Kuka jaksaa poverpoittia?

ITK-blogimerkinnöissä osui silmiin Jennin tvt-blogista lauseen puolikas: power point -kavalkadeista ehkä saataisiin vähemmän puuduttavia

Havahduin oikeastaan vasta äsken huomaamaan, että olen tämän vuoden aikana laatinut vain muutaman PowerPoint-esityksen. Käytän nykyään lähes aina wikiä. Siinä on sellainen etu, että voin muuttaa sisältöä esityksen aikana (linkin lisäämiseen menee vain hetki, keskustelun voi kirjata talteen vaivatta) ja siihen voi kuulijakin kirjoittaa. Melkein kokeilimme dynaamista Cmappia mobiilitiimin esitykseen ITK-päivillä, mutta tulos ei ollut riittävän selkeä ja vähän epäilytti myös palvelimen kautta haettavien resurssien aukeaminen. Cmapin kanssa kyllä yhteisajatuksemme selkiytyi edellisenä iltana. Tässä ITK-esityksiini wikilinkit:

Epäkonferenssin fabu: Aikaa ei ole - ei ole aikaa (ja siihen liittyvä blogi)
Tulevaisuuden oppimateriaalit: Elävää oppimaterialia ja virtuaali-ikkunoita
Mobiilitiimin: mOpettajat mPedagogiikkaa etsimässä (jälkipeli: Vaparetki-blogissa)

Missä kenguru loikkaa...

...mies on nähnyt sen. Mutta miten näkisi kaverikin. Opetushallitus on juuri julkaissut tuhdin paketin verkkohyvää koulutyöhön. Mutta ihme kumma, ei edu.fi-sivuilla edes hauan avulla löytynyt vielä polkua aineistoon. Tästä se kuitenkin löytyy, reitti KenGurun luo.

Aineistossa on sekä teknisiä ohjeita, verkkopedagogiikkaa että käytännön vinkkejä oppitunneille. Kokonaisuuden suunnittelussa pääarkkitehti on ollut Pasi Silander, joten eväs on ennemmin gurmeeta kuin lämmitettyjä perunoita ja kastiketta.

Ja huomio: KenGuru-kokonaisuuteen kuuluu myös blogi. Sattumoisin minulla on sisäpiirin tietoa, että blogin osoite voi vielä muuttua, joten sitä ei vielä kannata linkittää. Informoin heti, kun blogin pysyvä osoite varmentuu.

Blogger suomeksi

Joitakin aikoja Blogger on toiminut suomeksi. Saila kertoi tästä toissapäivänä. Itse opin asian hiljattain, kun opetin opettajia tekemään Blogger-blogin. Tutussa ympäristössä ei havaitse muutoksia helposti. Jos siis käytät Bloggeria, mutta ympäristösi on englanninkielinen, vaihda ohjausnäkymässä kieli suomeksi. Tai voihan sen vaihtaa vaikka harjoituksen vuokski ruotsiksi.

Yhteistyön lämpöä :-)

On maastouduttu ITK-päiviltä. Monta hienoa hetkeä. Rakastan sosiaalista mediaa. Asun keskellä ei-mitään ja teen enimmäkseen yksin töitä. Olen koulussani viiden aineen yksinäinen aineryhmä (OP, PS, UE, FI, ET). Mitään en niin inhoa kuin yksin ajattelua. Tämän ITK:n jälkeen jostain syystä hyvin elävästi palasin kesään 2004. Silloin löysin blogit. Olin kuin kuumeessa. Perustin ensimmäisen oman Blogger-blogin ja hirveä tuska teknisessä haltuunotossa. Loks-loks-loks. Ymmärrys loksahti paikoilleen, kun katsoin toisten blogeja. Opin oppimisen riemusta ja tunsin sydänjuuria myöten oppimisen tuskaa. Se tuska ei unohdu. Siksi haluan jakaa löytöjäni.

Kauan piti uskoa yksin omaan juttuun. Vasta viime aikoina tämä juttu on alkanut muuttua himpun verran vuorovaikutteisemmaksi. Tietty, jos englanniksi kirjoittaisi, olisi heti blogimaailman ytimessä. Mutta rakastan suomea.

ITK'07 jätti mieleeni erityisesti pari kokemusta. Ensimmäinen oli melkein heti Hämeenlinnaan maastoutumisen jälkeen. Epäkonferenssin miittinki Aikaa ei ole - ei ole aikaa kokosi parikymmentä ihmistä piiriin. Ja piiri ulottui Ouluun saakka. Paikan kahleitten takomiseen tarvitaan vieläkin lihaksia ja kirveitä, mutta kuitenkin juttu toimi pikkuisen venymisen jälkeen. (Aikaa ei ole -blogi oli myös tsemppaava kokemus).

Erityistä oli myös mobiilijuttumme. Vaparetki. Ja sen ihmematkan kertominen.

Erityisasia minulle oli myös se, kun Tulevaisuuden oppimateriaalit -esityksen jälkeen eräs tätä blogiani seurannut juuri valmistumassa oleva opiskelija tuli kiittelemään. Palautetta tulee harvoin ja joka hippunen lämmittää todella paljon.