Valtion takaama (pätkivä) netti?

Suomalaisiin kansalaisoikeuksiin kuuluu nykyään vähintään megan levyinen liittymä informaation globaaliin viidakkoon. Moni mökkiläinen on kesän aikana valitellut, että eipä tämä mokkulamallin fillarointi kovin vauhdikasta ole, vähän kuin ylämäkeen polkisi.

Suomi on laaja maa, ei voi sanoa vieläkään, että laajakaistamaa. Asun etelän rintamailla tai miltei. Linnuntietä Suomenlahdelle 18 kilometriä. Täällä katoaa välillä kännykän kaikki tolpat. Naapurikylä on edelleen ISDN-kaudella, meillä on sentään tämä pätkivä ADSL. Muuten siis hyvä, mutta ottaa välillä nokosia eikä vika ole kotiseinien sisällä sijaitsevissa laitteissa. Firmani joutuu pitämään työhuonetta kaukana kaupungissa etäverkkoluentojen ja webinaarien vuoksi.

Kapeaa on kaista kaupungissakin. Serkku Pitäjänmäellä Helsingissä (Suomen pääkaupunki) asuu färskissä kerrostalossa, jonka asukkaat ovat vuoronperää vedonneet eri operaattoreihin, että lisää tolppaa. Kännykkä kuuluu parvekkeella joten kuten. Mokkulan kanssa voi virkata pitsiä latailuaikoina.

Tällä viikolla pidin pari päivää majaa Tampereen ydinkeskustassa, Hämeentiellä Hämeenkadulla. Eikä kuulunut 3G ei.

Oma tuskansa on mokkuloinnissa. Niillä on herkempi suhde Windowsin kanssa. Mac-käyttäjien pitää päivitellä mokkuloitaan ja tikkujaan Windows-koneella! Ja sitten, kun saa homman pelittämään, saattaa yllättäin käydä kalpaten, kerneliä kernelin perään. Pitäisi poistella käsin lukuisista kirjastoista erinäisiä tiedostoja. Silmät pyörivät päässä, kun ohjeita tavaa englanninkielisiltä vertaistukipalstoilta. Operaattorien tukipalveluitten ohje on enimmäkseen, että yritä itse.

Täällä meillä Miehikkälässä on kuntakuitupilotti. Tuosta melko läheltä pitkin Suur-Miehikkälän tietä on vedetty valokuitua. Siihen kiinni. Koska asun hajallaan, 1,5 kilometrin päässä subventoidusta kuidusta, joudun maksamaan liittymästä viisinumeroisen rahan. Ajattelin pitää bileet 100 megan kunniaksi. Nimittäin kallis on kaupunkitoimipiste, kallista matkustaminen, elämä kallis. Kaikesta huolimatta ruhtinaallista, että tänne etelärannikon periferiaan saapuu kaapelivaloa. Työ tulee sitä pitkin kotiin. Silti mietin, missä kipuraja menee... aika monella jo 100 metriä omalla kustannuksella on liikaa.  Entä jos asuu vaikka 3 kilometrin päässä?

Täällä on nyt tarjolla myös 2 megan langaton. Siinä on vaan se huono puoli, että se on aina altis pätkimiselle. Ei se ole vaihtoehto nettiammatinharjoittajalle. Tasa-arvosta ei voida puhua. Netti ei ole itsestäänselvyys kuin ilma ja vesi. Se on edelleen etuoikeus.

Orkutista Gmailin chatin kautta nettipuheloimaan

Selaimen välilehdellä auki oleva Gmail sanoin blonk, joku lähetti chat-viestin. Ja kas, siellä Jaiku-Qaiku-tuttava, kyseli, käytänkö Googlen Orkutia, kun näyn siellä läsnäolevana. No enpä ollenkaan. Mutta totesimme hauskaksi, että voi chattäillä Googlen palvelusta toiseen. Muistin, että sama onnistuu myös iGooglella ja tosiaan, samasta chatistä saattoi lennossa vaihtaa iGooglen puolelle, chat-historia vain ei seurannut perässä.

Sitten päätimme kokeilla puheyhteyttä (vastapuolen koneella ei ollut webkameraa, muutoin olisimme kokeilleet näköyhteydellä). Audio- ja videoyhteyttä varten pitää asentaa erillinen lisäosa. Laajennoksen asentamisenen pääsee, kun yrittää soittaa chatistä. Ja sittenhän tuo lörpöttelylinja avautui erittäin tasokkaana, niin sisällöltään kuin äänenlaadultaan. Joskus aiemmin kokeiltiin työkaverin kanssa ja silloin toimi kohtuullisesti.

Onhan tuo luurin ja videon kuva ollut jo aikoja Gmailin chat-ikkunassa, mutta ei ole enempää tullut kokeiltua. Järjestelmä näyttää, onko kontaktille mahdollista soittaa eli tarkoittaa sitä, onko vastapuolen selaimella tarvittava laajennos.

Miten mainio olisi Google-dokumenttien puolella Gmailin (ja Google Talkin) chattiin yhdistyminen. Sielläkin on chat, mutta se on erillinen, ei pidä ääntä eikä tahdo aina osua yhteiskirjottajan silmiin.

Tiimityönä toimiva konsepti: www.aikuislukiot.fi

Tuli mieleeni, kun Vesa Ilola kyseli Sometu-verkostossa hyvien käytänteiden levittämisestä, että kannattaisi muutamalla sanalla kuvailla Aikuislukion verkko-opinto-ohjauksen kehittämishanketta, joka eräistä esteistä huolimatta pääsi tavoitteeseen ja toimii edelleen.

Vuonna 2004 lukioiden opinto-ohjaajille oli tarjolla OPO.fi-koulutus, jossa saatiin tietoa Opetushallituksen opinto-ohjauksen kehittämishankkeesta. Meitä oli kourallinen aikuislukio-opoja, jotka aika nopeasti totesimme, että aikuislukioitten opinto-ohjauksessa jatkuvasti toistetaan samoja asioita ja olisipa mainiota, jos olisi yhteinen verkkopalvelu auttamassa tältä osin. Koulutuksen molemmat vetäjät tukivat ideaamme. Raimo Vuorisen vinkit ja mallit maailmalta (kuten FSU Career) olivat meille tärkeä kannustin. Hankepäiväkirja kuvaa vaiheet.

Muistiin jäi elävästi se, miten mahdottoman vaikeaa oli saada eri puolilla Suomea asuvalle hankeryhmällemme verkkotyövälineitä, kuten pari kymppiä maksavia webkameroita. Hanketoiminnan kiemurat ovat aiheeseen vihkiytyneille tuttuja enkä niitä nyt tässä sen kummemmin toista. Keksimme keinot ylittää monen monta estettä. Teimme yhteensä 12 viikkoa täysin ilmaista työtä tavoittemme eteen, siis työtä, joka ei kuulunut työaikaamme kouluilla ja työtä, jota hanke ei maksanut, koska hanke nyt vaan ei maksanut työtä. Asia oli kuitenkin meille kaikille niin tärkeä, että eipä tuota jääty itkemään.

Kehitimme aikuislukioitten verkko-opinto-ohjauksen Aikuislukiot.fi-palvelusivuston. Kokonaisuuteen liittyy päivystävä verkko-opo, joka vastaa verkon kautta jätettyihin kysymyksiin. Palvelu aloitti kesäkuussa 2005, on edelleen toiminnassa ja sitä käytetään aktiivisesti.

Näin jälkikäteen on hyödyllistä, että kaikki hankkeen dokumentointi tehtiin avoimille verkkosivuille (asiakirjat löytyvät lukon takaa samalta sivustolta). Jälkikäteen arvioiden tärkeintä toiminnassamme oli asiantuntemuksen muokkaaminen käyttäjälähtöiseen muotoon ja se, että tuo käyttäjälähtöinen muotoilu palveli ryhmämme tarpeita.

Neuvontatehtäviä on paljon. Saman tapaisia ensimetrillä avustavia sivuja löytyy verkosta. Emme keksineet mitään uutta ja ihmeellistä. Sivut voisivat olla varmasti paljon paremmatkin. Teimme suuren työn, kun mietimme käytettävää kieltä, yksittäisiä sanoja, lauserakenteita.

Nyt näkyvillä oleva sivusto on kolmas versio. Raimo Vuorisen asiantuntemus oli verraton apu. Käytimme myös ammattilaisia sivuston grafiikan suunnittelussa. Teknisen käytettävyyden arvioi ulkopuolinen asiantuntija, joka antoi sivuston perusrakenteen suunnittelijalle monta käytettävyysvinkkiä. Viestinnän ammattilainen kävi läpi sivuston luettavuuden ja ymmärrettävyyden kannalta sekä toimitti natiivilla käännätetyn englanninkielisen pohjan yhdessä ryhmämme kanssa.

Ammattilaisia on syytä arvostaa. Vaikka verkkosivuja näprääkin kuka tahansa, toimivien verkkosivujen tekeminen on aina tiimityötä.

Ningin ilmaisvaihe päättyy perjantaina – arkistointivinkki

Tarmo Toikkanen muistutteli blogissaan, että 20.8.10 lähestyy ja on aika valita oman Ningin ohjelma tai siirtää Ningin sisältöjä johonkin muuhun palveluun. Kaikki muut Ningit häviävät bittiavaruuteen. Automaattisesti.

Ningistä löytyy ominaisuus, jolla voi arkistoida sisällöt. Hallinnoi > Arkisto, seuraa hyviä ohjeita. Arkistointi vaatii Adobe Air -laajennoksen asentamista koneelle. Arkistoidun Ningin voi siirtää esimerkiksi Grou.ps-palveluun, jossa on hallinnointityökaluissa Ning-siirtoapuri.

Katso myös aiempi bloggaukseni: Kimurantit Ning-muutokset.