Viisaan ystävän sana tähän motoksi: Tieto ei puoliinnu jaettaessa.On viime aikoina tullut tyttären kanssa juteltua uuden aallon musiikista ja siitä ajasta, kun olin nuori. Kun elmuja pongahti kuin sieniä sateella. Kun suomesta tuli nuorisomusiikin kieli ja musiikista reippaan omaehtoisen toiminnan ydin. Niitä biisejä kuunneltiin ja ne soivat sisälläni edelleen. Kaiken anarkia-kapina-uhon ohessa suuri osa 70-80-lukujen taitteen suomalaisesta musiikista on todella kestävää ja hyvää. Hyviä soittajia, hienoja biisejä ja erityisesti sellaisia sanoituksia, joita edelleen sietää kuunnella.
Ja muistinpas: tästä olen kirjoittanut Kaakonkulmaan pakinankin (siis meijän puolen murteella paikallislehteen).Mitä tekemistä näillä mietteillä on blogien kanssa? Tuli vain mieleeni, kun luin tuossa alla viittaamaani listaa siitä, miksi ei jakaa muille. Meitä uuden aallon nuoria on tällä hetkellä paljon koulumaailmassa. Ja äkkiä vain jokin riitasointu välähti mieleen. Niin että miksi ei jakaa. Ne arvot ja ihanteet, joista en itse halua luopua, ovat nyt samat kuin nuoruudessa. Meidän on luotava uusi kuva ihmisestä... sellainen jolla on suurempi sydän. Meissä on voimaa. Siis ME, yhdessä. Pidä huolta, sinulla on vastuu. Olemme riittävän hyviä, sankareita kaikki. Ei tarvitse olla hienot kuteet ja rolexit ranteessa, riittää että on omia ajatuksia.
Kun tapaan jossain sosiaalisesta webistä innostuneen opettajan ja kysyn, että onko sulla kavereita omassa koulussa, vastaus on melkein aina, että ei. Jakamisen ja yhdessä tekemisen idea ei ole avautunut. Se koetaan väärinpäin. Että on minulta pois, jos jaan. Nyt on niin, että sillä asenteella olemme suurissa vaikeuksissa. Kun katsoo lämpömittaria ulkona ja lukee Alppi-jäätiköitten sulamisesta, tulee todella surulliseksi siitä, että emme edes pienissä ja itsestään selvissä asioissa voi tehdä hedelmällistä yhteistyötä, kun meillä on edessä todella suuria yhteisiä ongelmia ratkottavaksi.
Sosiaalinen web antaa tilaisuuden olla ystävä toiselle ja auttaa. Mahdollisuuksia on tavattoman paljon. Luovuudelle on tilaa ja erilaisille toteutuksille. Jakaminen on helppoa. Se on myös halpaa, hauskaa ja hyödyllistä. Tästä vanha 4H-kerholainen tykkää!
Uutta aaltoa odotellessa... (kuvalähde Morguefile, jakamisen kulttuuria sekin)