No tästä tulee hyvä! Ideakokous jalostaa #uusikoulutus-ideoita

Millaisesta oppimisen ja koulutuksen innovaatiosta sinä haaveilet? Onko sinulla jokin idis? Sitralla on meneillaan viime vuoden lopulla käynnistetty Uusi koulutus -foorumi. Sen tavoitteena on rakentaa oppimisen ja koulutuksen tulevaisuutta. Raaka-aineina olemassa olevat vahvuuksien, rajoja ylittävän yhteiskehittely ja ideat.



Foorumin yhteydessä on 1.3. saakka auki Ideakuulutus. Ideakuulutuksen sivustolle voi jättää oman idean sekä kommentoida ja peukuttaa toisten ideoita. Idean jättäminen kannattaa, sillä muutamista kuulutukseen jätetyistä ideoista muotoillaan maalis-huhtikuussa Sitran tuella toteutettavia kokeiluja. Nyt koossa on 76 ideaa.

Koulutuksen ja oppimisen tulevaisuus? Ideakuulutus on auki 1.3.2015 saakka. Vielä ehdit mukaan.

Ideakuulutuksessa kysytään: Millainen on tulevaisuuden koulutus? Ja tässä tapauksessa 'koulutus' kattaa oppimisen maailman laajasti, esikoulusta ikäihmisten yliopistoon, istituutioista itse organisoitun oppimiseen. Ideat saavat olla pieniä tai isoja, tuoreita tai uudelleen lämmitettyjä. Jätä oma ideasi 1.3. mennessä, kommentoi ja peukuta toisten omia! Myös lapset ja nuoret mukaan.

Hyvistä ideoista leivotaan vielä parempia ideakokouksessa. Yleisö pääsee mukaan sparraamaan!

Ennen kokeilujaksoa järjestetään kaksi ideakokousta, ensimmäinen maanantaina 9.3. ja toinen perjantaina 13.3., molemmat klo 13:00-14:30. Kokeilujaksolle päässeille järjestetään vielä toukokuun alussa kolmas ideakokous. Yhdessä ideakokouksessa käsitellään 4 ideaa. Ideakokoukset ovat avoimia verkkotilaisuuksia. Mukana ovat:

• Idean omistajia, sparrattavia (ideakuulutukseen osallistuneita).
• Ideakokouksen vetäjiä, ennalta sovittuja sparraajia ja avustajia.
• Yleisö, joka voi osallistua sparraukseen.

Sanoista tekoihin!

Ideakokous on Ideatarhureitten (Otavan Opisto ja Suomen eOppimiskeskus) kehittämä ideoitten jalostamisen menetelmä, jota on toteutettu elokuusta 2014 alkaen. Ideakokous toteutetaan verkossa eli osallistua voi ilman ajomatkoja.

Osallistu ideakokoukseen yleisönä. Voit saada hyviä vinkkejä ja ehkä oivallat jotain, mitä itse voisit ryhtyä toteuttamaan. Voit myös löytää idean, jonka kokeiIua kykenet tukemaan. Ideakokous on rento ja silti hyödyllinen tapa kasvattaa omaa ajatuslasta vankemmaksi ja reippaammaksi. Ks. lisätietoja ideakokouksesta Sitran sivuilta. Suora linkki ideakokouksen ennakkoilmoittautumislomakkeeseen!

Eikä tässä vielä kaikki. Foorumilaiset ovat ideoineet ja laittaneet toimintaan avautumispaikan Opetalks.com. Siellä on puhujankulman tyyliin mahdollisuus kertoa maailmalle, miten voisimme tehdä asioita paremmin.

Oppimisen oivalluttavia tuotteita kaivataan

Vuosien kulua... työnantajani Suomen eOppimiskeskus on järjestänyt bittivirtaa hyödyntävien oppimisen sovellusten ja palveluiden kisan eEemelin jo 12 kertaa.

eEemeli on valtakunnallinen interaktiivisten oppimissovellusten ja verkkopalveluiden laatukilpailu. Elämme aikamoista murrosaikaa digitalisoituvassa oppimaisemassa. Koko ihmisen elämänkaarelle sijoittuvia uudenlaisia oppimisen apulaisia kehitellään. Sisustus, vaatteet tai vaikka silmälasit voivat toimia oppimisen apuna.

Mukavuudenhaluinen ja laiska ihminen kaipaa oppimisen imua. Pelillisyys on yksi tällaisen imun synnyttäjä, vaikka oppimispelien maailma näyttää olevan kovin haasteellinen – pelin logiikka ei suoraan ole sama kuin koulutusinstituutioiden tapa opettaa. Pelillisyyden ja leikillisyyden maailma on kuitenkin valtavan laaja. Helsingin yliopisto on perustanut Leikillisen ja pelillisen oppimisen keskuksen (pääsivut in English).

Vielä ehtii ilmoittautua (28.2. saakka)! Pääsarjassa haetaan toteutusta, joka saa uppoutumaan oppimiseen? Apps4Education-sarjan aiheena on koodaus. Parasta Parasta -sarjaan voi ehdottaa minkä tahansa loistavan opetustoteutuksen. (Katso tarkemmin kilpailusäännöt.)

Aikaa ei ole, mutta voisiko sitä tehdä?

Espoon TVT-opettajien mainiolla MOOC-kurssilla iPadin opettajan työvälineenä otin omaksi kurssitehtäväkseni suunnitella kurssilla esitellyillä apuvälineillä pienen demokurssin. Aiheeksi valitsin ajankäytön ja MOOC:in teeman mukaisesti rajasin aiheeni siihen, kuinka omaa työajan hallintaa voisi auttaa mobiililaitteilla.

MOOC tarkoittaa massiivista avointa (open) online-kurssia. Espoon TVT-osastolla oli tarvetta kouluttaa omaa väkeä. Maailmalta napattu idea poiki huiman edelläkävijäesimerkin. Sen sijaan, että olisi perinteiseen tapaan järjestetty pienryhmien työpajoja ja koulutustilaisuuksia, laitettiin parhaat voimat tuottamaan avoin verkkokurssi, jonka ovet avattiin paitsi omalle väelle, myö kaikille kiinnostuneille. Ja kyllä ovet ovat heiluneet, mukana on 577 tyyppiä. Tietenkään jokainen ei opiskele kurssia alusta loppuun, mutta mielestäni MOOCin yksi idea onkin siinä, että opiskelija voi noukkia juuri sen opin, jota kaipaa.

MOOC antaa joustavuutta opiskeluun, sillä opintopolkua voi kulkea niin eturintamassa kuin jälkijoukoissa. Vähän laturetken tapaan siis. Avainaineistot ovat videoita ja katsottavissa pitkän aikaa. Espoon kurssilla on järjestetty myös pari verkkoluentoa.

Tärkeä osa kurssia on toki vuorovaikutus muiden osallistujien kanssa ja siinä mielessä perässä hiihtäjä jää paljosta paitsi. Tiivistahtisen työn keskellä kuulun juuri nyt näihin perässähiihtäjiin. Olen kuitenkin päässyt sujuvasti kurssin puoliväliin ja oppinut myös uusia asioita. Kirjoittelen kevyttä oppimispäiväkirjaa blogiin.

Ajankäytön hallinta mobiililaitteilla kiinnostaa verkkotuttaviani. Laadin kyselyn, jonka perusteella suunnittelen demokurssin (ja yritän saada myös ihan oikean kurssitoteutuksen aikaan jollaine keinolla). Kommenttien perusteella ajankäytön hallintaan ei juurikaan käytetä aikaa eikä apuvälineitä. Lukuisat ihmiset nykypäivän töissä tuskailevat kuitenkin sen kanssa, ettei oikein ehdi. Kuten eräs tuttavani sanoi: "On niin kiire, ettei ehdi ajatella." Eipä silloin ehdi suunnitellakaan kunnolla ja siitä seuraa säntäilevää ajankäyttöä. Mitä tälle voisi tehdä?

Pidän MOOCia erinomaisena esimerkkinä hyvästä ajankäytöstä. Ihmisten ei tarvitse matkustaa. Oman opiskeluajan voi suunnitella omaan kalenteriin sopivasti. Kouluttajien käyttämä aika suhteessa koulutettavien määrään on hyvin pieni.

Keskeytykset haittaavat keskittymistä. Moniajo ei juurikaan onnistu.
Aivoja pitäisi ajatella työn ja työajan suunnittelussa.