Kiitos Timon kysymyksen, löysin tämän mielenkiintoisen käsitteen. Perusasia selkiytyy vaikkapa Työterveisten aika vanhasta artikkelista (vuodelta 1995). Monta tärkeää huomiota ja jokaiselle verkkoon sotkeutuneelle ajateltavaa. Miten muotoilen verkkorakennelmani niin, että tuntematon ymmärtää, miten mikäkin avataan, mistä mennään minne ja mihin tarkoitukseen mitäkin käytetään.
Verkkotekstillä asioitten osoittaminen on vaikeaa. Pitäisi puhua niin yleisillä sanoilla ja ilmaisuilla, että eri ryhmille sanojen merkitys on sama. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta annan esimerkin, joka paljastaa, että näin ei ole. Koulumme käyttää WSOY:n Opit-opiskeluympäristöä. Jos opettaja ryhtyy tekemään siinä ympäristössä omaa sisältöä, hänellä on kaksi vaihtoehtoa: opintokokonaisuus tai projekti. Opintokokonaisuudessa oppimateriaalilla on aina pakollisesti kolmen askeleen syvyys ja nämä tasot on nimetty valmiiksi: Kurssi, Jakso ja Tehtävä. Vaikuttaa selkeältä, mutta on kaikkea muuta, sillä eri kouluasteilla nuo sanat sisältävät aivan erilaisia merkityksiä. En ole vielä tavannut ihmistä, joka ei olisi hämääntynyt näiden termien kanssa. Projekti-vaihtoehdossa sisältöjä voi laittaa kohtaan, jonka nimi on Tehtävät. Tosiasiassa opettaja luo usein tehtävän, ei Projektia ja siihen tehtävään hän liittää aineistoa (ei pelkästään Tehtäviä). Verkkoympäristöissä on usein tätä tuskaa. On opittava ymmärtämään lukuisia keskenään erinäköisiä ja erilaiselta kuulostavia ovenkahvoja, eikä niistä koskaan tiedä, pitääkö työntää, vetää vai ehkä nostaa.
Mielenkiintoinen aihe. Tärkeää ottaa huomioon ja miettiä, kuinka helpottaa käyttäjää. Mutta toisaalta en ole koko tänä aikana, jonka olen opiskellut tai opettanut verkossa, löytänyt suurta viisautta tähän. Pitää vain nähdä hiukan vaivaa ja opetella uuden ympäristön käyttäminen. Loppujen lopuksi se ei ole mitenkään mahdotonta... vaikka eksymisen tunteeseen sopiikin tottua. Sen voi ottaa myös liisaihmemaamaisesti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti