Terveisiä psykologian oppitunnilta. Täällä kirjoitetaan ja luetaan. Pidin ensin alkutunnin
hyvästä esseevastauksesta tai siis sudenkuoppien kautta. Nyt jokainen opettelee jäsentelyä ja vastaamista ja minulla on aikaa henggailla blogeissa. Luin, mitä
Sun äitis kirjoitti blogeihin tutustumisen suunnittelusta, kyse oli lähihoitajien työpajasta:
Mutta kai siinä on myös pedagoginen näkökulma eikä pelkkää viihteellisyyttä? kysyi kollega.
Aloin miettiä, mitä se sellainen pedagoginen näkökulma oikein on. Minusta tuntuu jotenkin etäiseltä ajatus, että ihmiset ensi kertaa blogeihin tutustuessaan alkaisivat heti vääntää laadukasta oppimateriaalia. Minusta on valtavan tärkeää päästä ensin nuuskimaan toimintatapoja, tiedostaa mahdollisuudet ja sisäistää kulttuuri.
Niinpä! Itselleni tuli mieleen se, miten
ajatteleminen ja ajankäyttö ovat erityisiä täällä blogissa. Tällaisen lyhyen heiton laittaa pikaisesti, ilman kiireen tunnetta. Ja sitten ajatus kehittyy. Varsinkin kommenttikeskusteluissa. Joskus pikaiset ajatukset menevät metsään. Mutta sieltä löytyy marjoja (
näin vähän kävi minulle parin lauseen osalta tuossa aiemmin, selviää kommenteista). Pitää rohjeta erehtyä, sillä lailla löytää. Muistan, kun Anna Mari blogimaailmaan sukellettuaan kommentoi juuri tätä puolta. Luonnostelevien ajatusten, nopeasti laitettujen, voima. Se on opettavaista jo sinänsä, informaalia ja nonformaalia ja muutenkin villiä ja vapaata. Meidän pitää oppia ajattelemaan, siinä on matkaa koko elämäksi. Ja sitä blogi tukee mainiosti.
Terveisiä psykologian oppitunnilta. Täällä kirjoitetaan ja luetaan. Pidin ensin alkutunnin hyvästä esseevastauksesta tai siis sudenkuoppien kautta. Nyt jokainen opettelee jäsentelyä ja vastaamista ja minulla on aikaa henggailla blogeissa. Luin, mitä Sun äitis kirjoitti blogeihin tutustumisen suunnittelusta, kyse oli lähihoitajien työpajasta:
1 kommentti:
Mä näkisin blogin myöskin työvälineenä, siis ei pelkästään oppimateriaalin tuottamiseen vaan opetuksen välineenä. Meillä on nyt tehty antiikin Kreikasta ryhmän kanssa historiahysteria-blogia ja oppilaat tuottaa omia juttujaan, tehtäviä, tarinoita yms. blogiin. Tuo on myös mun yhden koulutuksen oppimisprojekti.
Se aika ja ajattelu tulee hyvin esille tuossakin. Oppilaiden oma tuottaminen on ajan kanssa parantunut, moni kirjoittaa mieluummin blogiin kuin vihkoon ja jutut on kaikkien näkyvillä ja kommentoitavissa. Työväline on nyt tuttu, joten toiminta voi muuttua toisia asioita tavoittelevaksi.
M Ihastjärveltä
http://hysteria.vuodatus.net/
Lähetä kommentti