Olen jo aikoja sitten tutustunut Tumblr-mikroblogiin. Esim. viime kesänä luin puolet yhdestä uudesta opetettavasta kirjasta tekemällä muistiinpanoja. Nyt on taas aikamoinen läjä luku-urakoita, joten ajattelin kokeilla yhtä muistiinpanopaikkaa ja mieleen muistui Tumblr... oikeastaan erään blogimerkinnän otsikosta syötteenlukijassa (näin ajatus ihmisen päässä toimii, loikkii ja kutoo, yhdistää asioita ja liaanilla kiitää vikkelään kuin treenattu Tarzan).Siispä uuteen alkuun viriteltynä virtuaalinen sinikantinen vihko. Luen koneelta ja on kätevää samalla tehdä suoraan koneelle muistiinpanot.
Tämän hankkeen sivutuotteena tuli kokeiltua Audio-painiketta. Tumblr-mikroblogiin saa ladata kerran päivässä max 10 megaa mp3. Ja olipa näppärä. Äänitin pienen pätkän Audacityllä (johon siis saa asennettua erikseen mp3-konvertoinnin. Audacity on kätevä ja mp3-muunto käy tallennuksen yhteydessä.
Koepälätys oli kooltaan 888 kt ja 56 sekuntia. 10 megaa on ihan kelvollinen määrä. Kun syksyllä saan pari näkövammaista opiskelijaa, tässä eräs käyttöön otettava verkkojuttu. Audion tekeminen vei pari minuuttia (piti säätää äänilähdettä), tallennus muuntoinen vilahtavan hetken. Ja siirtäminen blogiin saman verran kuin kuvan siirtäminen. Kätevää, kätevää.
Aionkin laittaa äänimuistiinpanoja aina väliin. Ne ovat erilaisia, ja ääneen ajattelu kirkastaa usein jotain sellaista, mitä kirjoittaminen ei.
Tumblr on siitä jännä, että sisältää kiinnostavan ryhmätoiminnan ja esimerkiksi seurattavien merkintöjen lajin mukaisen suodatuksen. Hyvin kehityskelpoinen otus, jota kannattaa seurata.
4 kommenttia:
Ei sinänsä liity tähän blogiin, mutta kun tuonne tumblerin puolelle ei voinut ilmeisesti kommentoida mitään (?).
Sinänsä surullista, että luemme 90-luvun opuksia web-käytettävyydestä. Kovin moni oli käyttänyt hyvin vähän webiä siinä vaiheessa, itsellänikään ei ollut viittä vuotta pidempää historiaa webin kanssa tuolloin.
Sinänsä Nielsenin dogmithan ovat edelleen ihan ok, en niitä halua kritisoida. Ihmettelen vain, että niinkin itsestäänselviä asioita kuin dokumentointi pitää erikseen uiahin materiaaleihin märehtiä. Mutta toisaalta, sehän on niin tärkeä että siitä on syytä muistuttaa joka käänteessä.
Luvun 2.2. vaiheet ovat suoraan ohjelmistotuotannon vesiputousmallin (kehitetty ties milloin, suunnilleen reikäkorttiaikana) "määrittely - suunnittelu - toteutus - testaus - käyttöönotto ja ylläpito" mukaiset. (Näemmä esitellään myöhemmässä vaiheessa..)
Muutenkin, lukemassasi matskussa (tietänet itsekin) on niin paljon vanhaa, että siitä on tosi tympeä löytää jotakin voimassaolevaa ja kuranttia. Tutkimus on kirjoitettu aikana, jolloin kaikki oli herttaisen yksinkertaista, staattista html:ää pääosin.
Eikö sinustakin pdf:n lähdeluettelo ole huomattavan kevyt ollakseen julkaistu korkeakoulututkimus?
Jep, ei kuulu tähän blogiin, mutta kun nyt kommentoit, niin vastaan.
Kyseisen lukupäiväkirjan sisältö on oman firmani toimintaan liittyvä juttu, vaikka tietenkin peilaan myös opetusasioihin. Opettelen perusasioita.
Olen nhnyt muutamia projekteja ja kohtuullisia firmoja toiminnassa ja vaikka on kuinka vanhaa kalaa kyseinen opus (kukaan ei muuta väitä), niin ei totta vieköön ole maan tapa vetää web-projekteja mitenkään säällisellä tavalla.
Firmat ilkeävät toteuttaa tuotekehitystä tyhmillä asiakkailla ja laskuttavat siitä.
Käyttöliittymät ja käytettävyys ovat edelleen niin syvältä monissa työelämässä vastaan tulevissa järjestelmissä, että apuva.
Hankinnat ovat tyyriitä, ja kun sitten käytännössä havaitaan, että asia ei toimi, ei enää voida tehdä juuri mitään.
Syksyllä pääsen osallistumaan myös asiakkaan puolella pariin hankintaan, joihin tuosta peruskäytettävyyskelailusta on äärimmäisen paljon hyötyä.
Ja pragmaattisesta lähtökohdasta kyseisen opuksen ja seuraavien lukeminen on hyödyllistä minulle.
Mielelläni otan vastaan vinkkejä muista kätevistä ja helppolukuisista web-käytettävyys ja -konseptointioppaista. Suomenkielisistä osaamisen tässä vaiheessa.
Web-projektien lainalaisuudet ovat käsitykseni ja kokemukseni mukaan ihan samoja kuin "oikeissa" it-projekteissakin. Niiden ympärillä vain pyörii enemmän viestinnän, markkinoinnin ja muiden alojen asiantuntijoita, jotka sekaantuvat liiaksi itse projektin läpivientiin. Jos projektinhallinta annettaisiin niille, jotka sitä oikeasti osaavat (ohjelmistotuotantoon erikoistuneet jampat), niin projektit sujuisivat varmasti jämäkämmin. Sitten markkinoinnin, viestinnän, koodauksen, käytettävyyden ym. ammattilaiset voisivat antaa oman panoksensa projektin sisältöön.
Käyttöliittymät ja käytettävyys ovat usein retuperällä, se on valitettavan totta. Totuus kuitenkin on, että läheskään aina käytettävyydestä tingitään, koska sen ei katsota tuovan merkittäviä kilpailuetuja/tuottoa suhteessa sen vaatimaan panokseen. Mm. kännykät ovat luonnollisesti poikkeus, mutta nythän olikin kyse web-projekteista.
Minusta on liian kapeakatseista rajoittua tarkastelemaan ja opiskelemaan mitä juuri web-käytettävyydestä on kirjoitettu suomeksi. Käytettävyys ja käyttöliittymät ylipäänsä tarjoaa varmasti hyvän viitekehyksen webin erikoispiirteisiin (niitähän on selkeästi jonkin verran kuitenkin). Englanti taas sattuu olemaan alan ainoa oikea kieli, ja käytännössä kaikki merkki merkityksellinen materiaali on kirjoitettu englanniksi. Like it or not. Ei minullakaan ollut gradussani muita suomenkielisiä lähteitä kuin yleisistä tutkimusmenetelmistä kirjoitetut opukset. Kaikki substanssiin viittaavatkin kirjat olivat englanniksi.
Tiedän, että ilmaisin asiani suhteellisen terävästi. Ajattelen kuitenkin juuri kuten kirjoitinkin.
Ja edelleen, kiitos loistavasta opeblogistasi. Se, että esitän mielipiteitä, ei tarkoita ettenkö odottaisi päivittäin uusia kirjoituksia. Tapasi kirjoittaa on mukaansatempaava ja hyvin havainnollinen. Pidän blogistasi kovasti.
Ou jees. Kuten sanottu, tuo lukujuttu liittyy erääseen tiettyyn firmani juttuun ja omaan yrittäjäuraani. En tee asiaa yksin. Ei siitä sen enempää.
Kiitos reagoinnista ja ilahduttavasta palautteesta.
Tumblr on muuten sillä lailla jännästi rakennettu, että siellä voi samaan viestivirtaan kirjoittaa omilla profiileilla monta ihmistä (näkyy ylläpitonäkymässä) ja siellä voi luoda ryhmiä ja voi chattäillä, jopa AOL-chat-liittymä. Mielenkiintoinen palvelu.
Lähetä kommentti