lauantaina, huhtikuuta 15, 2006

Blogi - rönsyilevä ilmiö

LifeType -blogipalvelun etusivun kuva symboloi hienosti blogi-ideaa. Jokainen basilikaa onnistuneesti kasvattanut voi laajentaa ajatusta kuvasta tulevaisuuteen.


blogisanasto

Blogi, weblogi, verkkoloki, verkkopäiväkirja, nettipäiväkirja (ehdotettu myös sanaa nettis) on jatkuvasti päivittyvä verkkojulkaisu jossa uusimmat merkinnät tulevat sivun ylälaitaan. Merkintöihin liittyy tekijän nimi (blogi voi olla ryhmän toimittama), päiväys (kellonaika), suora linkki (permalink), mahdollisesti kommentointi-mahdollisuus, mahdollisuus lähettää merkintä sähköpostina edelleen, tiedot kyseiseen merkintään linkittäneistä blogeista (trackback) ja joissakin järjestelmissä myös kategoria ja merkintää määritteleviä tägejä. Suomen kieleen on yleistymässä sana blogi, sillä aluksi suositeltu verkkopäiväkirja johtaa monen blogin pitäjän mielestä harhaan. Verbijohdannainen on blogaaminen tai bloggaaminen, joista jälkimmäinen on tällä hetkellä vakiintumassa kielenkäyttöön.

Bloggaamisen eri variaatiot hakevat vielä suomenkielessä muotoaan. Fotobloging on valokuvabloggaamista eli blogin keskeisin sisältä on valokuvilla kerronta. Hyvin lähellä, rinnakkain tämän kanssa kulkevat videobloging (vod, vidblog, videoblogi), jossa merkinnät ovat videoita, audiobloging eli merkinnät ovat äänitiedostoja (joita voi esimerkiksi julkaista soittamalla blogiin) ja näitä kaikki yhdistelevä mobloging eli mobiili bloggaaminen. Moblogit ovat aivan erityinen ilmiö (tutustu tarkemmin esim. Rheingoldin kirjaan Smart Mobs, ks. myös Smart Mobs -blogi). Moblog ei ole pelkästään mobiililaitteiden käyttämistä blogien tuottamiseen. Siihen liittyy usein virtuaalinen paikantaminen ja kaverilta kaverille leviävä missä-nyt-tavataan tiedottaminen. FlashMob-ilmiö liittyy mobiiliin bloggaamiseen: mobiilin blogin kautta ilmoitetaan tapahtumapaikka ja teema, toisilleen tuntemattomat ihmiset kokoontuvat paikalle, toimivat hetken yhdessä ja kaikkoavat jälleen kukin taholleen (ks. lyhyt Flash Mob -video). Mobiiliin verkottumiseen liittyy yhä uusia ilmiöitä, tutustu vaikka bluetooth-laitteilla tapahtuvaana sbottailuun, josta kertoo Botsbotteri. Blogmapper yhdistää paikkatiedon ja kuvablogin tavalla, joka voisi hyvin sopia myös opetuskäyttöön.

Blogivirus? Onko sellaisiakin? Ainakin huijjauskoodi on liikkeellä. >> Lue lisää Panda Softawaren tiedotteesta.

Blogosfääri, keskenään verkottuvien blogien luoma maailma. Bloggaamisen keskeisiä piirteitä ovat keskinäinen linkittäminen, lainaaminen ja kommentointi. Myös sanoja blogistan ja blogistania on käytetty viitattaessa blogien muodostamaan "valtakuntaan".

Linkkilistat ovat oleellinen osa blogeja. Listat sijoitetaan joko toiseen tai molempiin sivupalkkeihin. Linkkilistoina sivuilla näytetään yleensä vähintään viimeisimmät blogimerkintöjen otsikot ja arkisto. Näiden lisäksi bloggaaja luo halutessaan linkkejä muihin blogeihinsa, niihin blogeihin, joita itse seuraa (blogroll) ja muihin, blogin aihepiiriin liittyviin verkkosivuihin. Teemoittain luokitellut linkkilistat voivat toimia blogin resurssipankkina (kuten tässä blogissa). Linkkilistoja voi hallinnoida erillisen verkkopalvelun tai ohjelman avulla, jolloin saman listan saa liitettyä useaan blogiin linkin avulla. Tässä blogissa on käytetty BlogRolling-verkkopalvelua.

Listautuminen auttaa blogin tekijää verkottumaan blogimaailmaan. Kun bloggaaja ilmoittaa itsestään erilaisiin blogien hakupalveluihin (ping), hän tulee näkyväksi blogimaailmassa. Vaikka useimmat blogit ovat julkisia (ja siksi on aina hyvä miettiä, ketä haukkuu blogissaan), satunnaiset lukijat eksyvät harvaan sivuille (blogien määrä on nykyisin huima ja kasvaa edelleen). Blogilista kokoaa suomalaisia blogeja.

Post, posting, entry, postaus, juttu, lastu, päre, merkintä, kirjoitus. Blogi täyttyy uusista merkinnöistä alekkaisena listana (teksti, kuva, video, ääni). Usein sivupalkissa (sidebar) näkyy linkkilistana viimeisimpien merkintöjen otsikot. Merkinnöistä muodostuu päivämäärän mukaan arkisto, sillä kovin pitkää listaa on hankala lukea. Jotta vanhan merkinnän hakeminen onnistuisi, blogissa saattaa olla arkiston lisäksi sisäinen haku, merkintöjä voidaan luokitella ja luokituksista (tägeistä) saattaa muodostua omia sivuja ja sisäinen hakemisto. Joissakin blogeissa on myös kalenteri, joka näyttää mouse overina merkintöjen otsikot. Merkintään syntyy yleensä automaattisesti oma verkko-osoite (permalink), jonka avulla voidaan luoda suora viittaus.

RSS (RSS = Really Simple Syndication tai Rich Site Summary), feedi, syöte, uutisvirta, jota on mahdollista seurata rss-lukijaohjelmalla (aggregator, feedreader, RSS News Reader). Lukijaohjelmia ja -palveluita löytyy ilmaiseksi verkosta ja uusimpiin selaimiin kuuluu myös RSS-lukija. Syöte tekee kiinnostavien sivujen seuraamisen helpoksi: lukijan ei tarvitse käydä sivuilla nähdäkseen päivitykset vaan hän voi seurata päivityksiä suoraan omalta koneeltaan. Syötetekniikoita on useita (RSS 1.0, RSS 2.0, Atom). Tässä blogissa käytetty Blogger-palvelu tukee Atom-feediä, joten olen muuntanut blogin RSS-muotoon Feedburner-palvelussa. Syötesivut merkitään pienellä merkillä (usein oranssi), jonka voi joko raahata lukijaohjelmaan tai josta voi kopioida syötteen osoitteen hiiren kakkospainikkeella ja liittää osoitteen lukijaohjelmaan uutena tilauksena.

Tag, tägi, tuniste, tarkenne, leima, tarra (myös komento tai koodi) on HTML-kielen ilmaisu, jolla saadaan aikaan jokin toiminto verkkosivulle (esimerkiksi lihavointi tai hyperlinkki). Monissa blogijärjestelmissä HTML-koodiin ei tarvitse puuttua, mutta hieman taidokkaampi bloggaaja haluaa mielellään mukauttaa sivua oman mielensä mukaan (ja käyttää omaa CSS-tyyliään). Tägejä löytää helposti verkosta, esim. HTML-Dog.com -sivuilta.

Tägillä tarkoitetaan myös mm. blogimerkintöjen (tekstien, kuvien yms.) leimaamista (tagging), luokittelua hakuja varten. Vakiintunutta suomalaista ilmaisua tälle toiminnalle ei vielä ole (suomeksi sanalla tägi on viitattu graffitin tekijätunnisteeseen). Näistä verkkomerkinnän leimoista/luokitteluista muodostuu verkkoyhteisön tuottamia hakemistoja/sanastoja (folksonomy), joita visualisoidaan tägipilvillä. Niissä keskimääräistä useammin merkinnän saanut asiasana näytetään suurempana kuin vähemmän merkintöjä saanut: esim. Zoomclouds (ks. tämän sivun ylälaidan hakemisto) ja Swicki.

Trackback
on useimmista järjestelmistä löytyvä toiminto, joka lisää merkintöjen yhteyteen tiedon sivuista, jotka ovat linkittäneet merkintään, laajentaen keskustelulinkin kaksisuuntaiseksi.

Seuraa Yksityisen kielitoimiston Kielipoliisin Sanaa viikonvaihteeksi.

perjantaina, huhtikuuta 14, 2006

Kirjoitusopas bloggaajille

Kirjoitusopas bloggaajille on Petteri Nummisen jo päättynyt blogi, joka opastaa blogin laatijaa kirjoittamaan rennolla, havainnollisella ja mukaansatempaavalla tyylillä. Pätevää luettavaa.

Esimerkkiblogit

Olen luonut eräisiin blogipalveluihin esimerkkisivut, joilla kerron kyseisen palvelun erityisominaisuuksista. Kokeile itse eri palveluita ja löydä omasi. Jos palvelu toimii suomeksi, siitä kerrotaan erikseen, muutoin palvelut ovat englanninkielisiä.

Kehittyvät oppimisympäristöt ja julkaisujärjestelmät tarjoavat myös mahdollisuuden luoda blogeja. Jos et ole varma oman oppimisympäristösi tai julkaisujärjestelmäsi suhteen, kysy ylläpitäjältä.

Blog.com esimerkkiblogi (tätä en suosittele...)
Blogsome esimerkkiblogi
Eponym esimerkkiblogi
My Space esimerkkiblogi
Opera esimerkkiblogi
Tabulas esimerkkiblogi
Vuodatus esimerkkiblogi
WordPressillä tehty blogi näyttää tältä (monipuolinen, suosittelen)

Tee oma esimerkkiblogisi ja lähetä muille nähtäväksi (käytä alla olevaa kommentointivälinettä).

torstaina, huhtikuuta 13, 2006

Weblogit opetuskäytössä - muutakin kuin verkkopäiväkirja

Tämä blogi on etäesitelmäni 4.-5.5.06 Tampereella järjestettävään 'Tietostrategian toimeenpano' -koulutukseen, jonka kohderyhmänä on opetus- ja kirjastohenkilöstöä Länsi-Suomesta. (Tilaisuuteen tarkoittettu Power Point -esitys on ladattavissa verkosta, 730 kt.) Etäesitelmän ajatus syntyi siitä, että Päivi Jokitalo pyysi minua kyseiseen tilaisuuteen ja minä kieltäydyin, sillä en töideni vuoksi voinut lupautua. Muutaman päivän mietin asiaa ja ehdotin opetusblogia blogien opetuskäytöstä. Aihe on ajankohtainen myös KyEtä-hankkeen tavoittamille opettajille. Mukaan tähän virtuaaliseen luentosaliin mahtuu myös muita blogien opetuskäytöstä kiinnostuneita nyt ja tulevina aikoina. Tervetuloa mukaan!!

Tapasin verkossa blogin ensi kerran kesällä 2004 ja ihastuin heti. Siitä lähtien olen kokeillut monenlaisia sovelluksia, joista kerron tässä vähin erin. Tämä blogi kertoo mm.:

1. mitä ovat blogit
2. oma blogihistoriani
3. mikä voisi olla blogien asema opetuksessa
4. esimerkkejä blogien opetussovelluksista
5. teknisiä vinkkejä blogien laatijalle
6. pedagogisia vinkkejä blogien laatijalle
8. toiveiden ja kysymysten mukaan lisää ja lisää ja lisää