaisualustana on Docs.com. Ja nämä molemmat liittyvät osaksi OneDriveä. Itselläni ei ole käytössä O365:ttä, mutta käsittääkseni Sway toimii myös sen kanssa.

YouTuben kanssa voi opiskella lisää Swaytä!

Tähän upotan ensimmäisen bussissa kännykällä värkkäämäni Swayn:

keskiviikkona, syyskuuta 02, 2015

Miten tähän on tultu? Vastaa minikyselyyn

NET Forum Finland kutsuu syyskuun toisella viikolla kouluväkeä kohtaamaan, inspiroitumaan, oppimaan toisten kokemuksista. Paikka Wanha Satama Helsinki, perjantaista lauantaihin 11.-12.9. Tapahtuman järjestäjä lahjoitti Opeblogille kolme seminaarilippua (arvo 130 € + alv). Jaan liput oheiseen pikku kyselyyn vastanneiden kesken arpomalla maanantaina 7.9. klo 8:00.

>>Siirry kyselyyn

Seminaariohjelma oli sen verran huokutteleva, että valikoin tapahtuman omaan syksyn ohjelmaani jo YTL:n ja Karvin Forum Criteriorumin ohella (ja skippasin monta muuta houkutusta, kaikkeen ei ehdi).

Tiedän, miten tiukilla tänä syksynä erityisesti ja yleensäkin kouluväellä ovat matkarahat, sijaiset saati seminaarimaksut. Siksi otin ilahtuneena vastaan mahdollisuuden jakaa kolme lippua teille kollegat. Toki Helsinki paikkana rajaa mahdollisuuksia eikä perjantai työpäivääkään saa ihan helposti sumplittua. Mutta kokeillaan!

Kysely, johon vastaajien kesken arvon, liittyy tämän blogin matkaan. Keväällä 2016 tulee 10 vuoden rajapyykki vastaan. Paljon on tapahtunut. Kyselen, mitä sinua on erityisesti puhutellut, miten nyt digiloikataan ja mitä digioppia opettajat ensi vuonna kaipaavat. Siis sinne kyselyyn, saa vastata ihan muuten vaan myös. 

***************
Maanantaina 7.9.15 klo 8:00 arvotut liput voittivat: Petri Koskinen Kouvolasta (ei pääse seminaariin, varasijalta arpaonni suosi Matleena Laaksoa), Pirjo Sallinen Helsingistä ja Kimmo Kumpulainen Tampereelta (varavoittajakin on arvottu, jos joku voittajista ei voi vastaanottaa seminaarilippua). Onnea ja kiitos! Vastauksia kertyi 30. Koostan yhteenvedon, mielenkiintoinen saalis. EDIT: Matleenan raporttibloggaus tapahtumasta.


maanantaina, elokuuta 31, 2015

Koulu ja oppiminen puheenaiheena #koulutuskeskiviikko

Osallistuin kevättalvella työn puolesta Sitran Uusi koulutus -foorumin ideakokousten verkkototeuttamiseen. Foorumi loppui, mutta sai jatkoa #koulutuskeskiviikko-tunnisteella. Syyskaudella luvassa kuukausitapahtumia vaihtuvissa paikoissa, myös verkon välityksellä. Tämä bloggaus kertoo kuulumisia syksyn tapahtumista. Alkuperäinen merkintä on julkaistu 31.8.15 Ideatarhurit-blogissa. 

Sitran Uusi koulutus -foorumi päättyi kesäkuussa, mutta asiat jatkuvat. Facebook-ryhmä kokosi yli 2 400 aiheesta kiinnostunutta ja sai syyslukukaudella #koulutuskeskiviikko-tunnuksen.

Keskiviikko tarkoittaa sitä, että kerran kuussa tarjotaan tilaisuus keskustella koulutuksen ja oppimisen ajankohtaisasioista. Tilaisuuksien isännät ja kokoontumispaikat vaihtelevat. Osallistumistilaa laajennetaan myös verkkoon etähuoneen, chatin ja tallenteiden avulla. Otavan Opiston ja Suomen eOppimiskeskuksen Ideatarhurit hoitavat syyskaudella lähitilanteiden ja etäosallistumisen välistä vuorovaikutusta.

Keskustelu jatkuu verkossa Facebook-ryhmän ohella Twitterissä (tunnisteena #koulutuskeskiviikko). Lukuisat koulu- ja oppilaitosväen blogit ovat myös mukana virittämässä keskustelua. Linkitä bloggauksesi Facebook-ryhmään ja jaa Twitterissä #koulutuskeskiviikko-tunnisteella. Oman näkökulman saat myös eetteriin Uusi koulutus -foorumilla syntyneen OPE Talks -videokanavan kautta (oppilaat ja opiskelijat sekä lähiverkostot mukaan).

Koulutuskeskiviikon syyskauden 2015 tapahtumiin on etsitty Uusi koulutus -foorumin henkeen monipuolista perspektiiviä. Alustajat ja kommenttaattorit tulevan perinteistä koulusektoria sivuavilta alueilta. Tilaisuuksiin kannattaa siis varustaa mukaan avaraa mieltä!

Ensimmäinen #koulutuskeskiviikko vie osallistujat käyttäjälähtöisyyden näkökulmiin. Keskiviikkona 2.9. klo 15:30 professori Turkka Keinonen (Aalt-yliopisto) pohtii: Mitä on käyttäjälähtöisyys koulutuksessa? Aiheeseen voi perehtyä tilaisuudessa kommenttaattorina toimivan Mikko Kutvosen (Toimiva kaupunki) tuoreella bloggauksella: "Oppimisen kehittämisessä tarvitaan uuden sukupolven muotoilua". Toisena kommenttaattorina koulutusviennin suunnalta on Jan-Markus Holm EduCluster Finlandista.
Siteeraus Mikko Kutvosen bloggauksesta: "On kyettävä kannustamaan yksilöitä ulos tynnyreistä ja luotsattava heidät kohti yhteistä muutosta. Edelläkävijyyteen tähtäävässä oppimisessa on kysymys monialaisesti johdettavasta toiminnasta, ei niinkään yksittäisten muotoilun osa-alueiden hallinnasta."
Seuraa tapahtumauutisointia Sitran #koulutuskeskiviikko-sivuilta. Etäosallistuminen AC-yhteyden kautta (ks. ohje) osoitteessa http://otavanopisto.adobeconnect.com/koulutuskeskiviikko/.


torstaina, heinäkuuta 23, 2015

Oikoteitä ei huomaa, jos tottuu kiertämään

Olemme viettäneet 8-vuotiaan kanssa mainioita hetkiä tietotekniikan äärellä. Mummon älykoulussa on opeteltu kaikenlaista elämässä tärkeää. Tietotekniikan ohella tiirailtu kasveja, leikattu paperihahmoja, alustettu taikinaa, keksitty uusi harrastus, polskuteltu järvessä – koska äly kasvaa monipuolisesta toiminnasta.

Olen opettanut opettajia 11 vuotta teknologian opetuskäyttöön. Ajattelin ottaa juniorin kanssa atk-jutut, kuten opettaisin itselleni, jos en mitään osaisi. Siis ei mitään matalaa kynnystä, vaan tähdellisiä asioita ja niin monimutkaisina kuin ne ovat. Lapset ovat aika nokkelia oivaltamaan. Ja kuinkas sitten kävikään. Joka kerta olen oppinut itse paljon ja juniori on hiffannut ihan kaiken.

Tietokoneiden ja mobiililaitteiden kanssa tarvitaan paljon sanoja. Samoille asioille on useita sanoja tai samalla sanalla useita ilmenemismuotoja. Otimme juniorin kanssa muun muassa monta käyttöjärjestelmää saman tien käyttöön. Kaikki mahdolliset taloudesta löytyvät, kaksi tietokoneen ja kolme mobiililaitteen käyttistä. Tämä ei ollut mikään ongelma.

Ensimmäisellä rupeamalla opettelimme mm. näppäinoikotiet ja sähköpostin suodatuksen. Kun ottaa huomioon, että juniorin pohjatiedot olivat olemattomat, oppimistulos oli verraton. Hän myös ymmärsi kertauksen merkityksen oppimiselle ja pyysi seuraavalla kerralla, että aloitetaan kertaamalla edellisen kerran jutut. Hän myös löysi mainion Jyväskylän yliopiston sivun näppäinoikoteistä siinä samalla, kun minä selittelin asiaa. Tuo sivu laitettiinkin heti selaimen kirjanmerkkeihin (mikä juttu opeteltiin siis myös).

Tänään ilmestyneessä Mikrobitissä kolumnisti Sami Kuusela kuuluttaa ATK-ajokorttia takaisin ja kirjoittaa siitä, miten tehottomasti monet tietokonetta työkseen käyttävät nykyään toimivat. Ei ole opittu oikoteitä ja sujuvaa käyttöä, kun ei sitä ole missään opetettu.

Jos saman rutiiniasian toistuvasti tekee hitaalla tavalla, pienestä asiasta kasvaa suuri. Niin omituiselta kuin se kuulostaakin, niin esimerkiksi Ctrl+ -komennot ovat monille tuntemattomia. Voin vakuuttaa, että ne ovat niin helppoja, että lapsikin oppii ne hetkessä. Harmi, ettei tuota Mikrobitin kolumnia löydy verkosta linkitettäväksi tähän. Siteeraan: "Esimerkkejä raivostuttavan tehottomista ATK-rutiineistä löytyy loputtomasti." Tähän ei kiinnitetä työpaikoilla huomiota, koska kyseessä on henkilökohtaiseen työtapaan liittyvä asia eikä kukaan myöskään tiedä toisten työtavoista. Tietokoneella näpyttely on aika intiimiä toimintaa.

Olisi hyödyksi silloin tällöin ottaa työkaveri olan taakse katsomaan omaa työntekoa ja jutella samaan aikaan työn tekemisen tavasta. Tai ottaa vaikka lapsi siihen viereen ja puhua ääneen, jutella siitä, miten asioita tehdään ja miksi tehdään kuten tehdään ja voisiko ehkä tehdä toisin. Totunnaiset rutiinit ovat mainioita, mutta jos rutiini ylläpitää kiertotietä, se on huono rutiini.