Suosittelen Mobiilikesäkoulua

Mustiala kutsuu jälleen oppimaan mobiilisti. Ensi toukokuussa 21.-22.5. kokoonnutaan Tammelaan Mustialan vehmaisiin maisemiin Mobiilikesäkouluun oppimaan tekemällä nyt jo viidettä kertaa.

Ensimmäisellä kerralla osallistujilla ei ollut vielä kovinkaan paljoa omia laitteita. Nyt laitteita ja kokemusta on kertynyt, mutta samalla myös paljon jaettavaa, pedagogisia ideoita, uusia mahdollisuuksia.

Mobiilikesäkoulun taustalla on huima ponnistus. On ihan erilainen mittakaava saada satakunta osallistujaa toimeliaaseen oppiin pitkin puistoa, pihaa ja useaan rakennukseen kuin koota ihmiset istua tönöttämään seminaariin kuuntelemaan, kun toiset kertovat omista kokemuksistaan.

Mobiilikesäkoulun suoma oppi on myös istumisseminaareihin verrattuna moninkertainen. Mobiili pedagogiikka avautuu oman kokemuksen kautta. Yksikseen ei voi millään löytää sitä, mitä yhteen kokoontuneitten kesken yhdessä löydetään.

Mobiilikesäkoulun ohjelma on hauska. Jopa niin hauska, että sen antia on epäilty vähäiseksi ja viihdyttäväksi. Voi tätä suomalaista järkevyyttä! Virallinen ja tylsä vakuuttaa edelleen, varsinkin, jos sitä vielä perustellaan käsittämättömillä käsitteillä.

Rahahanat ovat tiukilla eikä mobiilikesäkoulua saada millään maksuttomaksi. Silti yllytän kaikkia, joita valtakunnallinen oppimisalan kärkitapahtuma kiinnostaa, riipimään jostain aikaa ja budjettia. Kyllä kannattaa, sanon kokemuksen syvällä vakavuudella.

• Mobiilikesäkoulun ohjelma
• Ilmoittautuminen 12.5. mennessä
• Facebook-sivu

Ja sitä hauskaa! Eikö oppimiseen innostuminen ole elinikäisen oppijan suuri ilo, hyvinvointia mielelle? Erikoisagentti Laakso esittelee Mustialan mobiilijumppaa: Shake your life!

Opeverkostot Facebookissa

Opetusalan ihmiset ovat löytäneet Facebookin toimivan puolen. Erilaisia opettajien keskinäisiä ryhmiä tai sivuja on putkahtanut muutaman viime vuoden aikana tiheään tahtiin. Tiedonjanoinen saa usein hyvin vikkelästi apua ja tukea. Esimerkiksi mobiililaitteiden opetuskäytön tuki Facebook-ryhmien kautta on kerrassaan korvaamatonta.

Aloitimme AVO-hankkeessa jokunen vuosi sitten listaamaan erilaisia opetusalan verkostoja. Tehtävämme kun on edistää avoimia oppimisverkostoja. Facebook-sivu on näyttävä ja täydentyy edelleen. Sivulle voi lisätä omatoimisesti linkkejä tai niitä voi myös vinkkailla palautelomakkeen kautta.

Facebook jakaa mielipiteitä. Sen tietoturvaa ja käyttöehtoja ei voi kiitellä. Kyse on voittoa tavoittelevasta monikansallisesta pörssiyhtiöstä, joka myy asiakkaita mainostajille. Samaa toki tekevät mainoskanavat televisiossa tai lehdet. Facebookin raadollisuus on siinä, miten valtavat määrät henkilökohtaista informaatiota annamme palvelun käyttöön ja miten tehokkaasti palvelu pystyy tuota informaatiota jalostamaan kaupallisiin tarpeisiin.

Toisaalta kyllä Facebookissa voi olla omilla ehdoillaan, vaikkapa vain seurailijana. Kukaan ei pakota jakamaan yhtään mitään (tosin ärsyttävästi Facebook tyrkyttää verkostoitumista ja itsensä esittelyä).

Erityisen hyödyllisiä ovat monenlaiset intressiryhmät. Itse pidän kovasti myös siitä, miten aikaisin heräävät esilukijat poimivat päivän aviiseista makupalat.

Facebook-ryhmiin on viime aikoina pyrkinyt runsaasti henkilöitä tekaistuilla profiileilla henkilöitä, yleensä lainantarjoajia. Ryhmien ylläpitäjille on perustettu oma ryhmä, jossa vinkkaillaan näistä häiriköistä.

Kun vertaan erilaisia opettajakoulutusten taustakanavia, niin ehdottomasti tällä hetkellä Facebook pesee kaikki muut vaihtoehdot osallistujien aktiivisuudessa ja kouluttaja-osallistuja-vuorovaikutuksen mutkattomuudessa.

Facebook sopii juokseviin asioihin, virtaavaan keskusteluun. Sen hankaluutena on asioiden hautautuminen keskusteluketjujen syövereihin. Vaikka Facebookissa on nykyisin mahdollista luoda #-merkillä (hashtag) aihepiirin kanavia, ei tämä ominaisuus oikein luontevasti ole siirtynyt käyttöön. Merkkimäärältään rajoitetussa Twitterissä hashtag on sitä vastoin luonteva osa viestintää. Facebookissa on hakutoimintoja, mutta ne ovat vaatimattomia apulaisia, jos yrittää kaivella tiettyä hyvää keskusteluketjua. Varminta onkin tallettaa hyvän keskusteluketjun linkki kirjanmerkkeihin, vaikkapa Diigoon. Linkin yksittäiseen viestiin, kuten keskusteluketjun avaukseen, saa viestin aikaleimasta.

Opetusalan ihmisten ryhmien ryhmä Facebookissa on tietenkin Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education. Kirjoitin ryhmän nimen tuohon täsmälleen siinä muodossa, kuin se on. Ryhmien löytämistä vaikeuttaa, että hakuun pitäisi osata kirjoittaa nimi oikein.

Vinkki ryhmien ylläpitäjille: selkokielisen verkko-osoitteen saa muokkaamalla ryhmän sähköpostiosoitetta. Kannattaa tosin olla huolellinen, koska osoitetta ei pääse muuttamaan. Pääset luomaan ryhmän selko-osoitteen reittiä: Rattaan kuva > Muokkaa ryhmän asetuksia > Määritä ryhmän osoite, ks. alla oleva kuva.

Miksi nähdä salasanavaivaa?

Eri verkkopalveluihin aina eri salasana. Huh, miten tuskallista ja hankalaa. Miksi nähdä vaivaa?

Taas uusi todistus vaivannäön tärkeydestä. Kirjallisuuden ystävien verkkopalvelu LibraryThing lähetti juuri viestin kaikille käyttäjilleen, että marraskuussa 2011 heidän palvelunsa oli hakkeroitu. Siis yli kaksi vuotta sitten. Vaikka tiedotteessa rauhoiteltiinkin, että vohkitussa datassa ei liene ollut salasanojen ja käyttäjätunnusten yhteyttä ja ettei mitään höiriötä ole havaittu, niin jo pelkkä rikollishyypiön salasanakirjaston kasvattaminen luo vaaran.

Yahoo tiedotti viime viikolla tietomurrosta ja muistutti turvallisten salasanojen käyttämisestä ja salasanan vaihtamisesta aika ajoin. Yahoon salasanavaroitus koskee mm. kaikkia Flickr-palvelun käyttäjiä.

Monet verkkopavelut tarjoavat nykyään kaksivaiheista kirjautumista, jolloin kirjautuminen varmistetaan paitsi salasanalla myös tekstiviestinä lähetetyllä (tai muulla tavalla toimitetulla) kertakäyttökoodilla. Esimerkiksi Twitterin blogissa kerrotaan tästä. Google on käyttänyt kaksivaiheista vahvistusta jo pitkään. Hakusanoilla 'kaksivaiheinen tunnistus' löydät lisää tietoa aiheesta eri verkkopalveluissa.

Tänä vuonna tulee itselläni täyteen 10 vuotta opekoulutusta tieto- ja viestintäteknologian, web 2.0:n ja somen käytössä. Minulla 928 käyttäjätunnusta. Kaikissa eri salasana. Systeemi. Aivojani en voi kuormittaa moisella salasanamäärällä. Palveluitakin on tarjolla, mutta oman systeemin voi luoda pienellä keksimisellä.

Erityisen tärkeää on varjella henkilökohtaista sähköpostia. Se on linkki kaikkiin verkkopalveluihin. Vaivaa kannattaa nähdä ihan samalla hartaudella kuin kannattaa asentaa palovaroitin kotiin tai ottaa vakuutus onnettomuuksien varalle.

Rautainen konttoristi kirjoittaa sanelusta

Litteroin äsken läjän post-it -lappuja ilahduttavan kätevällä tavalla. Kerran jos toisenkin on jäänyt vaiheeseen fläppien tai lappujen vieminen digitaaliseen muotoon. Valokuvaaminen on ihan jees, mutta monesti olisi käyttöä tekstille eikä suomenkielistä käsinkirjoitettua tekstiä vielä taida saada kuvasta tekstiksi. Kirjoitin puhumalla. Olen aiheesta kirjoittanut tähän blogiin jo aiemmin.

Käytin ilmaista Dragon Dictation -sovellusta (iOS). Dictation osaa lisätä myös välimerkit sekä rivi- ja kappalevaihdot. Android-laitteissa on vastaava toiminto käyttöjärjestelmään kuuluvana ominaisuutena, mutta se ei tottele välimerkkikomentoja. Dictationille vain yksinkertaisesti sanotaan: "piste", "kysymysmerkki", "kauttaviiva", "uusi kappale" jne (ks. yleiset komennot).

Sanelin yhden lapun kerrallaan ja tarkistin, että meni oikein. Hyvin vähän piri tehdä korjauksia ja niissäkin ohjelma avustaa eli jos se oli kirjoittanut väärin, se saattoi ehdottaa muita kirjoitusmuotoja. Jännää oli, että Dictation kirjoitti myös TVT:n oikein, kun sen lausui napakasti teeveetee (lapuissa oli tuota asiaa paljon).

Nyt kun purin nelisenkymmentä post-it -lappua, jouduin korjaamaan tekstiä noin 10 kertaa, ja korjaaminen oli hyvin sujuvaa. Olin todella yllätynyt, miten oikein sovellus kirjoitti. Korjaamista voi isommalla tekstimassalla hoitaa myös niin, että ensin vain sanelee, vie tekstin sitten oikoluvulla varustettuun tekstinkäsittelyyn ja hoitelee oikoluvun siellä.

Dictationia voi suositella myös LUKI-ihmisille tai sellaisille, joilla kirjoituskäsi on kipsissä, jännetuppitulehduksessa tai muuten kirjoittaminen on hankalaa. Ennen puhumalla kirjoittamista, kirjoitettavasta asiasta voi tehdä vaikka jonkinlaisen ajatuskartan, ranskalaiset viivat tai muun, itselle luontaisen muistiinpanon ja suunnitelman (mieleen muistipalatsin, jos kynän käyttö ei onnistu). Sitten puhuu tekstin, ottaa siitä kopion, vie sovellukseen tai lähettää tekstin itselle sähköpostilla. Dictationin voi myös yhdistää Twitteriin ja Facebookiin.

Viime vuoden Mobiilikesäkoulussa eräs opettaja kertoi kollegansa oivalluksen. Tämä englanninopettaja oli antanut sanalistan ja Dictation oli vaihdettu englannin kielelle. Sanalistaa piti käydä niin kauan läpi, kunnes Dictation kirjoitti sanat oikein eli oppija äänsi sanat riittävän selkeästi oikein. Myös Googlen Kääntäjällä kielten opettajat ovat keksineet loistavia harjoituksia mm. virheellisten tekstien korjaamisesta.

(Rautainen konttoristi on eräs niistä käännöksistä, joita Computer-sanalle annettiin aikoja sitten.)

Tekstin voi lähettää sopivaan paikkaan tai kopioida leikepöydälle.

Kun kielen vaihtaa, voi harjoitella ääntämistä. Jos sallit nimien tunnistamisen, sovellus kirjoittaa kaveriesi nimet oikein.