lauantaina, helmikuuta 17, 2007

Tietovirtojen hallintataitoa verkko-opettajalle

Blogien ja wikien käyttö kurssituotosten tekemiseen aiheuttaa sen, että opettajan pitää seurata yhtä aikaa monia verkkosivuja. Aika harva opettaja vielä tuntee verkkotiedonvirtojen ohjailumahdollisuudet. Kaikki kurssilaisten merkinnät voi ohjata yhdelle sivulle, joka esittää selkeästi tuoreet merkinnät. Tähän on useita vaihtoehtoja. Merkinnät voi koota kokoavaan blogiin (jos joku on tätä tehnyt, olisi kiva kuulla lisää) tai merkintöjä voi seurata uutissyötteen avulla. Nyt kokeilimme yhdellä kurssilla Google Readeria, joka on todella kätevä myös silloin, kun samalla kurssilla on useampia ohjaajia (silloin kannattaa luoda yhteinen Google-tili). Google Reader on tavoitettavissa miltä tahansa verkkoyhteydessä olevalta koneelta toisin kuin omalle koneelle latautuvat syötteet (mitä on uutissyöte? + Eka Binin selko-ohje samasta aiheesta). Google Readerin voi myös avata koko kurssiryhmälle. Mutta on siis mahdollista koota myös samalle sivulle seuranta monellakin eri tavalla.

Seurantasivusta kirjoittaa Jere Majava Piirtoheittimessä:

Kurssin keskiössä on seurantasivu, joka seuraa kurssiin kuuluvia blogeja (ja muita valinnaisia lähteitä) näiden uutisvirtojen kautta. Uutisvirroista saamiensa tietojen perusteella sivu julkaisee automaattisesti linkkilistan uusimmista merkinnöistä mahdollistaen osallistujille kaikkien kurssin blogien seuraamisen keskitetysti.

Seurantasivu voidaan asettaa myös tarkkailemaan blogien merkintöihin jätettyjä kommentteja (mikäli niistä saadaan tuotettua uutisvirrat), mutta tämä on yleensä tarpeetonta: merkintöihin jätetyt kommentit on blogeissa yleensä suunnattu merkinnän kirjoittajille, joka pystyy seuraamaan niitä myös oman bloginsa kautta.


Jälkikommentti: Tuo alempi lainattu kappale jäi mukaan ilman lukemista - lauantaisin unenpöppöröä silmissä :-) - mutta onneksi Sun äitis luki ja minäkin sitten kommentoin takaisin Piirtoheittimeen, että ainakin meikäläisen kehitelmissä kommentointi on osa kurssin keskeistä vuorovaikutuspintaa (no en nyt noilla sanoilla täsmälleen). Totta on, että seurantasivu voi paisua, jos kaikki kommentointikin tulee sinne. Pitää aina miettiä tarpeen mukaan, millainen rakennelma on tiedon käsittelyn kannalta edullisin.

3 kommenttia:

Sun äitis kirjoitti...

mutta tämä on yleensä tarpeetonta: merkintöihin jätetyt kommentit on blogeissa yleensä suunnattu merkinnän kirjoittajille, joka pystyy seuraamaan niitä myös oman bloginsa kautta.

Tästä olen kyllä erimieltä. Jos kurssi on rakennettu niin, että kommentein konstruoidaan samaa kokonaisuutta, josta joku blogaa, niin kommentteihin reagointi on yhtä tärkeää kuin postauksiin reagointi (mutta tämä nyt olikin tällaisen sielultaan ikuisesti kommentoijana säilyvän puhetta).

Muuten ok, kirjoitus. Taidan ensi viikolla kokeilla tuota esitettyä vinkkiä. iitos.

Anne Rongas kirjoitti...

Hei terävä havainto, aamu-uninen luki liian keveästi lainaamansa. Mekin rakentelimme juuri tehtävän, jonka suorittamisessa oleellista on juuri kommentointikeskustelu. Tuo lainattu oli siis Piirtoheittimestä, ei sielläkään tätä ollut kukaan kommentoinut.

Edublogs ja WordPress ovat mm. siitä käteviä, että kommentit voi tilata yhdellä ainoalla feedillä. Sitä vastaoin Bloggerissa on tilattava tietyn jutun kommentit erikseen. Näin se käy Bloggerista Google Readeriin.

Sun äitis kirjoitti...

Piti siis olla kiits, ei iits. Kiitos myös tästä vinkistä. Kommentteja olen toistaiseksi väijynyt coCommentilla. Kun on itse kommentoinut jotain, niin silloin coCommentilla on pysynyt hyvin jatkokeskustelujen perässä. Mutta vähitellen tätä seurattavaa on tullut niin paljon, että tuo fiidijuttu pitää kyllä saada aikaiseksi rationalisoida.