Viikolla serkku aloitti omassa FB-profiilissaan mielenkiintoisen keskusteluteeman siitä, miten alle 13-vuotiaat ovat Facebookissa, vaikka palvelu on tarkoitettu yli 13-vuotiaille. Keskustelu virittyi nopeasti puolesta ja vastaan argumentaatioon, kuten näillä nykymaailman kasvatuskysymyksillä on tapana.
Vein teeman astetta julkisempaan verkostoon,
Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -Facebook-ryhmään. Kommentteja kertyi muutamassa kymmenittäin, keskustelu oli monipuolista ja oleelliseen pureutuvaa. Koska aihe on tilannesidonnainen, puolesta ja vastaan näkemysten lisäksi sekä-että kommentteja kertyi. Samoin muuta aiheen herättämää pohdintaa ja lisätietojen jakamista.
Puolustavissa kannanotoissa todettiin Facebookin merkitys yhteydenpidon ja sosiaalisten verkostojen osalta. Harrastukset, syrjäinen asuinseutu tai ulkomailla asuminen voivat olla päteviä syitä sallia turvallisesti vanhempien valvonnassa alle 13-vuotiaalle Facebookin käyttö.
Ikäraja perustuu
yhdysvaltalaiseen lainsäädäntöön. Facebookin luonteen huomioon ottaen on myös esitetty kannanottoja siitä,
että ikäraja on liian alhainen. Facebookiin on tärkeää oppia suhtautumaan kriittisesti. Turva-asetuksilla voi omia sisältöjään suojata, ainakin periaatteessa. Facebook on tavan takaa muuttanut toiminnallisuuksiaan ja käyttäjädata on vuotanut silloin tällöin epämieluisalla tavalla ulos.
Jos alle 13-vuotias luo oman Facebook-profiilin, hän joutuu valehtelemaan ikänsä palvelulle. Jos ilmoittaa todellisen iän, profiilia ei saa perustettua. Sallimisen puolesta argumentoivienkin mielestä tämä on ongelmallinen asia. Toisaalta aiheesta keskustelun todettiin olevan hyvä tilaisuus pohtia nettiin ja yhteiskuntaan liittyviä moraalisia kysymyksiä. Kaikki lait, säädökset ja suositukset eivät ole järkeviä.
Hankalaa totaalikieltäminen on myös siitä näkökulmasta, että lapset kuitenkin tekevät salaa asioita, joista heitä kielletään. Jos sitten salaa luotu Facebook-profiili johtaa ikävien asioiden kohtaamiseen, uskaltaako lapsi hakea turvaa ja suojaa omilta vanhemmiltaan?
Kieltämistä puolustettiin universaaliargumenteilla: valehteleminen on kiellettyä ja sovituista säännöistä on pidettävä kiinni. Ikäraja on oltava jossain kohdassa, koska Facebook ei sovi pienille lapsille. Ainakaan ei pidetty suotavana, että Facebookia käytetään alle 13-vuotiaiden kanssa koulussa. Kieltäminen nähtiin hyvänä myös siitä näkökulmasta, että nuoren on hyvä oppia odottamaan asioita: kaikkea ei voi elämässä saada heti.
Osa vanhemmista on aika ymmällään Facebookin käytön kanssa. Sekä käyttöehdot että turva-asetukset ovat mutkikkaita; kaikilla ei ole niistä edes tietoa. Facebook on maailman mittakaavassa jättimäinen yritys, joka tekee bisnestä käyttäjädatalla. Palvelulla on paljon myönteisiä puolia, mutta myös vakavia varjoja.
Facebook on tehokkaimpia kyttäyskoneita, kuten Ilpo Puhakka todistaa.
Keskustelun tärkeinä johtopäätöksinä poimin itse seuraavat asiat:
- Vanhempien on tärkeää tietää, missä ja keiden kanssa lapset liikkuvat, niin netissä kuin reaalimaailmassa. Välittävä vanhempi kysyy ja juttelee myönteiseen ja välittävään sävyyn, ei kyttäämis ja teilaamismielellä.
- Pienten lasten ei saa antaa touhuta netissä yksinään mitä tahansa. Aikuisten ja lasten yhteistä puuhaa olisi hyvä löytää. Myös sisarukset voivat osallistua keskusteluun. Isoveljet ja -siskot saattavat olla vanhempia tiukempia ikärajojen kanssa.
- Vanhempien on syytä olla johdonmukaisia. Jokaisessa perheessä ei päädytä tässä asiassa samoihin ratkaisuihin, mutta lapsi ymmärtää, kun asia keskustellaan yhdessä, perustellaan ja sovitaan.
- Koulussa noudatetaan somepalveluiden käyttöehtoja (ks. lisää Edu.fi-sivuilta, FlossManualsissa meneillään aineiston päivitys).
- Tietoturvakoulu ylläpitää kummipankkia, jonne voi ilmoittautua ja josta voi varata kummin koululle.
EDIT 19.3. järjestämme aiheesta AVO-opiston debattiwebinaarin 2.5.12 Sometun verkkokokoustilassa. Jos haluat käyttää hissipuheen näkökulmasi puolesta, voit ilmoittautua Gmail: rongas.anne. Lisää aiheesta piakkoin.
Kerään tähän esimerkkilinkkejä:
