Eilisiltana ja tänään on tiivistetty tähän astisen selvitystyön tuloksia. Kommentteja mielellään vastaanotetaan. Myös haastateltavia huolitaan (toteutustapana sähköposti, Skype tai puhelin).
Esiselvitys kartoittaa internet-aikakauden liiketoimintamalleja, alan toimijaverkostoa sekä oppimistuotteiden uusia muotoja. Alla muutamia teemoja, jotka ovat nousemassa esiin esiselvitystyöstä. Oppimissisältöjä käsitellään sekä oppilaistoskontekstissa että työelämän koulutuksessa. Oppimissisältöihin liittyvä liiketoiminta on moneen suuntaan vetävien muutoksen kohteena. Tavoitteena esiselvityksessä on hahmottaa näitä liikesuuntia, havainnollistaa niitä ja ohjata toimijat kysellen etsimään uusia mahdollisuuksia muutosten keskellä.
1. Avoimen sisällön haaste
Vanhojen bisnesmallien ja avoimen nettisisällön törmäys on totta niin viihdeteollisuudessa, journalismissa kuin oppimissisältötuotannossa. Avoimesta sisällöstä ei päästä eroon, päin vastoin, se lisääntyy jatkuvasti. Miten sitten uudessa tilanteessa löydetään maksavia asiakkaita? Miten avoimeen sisältöön reagoidaan? Avoimen sisällön paketointi, informaation seulonnan palvelut, uudelleen konseptointi ja muut uudet ideat ovat vilkkaan pohdinnan kohteena.
2. Jäähyväiset valmiille sisällöille
Vuorovaikutteinen tietoteknologia mahdollistaa jatkuvasti päivitettävät sisällöt sekä käyttäjälähtöisen sisällöntuotannon. Valmista sisältöä voidaan rikastaa ja elävöittää käyttäjien tuottamalla sisällöllä. Käyttäjäverkostot voivat toimia sovellusten, laitteidenja palveluitten tukimuotona.
Oppimisessa siirrytään kohti ongelmaperustaisia, tutkivia ja tilannesidonnaisia työskentelytapoja. Oppimistilanteet eivät ole enää samalla tavoin samanlaisiana toistuvia ja vakiomuotoisia, kuten ennen. Toki on opetussuunnitelmien ja täydennyskoulutusohjelmien mukaisia kursseja, mutta sisällöt elävät nopean informaatiovirtauksen tahtiin. Oppimisessa painopiste siirtyy tietämisen taitoihin ja aineistoa käytetään enenevässä määrin lähteenä.
Käyttöoppailta vaaditaan helppokäyttöisyyttä ja omaan lokalisointia organisaatioon. Esimerkiksi uuden matkalaskuohjelman vuoksi ei haluta enää lähteä puolen päivän koulutustilaisuuteen vaan toivotaan, että matkalasku itsessään sisältää tutoriaalin, joka tarvittaessa opettaa oman organisaation tavan käyttää sovellusta. Mikäli tutoriaalia ei voi päivittää organisaation muutosten myötä, sen käyttöarvo vähenee.
3. Oppimissisältöjen evoluutio
Kirja jatkaa elinvoimaisena, mutta rinnalle kehittyy yhä uusia muotoja, välineitä sekä tapoja välittää tekstiaineistoa. Markkinat segmentoituvat yhä futuristisempiin suuntiin. Synteettisiä ympäristöjä, kuten Second Life, käytetään jo nykyään. Lähitulevaisuuden uusia oppimissisältöjä ja muotoja ovat esimerkiksi hybridituotteet, vahvistettu todellisuus, paikkatieto sekä kalusteiden ja sisällön kohtaaminen.
4. Toimintaympäristön ja tarpeiden tunnistaminen
Asiantuntijaauktoriteetit ovat pudonneet Tieto-nimisen jättiläisen hartioilta. Merkityksellinen tieto on jatkuvassa liikkeessä ja keskenään kilpailevia tiedon auktoriteetteja on lukuisia. Toki kielioppisäännöt ja laskukaavat toimivat edelleen, mutta perustan päälle rakentuva osaaminen vaatii informaatioylikylläisenä aikakautena uutta lähestymistä.
Tarpeellisia tietoja ei ole vielä, joten niitä ei voi opiskella ennakkoon. On opiskeltava tietämisen taitoja ja kykyä toimia tietoa muodostavissa yhteisöissä. Community of practice (käytäntöyhteisö) ja jaettu asiantuntijuus sekä muut lähestymiset korostavat yhteisöllistä tiedonmuodostusta, ongelmanratkaisua, oppimista ja työskentelyä.
Tiedon auktoriteettien sirotessa ja informaatiovirtojen hajautuessa lavealle myös toimintakulttuurit kohtaavat aiempaa vilkkaammin. Globalisoituva työ ja muuttoliike korostavat kulttuurisia taitoja. Arvomaailmat kohtaavat, mikä näkyy myös oppimisen alueella. Koulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmät tekevät aina valintoja, jotka ovat arvosidonnaisia. Arvolähtökohdat voivat olla myös oppijan ja työntekijn kannalta ristiriitaisia, kuten yhtäaikainen vaatimus luovuuteen, innovatiivisuuteen ja tehokkuuteen.
Oppimisen organisointi kaipaa välineitä. Arviointi, johtajuus, ohjaaminen ja osaamisen tunnistaminen (näyttökokeet) ovat moniulotteisia ja vaativia tehtäviä, joissa toimija on jatkuvasti kiinni oppimisen ytimessä. Nämä toimijat kaipaavat lisää apuvälineitä ja ohjaavaa sisältöä oman työnsä tueksi.
Työelämässä oppiminen ja koulutus ovat sanoina (ja toimintoina) kokeneet inflaation. Tehokkuuden vaatimukset eivät suo aikaa pohdiskella asioita teoreettisesti ja esimerkinomaisesti, vaan halutaan ottaa asiat haltuun nopeasti ja vaivattomasti. Vertaisoppiminen sopii joillekin aloille, mutta sitäkin pidetään toisaalta edistyneempiä kuormittavana ja vertaistyön katsotaan suuntaavan heidän osaamispotentiaansa tuottamattomiin kohteisiin.
Työn muuttuminen vaatii myös uudenlaisia osaamisen kehittämisen apuvälineitä ja toimintamuotoja. Jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa yksi työntekijä voi tehdä töitä useissa organisaatioissa. Yrittäjyyden ja palkkatyön välille kehittyy osa-aikatyön ja vuokratyön lisäksi muita vaihtoehtoja, kuten juuri vireille laitettu
mikroduuni-projekti osoittaa.
5. Ilmainen on loistavaa bisnestä
Internet, sosiaalinen media, Web 2.0 ja real-time web ovat jo muuttaneet totuttuja ansaintamalleja sisältöteollisuudessa. Maksuttomuus on yksi uusi malli ja osoittautunut rahasammoksi niin Googlelle kuin IBM:n ohjelmistotuotekehitykselle - entä eOppiminen?
6. Arvoverkoston murros – yhdessä yllättäviä oivalluksia
Kaupallisten eOppimissisältöjen toimiala on ehkä historiansa dynaamisimmassa murroksessa sitten internetin saapumisen. Alalle tulee uusia tarmokkaita toimijoita pelitaloista laitevalmistajiin. Kokeneemmat liittoutuvat keskenään ja löytävät uusia rooleja toimintaansa. Kullanarvoinen vastaus on, miten suhtautua käyttäjään, joka ei enää halua vain kuluttaa vaan myös osallistua suunnitteluun tai tehdä alusta loppuun itse.
Esiselvityksen tekevät Innopark Oy:n toimeksiannosta Kari A. Hintikka (JY) ja Anne Rongas (Pedapoint Oy).
Twitter-kanava (#ELMArapo)
Qaiku-kanava
ELMA-webinaari 12.3. klo 12-13
Sometu oli keväällä 2008 pienen esitelmän ja konfabulaarin verran esillä ITK-päivillä, 300 kirjautuneen raja rikkoutui. Keväällä 2009 oli jo ohitettu 1000 kirjautunutta ja virallista foorumiaikaakin saatiin Sometun kokonaisuudelle useampi tunti. Foorumi oli sijoitettu alakerran viimeiseen nurkkaan, josta ei löytynyt äänentoistoakaan, eikä sitä oltu älytty pyytää erikseen (pieniä tunnelmapaloja nähtävillä). Tupa muuttui saunaksi ja tunnelmaa oli niin, että seinät pullistelivat. Myös avointen sisältöjen torille pystytettiin nakkikioski, josta viimeiset tapahtumavieraat hätisteltiin lopulta perjantaina lievää väkivaltaa käyttäen, kun jo muu konferenssi oli purettu ympäriltä pois. Symbolisesti käytiin lähettämässä kaksi suurta Sometu-palloa taivaan tuuliin.
