Porttikielto! Jee, olenko vaarallinen?

Aikoinaan olin lentää Virojoen Itäviitta-ravintolasta, kun ilakoin vallattomasti kavereitten kanssa. Syynä muka päihtymys. Tulin suoraa autokoulusta ravintolaan, alkoholia veressä nolla. Muuten vain hauskaa. Sama ällikkätunne virisi tänään, kun kesken verkkoviestinnän sain porttikiellon Dojolaiset-sivustoon.

"Dojolaiset.com on heimomme osoite ja pääasiallisin harjoittelupaikkamme on verkko. Dojolaisten päämääränä on hyvinvointi ja onnellisuus – hyvä elämä. Toimiva sosiaalinen verkosto ja hyvät ihmissuhteet kuuluvat oleellisesti hyvään elämään. Toimintamme ydin on, että autamme tiedoillamme, taidoillamme, kokemuksillamme ja kontakteillamme toinen toisiamme. Tätä kaikkea on hyvä elämä – living smart."

Serkkuni ja muutama tuttava ovat dojolaisissa, itse olen ollut murreryhmässä vapaa-aikoina silloin tällön aktiivinen, innostunut sitä kautta taas kirjoittelemaan murrepakinoita. Onnekseni olin tallettanut murrepakinat muuallekin, lähettelen niitä paikallislehteen ja olen lukenut ääneenkin, tallessa ovat siis. Mutta ajatella, jos en olisi tekstejäni tallettanut muualle!

Miksiköhän minut lempattiin pihalle? Dojolaiset-Ning oli aluksi kaikin puolin avoin sivusto, sitten siellä suljettiin muu, paitsi etusivu. Ihmiset juttelevat terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvistä asioista. Joissakin viesteissä sisäpiirin mukaan tuntuu olevan heimolaisuus eli dojolaisuus. Taustalla Antti ja Maarit Heikkilä sekä avoimesti etusivullakin näkyvä Rasalas-kustantamo. Maarit Heikkilä näyttää emännöivän, häneltä on tullut muutamia verkostoviestejä, kuten jokin aika sitten paimennus käyttää omaa naamaa profiilikuvana. Etusivulla lukee opastavasti:

"Rekisteröidy antamalla nimesi ja sähköpostiosoitteesi sivuston ylläpitäjälle ja esittele itsesi muille KASVOKUVALLA ja etunimellä. Jokainen, joka lähettää fantasiakuvan, ei ole vielä kypsä dojolaiseksi, eikä tule hyväksytyksi."

Kirjoittelin eilen uuden pakinan, tuttavustuin uuden dojolaisen kanssa ja toivottelin murreryhmässä uutta vuotta. Sitten tuli ryhmäviestiä keskusteluista, joissa oli käynyt ilmi, ettei tohtori Tolonen saanut liityntälupaa dojolaisiin. Syynä oli hänen harjoittamansa vitamiinikauppa. Verkostoviestiä selityksenä tuli molemmilta Heikkilöiltä. Epäkaupallisuudesta ei mainittu mitään, bisnestä tehdään verkoston etusivulla esittelemällä Rasalaksen kirjoja. Aika napakasti eräs murreryhmäläinen kommentoikin:

EDIT: tästä poistettu lainaus, jonka nappasin porttikiellon jälkeen selaimen välimuistilta kuvaamaan tunnelmia. Tein väärin, koska keskustelu oli salasanan takana. Pyydän anteeksi.

Aika kovilla sanoilla Heikkilätkin verkostoviesteissään ampuivat tohtori Tolosta ja hänen bisnestään. Viestit ovat tallessa, mutta en nyt tähän laita.

Muutaman verkoston ylläpitovastaavana ymmärrän, että välillä häiriköitä pitää sulkea ulos, kuten sellaisia, jotka laittavat paljaan mulkun profiilikuvaksi tai sellaisia, jotka lupaavat vapaasti rakstaa juuri sinua, klikkaathan linkkiäni. Oma uhkaavuuteni oli dojolaisissa kovin aneemista. Kun murreryhmän vetäjä oli päättänyt Tolos-keskustelun vuoksi vetäytyä verkostosta ja jatkaa Facebookissa, komppasin, että jatketaan siellä ja siitä napsahti porttari. Wau. Ajatuspoliisilla on ollut kiivas ilta, päättyneekö tuohon?

Kun ylläpitäjä sulkee Ning-verkoston jäsenen, hän voi myös palauttaa profiilin, jolloin myös kaikki tekstit palaavat. Jos olisin itse ennättänyt erota, olisin voinut hyvästellä verkostotuttavani ja jättää yhteystietoni mm. sille emäntäkoulukaverille, jota en aikoihin ollut tavanut. Olisin myös voinut tallettaa viestejäni ja kuviani. Nyt voin pyytää Ningin ylläpitoa Palo Altossa poistamaan kiinnitykseni dojolaisiin.  Yhtään ainutta epäasiallista tai edes epämääräistä viestiä en kolmikuukautisen jäsenyyteni aikana verkostoon jättänyt. Minua ei siis potkittu pois mielipiteitteni vuoksi. Jänskä nähdä, saanko perusteet porttikiellolle, pyysin niitä.

EDIT: Muutama Qaiku-kommentti-aiheesta, Twitterissäkin (pari poimintaa myös #communityfail).

EDIT: Tämäpä hyvä opetus! Jotta saisin koko profiilini ja kaiken dojolaisiin tallettamani pois, minun tulisi ensin erota kaikista Ning-verkostoista, lopettaa myös samalla profiililla aiemmin luomani verkostot ja sitten Palo Alton verkkovelhot voivat tuhota verkostoon tallettamani. Vastaus tuli todella nopeasti:

Hi There!


If you would like to deactivate your entire Ning account, you'll first need to leave all Ning Networks you are a part of, using the steps below. Then, let me know when you have finished that and I can proceed with the deactivation.


1) Sign in to http://www.ning.com.
2) Click on the "Ning Networks" link at the top of the page. Select "I've Joined" to view the Ning Networks you are a member of.
3) For each Ning Network you'd like to remove yourself from, click "Leave" below the network name and tagline.
4) Confirm that you'd like to leave this Ning Network and delete all your content by entering your password. Repeat this process for all the Ning Networks you'd like to leave.
5) If you've created any Ning Networks, delete them under the "I've Created" tab. Select "Delete" below the network name and tagline, and confirm that you'd like to delete your Ning Network by entering your password. Repeat this process for all the social networks you've created.


Once you have removed all of your content, please reply to this email and we'll go ahead and deactivate your account. We won't deactivate your account until we receive your reply.


Cheers,
The Ning Team

Tasapuolisuuden nimissä: sekoil-Ning

Yhden, kahden ja kolmannenkin Ning-palvelussa seikkailleen kanssa on tullut vaihdettua kevyesti Ning-ajatuksia. Penaalin Oppibaarissa opiskelijalla oli tähdellisiä havaintoja:

"Joo, ja mietin muuten, kun verkkosivuston tietopaketti laajenee koko ajan osallistujien toimesta, että entäs nyypät? Ne, jotka saattavat tulla ningeihin vasta myöhemmin. Sehän on kauhea paukku lukea kaikki mitä sivustoilta löytyy. Pitäisiköhän laittaa jokin johdantotervehdys, johon on selkeämmin koottu osiot hyperlinkkien avulla, niin pääsisis suoraan etsittyyn asiaan."

Siispä Ningin kootut sudenkuopat:

Navigointi ei hahmotu (on vaakanavigointi, alivalikot vain viemällä hiiri päälle, joissakin layouteissa navigointi hämärtyy erityisen tehokkaasti)

Kommentit ja keskusteluketjut menevät ryhmissä sekaisin, vaikka aloittaisi keskustelun, niin ihmiset lisäävät ajatuksensa ryhmän päätasolle kommentiksi, näin kävi esimerkiksi Oppilaitos-Ningin Sometu-ryhmässä.
Samaisessa ryhmässä Irmeli Pietilä kommentoi:

"Kehtaanko tunnustaa: olen suurimman osan ajasta ihan pihalla täällä sometussa, kun kaikkea on niin paljon enkä koskaan oikein ymmärrä, missä olen ja kenelle kommentoin! Joskus pitäisi sitä paitsi selvittää, mistä kohdasta pitää tilata syöte, jollei halua tietoa jokaisesta yhteisöön liittymisestä ja profiilin muutoksesta, vaan pelkästään valittujen ryhmien keskusteluista."

Sanon, että kehtaa tunnustaa, kyse on Ning-haasteesta.

Keskustelut voi valita näkymään kahdella eri tavalla. Silti keskusteluketjut ovat vähän sekoja, johtuu siitä, että kommenttiruutu tulee automaattisesti alkuun, mutta sen saa myös avautumaan Vastaa tähän -linkistä. Viittaussuhteet eivät visualisoidu, mitä on pyritty minimoimaan sillä, että tiettyyn vastaukseen osoitettuun viestiin tulee automaattisesti kopioituna viitattu viesti, mistä voi sitten deletoida liiat pois. Mikä vekkuilia, niin tämä ominaisuus ei tule kaikissa Ningeissä. En ole päässyt vielä selville logiikasta.

Ning vaatii jatkuvaa kätilöintiä. Etusivua pitäisi osata muokata niin, että sekä konkarit että tulokkaat saavat jotain tolkkua. Elementtejä sinänsä voi siirrellä ihan kätevästi. Mutta kun on tarjolla paljon, kaikki ei mahdu ykköspaikalle.

Google-mainokset vievät tilaa eivätkä sosiaalista mediaa vähemmän käyttäneet edes hahmota, että ne ovat Google-mainoksia. Sain Penaalista kyselyn, että miksi sinne oli laitettu niitä mainoksia, kuka oli laittanut ja millä luvalla.

Ning kaatuilee, harvoin, mutta tämäkin on otettava huomioon. Palvelu on rankassa kasvussa. Ihan suoraa varmuuskopiota ei maksutta saa. Lupaavat kyllä vankan varmistuksen ja palautukset ovat toimineet ne pari kertaa, kun tekniikka on pettänyt. Jäsenet saa helposti talteen, mikä kannattaakin ylläpitäjän nappailla aika ajoin. Etusivusta voi ottaa vaikka kopion samaan tiedostoon silloin tällöin.

Ning-käyttäjätuesta minulla on hyvää sanottavaa ja häiriöistä tulee hyvin tietoa. Ideoita löytyy Ning-blogista.

Ning-vaasio

On ilmassa hiutaleita, muotoutuu Maa taas uudestaan. Vakavasti otettavaa aihetta ei näin lauvvantakehtoona, toiverunoja kuunnellessa, voi kuvasanoitta aloittaa.

Verkkomaailmassa kiinnostava uudelleenmuotoilija on Ning, joka tässäkin blogissa on jo jonkun kerran vilahtanut – näyin luoneen itse ensimmäisen Ningini 21.7.07. Ville Venäläisen 1.11.2007 perustama Sometu (Sosiaalinen media oppimisen tukena) Ning-verkosto on kerännyt jo yli 570 suomalaista oppimismaailman ja kansalaistoiminnan ihmistä verkostoitumaan. Ningin opetuskäyttöä on kokeiltu monin paikoin ja kiinnostusta herättävin tuloksin.

Vaikka Ning, kuten vielä mikään muukaan verkkopalvelu, ei ole täydellinen, ei edes lähellä, niin siinä on muutamia verrattomia ominaisuuksia. Listaan niitä oppimisen näkökulmasta tähän:

• helppo, halpa ja nopea perustaa
• samoilla tunnuksilla voi liittyä useisiin Ningeihin ja omat verkostot löytää My Social Networks
• Ning-sivuston ulkoasua ja näkyvyyttä voi säädellä melko monipuolisesti (myös CSS-tyylit, sivujen julkisuutta voi säätää sivukohtaisesti).
• mahdollisuus lähettää avoimia ja suljettuja yksityisviestejä, viestejä ystäville, ryhmän jäsenille ja koko verkoston jäsenille
• mahdollisuus hallinnoinnin jakamiseen ja porttikieltojen jakamiseen
• monipuolinen syötteistö (ei tietenkään toimi suljetuilta sivuilta)
• monimediaisuus (kuvat, videot, audiot, tiedostot 100Mt tallennustilaa/profiili)
• integrointi Flickrin kanssa, monipuolinen vimpainvalikoima
• 13-18-vuotiaille ilmainen mainokseton (himppu mutkikkaasti, mutta kuitenkin), maksullisesti mainokseton (tällä hetkellä 19,95 $/kk)
• mahdollisuus luoda vapaasti uusia sivuja ja järjestellä navigointia, myös alivalikkomahdollisuus
• toimivia työväineitä, kuten chat, ilmoitukset, muistiinpanot ja etusivun elementtien kohtuu joustava sijoittelu sekä perusmodulin HTML-editointi, syötemoduli sekä etusivulla että profiilissa
  
• moniin oppimisympäristöihin verrattuna merkittävää se, että jokaisella jäsenellä paljon mahdollisuuksia omiin aloitteisiin (kutsua uusia jäseniä, aloittaa keskusteluita ja ryhmiä, kirjoittaa blogia, ladata media-aineistoja)
• jokaisella jäsenellä oma muokattavissa oleva profiili, ystäväverkottumisen mahollisuus
• sietää tolkuttoman määrän jäseniä (kuten Classroom 2.0 yli 14 000), toki mukana kaottisuus ja epäselkoisuus, mutta silti, aina jotain, josta löytää ote
  

Harvasta maksullisesta oppimisympäristöstä voi listata näin monipuolisesti hyötyominaisuuksia. Kun itse käytän Ningiä kurssiympäristönä, seuraan syötteiden avulla uusimpia tapahtumia yhdestä paikasta ja siten saan myös arviointia varten jokaisen profiilin kerralla silmäiltäväksi (ei onnistu, jos Ning on suljettu).

Tervetuloa mukaan tai kurkkimaan Vinkkiverkko, Penaali, lukiopsykologian kurssi PS4, filosofian No voi ihme... ja tietenkin noiden omieni lisäksi Sometu ja Porkkanamafia!

Timo Rainio on laatinut selkeän pienen esityksen Ning-palvelun verkostoitumisoisuuksista:

Verkostot&Ning

View SlideShare presentation or Upload your own. (tags: verkostot ning)

Ning-palvelun kielibugi pimensi suomalaishallitsijat

Ning-palvelusta on tullut suosittu erilaisten kurssien, harrasteryhmien ja projektien vuorovaikutus ja sisällön julkaisemisen ympäristö. Anu Wulff on äskettäin laatinut tietoiskun Ning-palvelun käyttöönotosta.

Ningillä oli viime perjantaina suurehko ylläpitopäivitys. Ning-blogin mukaan kaikki meni hyvin. Ja niin menikin, paitsi että Ning-Suomi pimeni. Osa käyttäjätoiminnoinnoista sekoili, osa toimi, hallinnointi oli lähes täysin jumissa. Pääsin ystävällisen Vinkkiverkko-vinkkaajan avulla lähettämään verkostotiedotteet ongelmasta Opera-selaimen kautta, itse kun en moista äkännyt.

No, nyt on tiedon valo levinnyt ongelman syystä ja siitä, että vaihtamalla Ningin kieli englanniksi, homma pelittää. Kielen pääsee vaihtamaan Ningin ylläpidossa kohdasta Päivitä tiedot (sininen pallura, jossa on i-kirjan).

Samalla tuli myös huomattua asia, jota muonoin ei millään tavoin mietitty. Kun Ning-palvelu on perustettu yksityishenkilön henkilökohtaisella Ning-tunnuksella, hän on ainut, joka pääsee käsiksi tärkeimpiin säätöihin. Sittemmin olemmekin eri projekteissa perustaneet kollektiivisen Ning-tunnuksen ja samoin myös muut verkkoprofiilit. Tunnukset on sitten jaettu yhteisessä säilöpaikassa luotetuille henkilöille. Eipä sitä tarvitse kun vaikka umpisuoli ärtyä avainhenkilöllä ja koko verkosto on leikkauksen ajan jumissa.

EDIT: Kielivaihdos onnistuu kokemusten mukaan useimmiten muitta mutkitta, eikä ole väliä, valitseeko US-englannin vai brittienglannin. Sometu-verkoston kohdalla vaadittiin kuitenkin selaimesta javascriptin sulkeminen (Mac ja Safari) ja vain brittienglanti toimi. Mystistä on tämä ykkösten ja nollien maailma.

---

9.2. yöllä myöhään suomenkielinen versio alkoi jälleen toimimaan! Kiitos vinkistä Matleena :)

Appelsiininraikas Ning

ISO-verstaasassa opitaan yhteisin voimin rakentamaan oppimisprosessia verkkoon. Ning-ympäristöön viritetty verkostoitumistila aktivoi ennakkoon koulutukseen osallistuneita. Hauskaa olisi kuulla, mitä tämän ympäristön käyttäjät itse kokevat Ning-ympäristön. Kaiken kaikkiaan uskon, että pelkäämme liikaa. Keskustelusta syntyy tunnelmaa. Avoimilla foorumeilla tapahtuvasta ajatusten ja löytöjen vaihtamisesta hyötyvät ulkopuolisetkin. Siitä vain liikkelle! Hienoa mallia ISOsta. Kiitos! Itse en saanut Ning-kurssilaisiani kovin rohkeiksi kommunikoijiksi vielä (ohjauksen peiliin pitää katsoa syvälle), mutta taitavan kollegan kuviskurssi toimii. Ning-käyttö leviää mukavasti.
- - - Edit: Mashable uutisoi juuri Ningin kilpailijasta nimeltään BricaBox.

Kotkan oppilasverkossa sosiaaliset verkostot kielletty – paitsi Facebook

 EDIT: Tilanne ohi, syynä tietoturvapäivitys.

Oli eilen tullut tiedote Intraan ja siinä sitten ihmettelin luokassa, kun ei kurssien verkkosivuja saa näkyville. Otin ne kännykälläni auki, olisin näyttänyt dokumenttikameralla kännykästä, mutta dataprojektori oli rikki. Liitu ja leuka pelasti, mutta en tiedä, olisiko sitäkin sisältöä pitänyt vähän suodattaa.

Kuva tilanteesta (klikkaa kuvaa, näet suurempana):

Ja näin selkeästi asiasta tiedotettiin, perusteita ei kai tarvita, eikä mitään listaa sallituista ja kielletyistä saati tietoa siitä, missä päätös ja valinta on tehty:

Qaikussa aiheesta sukeutui pieni keskustelu (Qaikuun pääsi koululta, Twitteriin ei).

Ja sitten tuli kirjoitettua pieni pohdintaa, jos jotain tiedotusvälinettä vaikka kiinnostaisi:

Hei,

ajattelin, että saattaisi kiinnostaa siellä tiedotusvälineistönkin puolella tämä asia, kun tässä viime päivinä on muutenkin kohistu kovasti Suomen tietoyhteiskuntakehityksen jäämisestä muiden maiden jalkoihin.

Kotkan ATK-keskus ei enää päästä koulujen oppilasverkosta sivuille, jotka on listattu johonkin "Social Network" -listaukseen. Asiasta on eilen ollut Intrassa lyhyt tiedote (liitteenä), jossa ei kerrottu perusteita, ei sitä, miksi näin tehdään eikä sitä, missä päätös on tehty.

Suljettuja ovat mm.

Wikispaces (jota voi käyttää tähän tapaan koulussa http://psyka5.wikispaces.com/, maailmalla jo reippaasti yli 100 000 Wikispaces-wikiä, esimerkiksi Karhulan ja Hämeenlinnan lukioitten yrittäjyyskasvatuksen hankeyhteistyötä toteutetaan Wikispaces-wikin avulla ja samalla säästetään mm. kokouskustannuksissa ja ajassa)

Twitter (joka tuli tunnetuksi esimerkiksi Barak Obaman vaalikamppanjassa ja jota esimerkiksi opetusministeri Henna Virkkunen ja kansanedustaja Jyrki J. Kasvi käyttävät säännöllisesti, ja joka on ahkerassa käytössä esimerkiksi Yleisradiolla, Kotkan aikuslukiolla Twitter välittää tiedotteita opiskelijoitten Verkkopenaaliin http://www.peda.net/veraja/kotka/aikuislukio/opiskelu mm. automaattisesti Google-kalenterista http://twitter.com/kotkanaiklukio)

Ning (jossa on toteutettu ansiokkaasti niin kuvataiteen http://ku3mediakuvis.ning.com/ ja äidinkielen http://sanaonteko.ning.com/ kuin filosofian http://filosofia1.ning.com/ kurssien vuorovaikutuksellisia tehtäviä.

Suljettuja ovat myös Live@Edu, jota tuotiin Suomeen mediakohinan saattamana Microsoftin lahjana Suomen koululaitokselle Matti Vanhasen USA_n vierailulta, samoin työelämän verkottumispalvelu LinkedIn, kirjan ystävien Library Thing, joka on käännetty suomeksi ja integroitu Helmet -tietokantaan ja sopii vallan hyvin kirjallisuuskasvatukseen. Kiellettyihin kuului myös Diigo, joka on tutkivaan oppimiseen ja netin sisältöjen kriittiseen arviointiin sopiva keskustelu- ja sosiaalisten kirjanmerkkien jakamisen palvelu.

Enempää en ehtinyt iltaopetuksen ohessa testailemaan. Kummastusta herätti se, että esimerkiksi opetuskäytössä melko toisarvoinen Facebook oli sallittujen joukossa.

YouTube on ollut kielletty jo aikoja. Sitä käytetään esimerkiksi yliopisto-opetukseen Tampereella ja maailmalla se on erittäin suosittu kouluopetuksen apuväline.

Opiskelen Tampereen yliopistossa hypermedian maisteriohjelmassa, tutkimuskohteenani on sosiaalinen media ja oppiminen. Toissaviikolla olin kuuntelemassa Virtuaalikorkeakoulupäivillä Henna Virkkusta, opetusministeriä, ja viime viikolla virtuaaliopetuksen päivillä Timo Lankista, Opetushallituksen pääjohtajaa. Molemmat kantoivat suurta huolta Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja siitä, miten koulujen mediakasvatus hoidetaan. Molemmat nostivat esiin sosiaalisen median opetuskäytön mahdollisuudet.

Olen juuri laatimassa sosiaalisen median lukiokurssia, joka alkaa ensi maanantaina Turussa, seuraavalla viikolla Hämeenlinnassa ja kevääksi oli toivottu Kotkaan. Kotkassa sitä ei voi toteuttaa, mikäli sosiaalisen median keskeiset opetuskäytön ilmaiset verkkopalvelut on suljettu. En osaa kuvitella, että Kotkan ATK-keskus ryhtyisi asentamaan kaupungin palvelimelle vastaavia Open Source - tai lisenssimaksullisia verkkopalveluita, joita on kyllä olemassa. Ne vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja luormittavat kaupungin palvelimia.

Sosiaalisen median lukiokurssin opetussuunnitelma
http://somenlukiokurssi.wikispaces.com/Kurssin+sisalto

Sosiaalisen median petollinen intiimiys

Joissakin Facebook-kohuissa ja Twitter-kapinoissa on jo noussut esiin se, että sosiaalinen media kääntyy herkästi nurinperin. Olisikin keskusteltava monialaisen ymmärryksen voimin, millaisiin sosiaalisen median käytänteisiin ihmisiä ohjataan ja opastetaan.

Jo nyt 40+ ihmiset vaihtavat postilaatikolla kuulumisia nettisaiteista: "Löysitkö somesta naapurikuppilan tai Leelian lepotuolin?" Itsekin törmäsin työkaupungin kerrostalopihalla kokeneen ikäiseen herrahenkilöön, joka tuli tervehtimään, että mepä olemme samassa nettiverkostossa. Erilaiset vapaa-aikaan, harrasteisiin ja elämäntapaan liittyvät verkostot levittäytyvät nettiin. Mutta miten sosiaalisen median nykyiset palvelualustat ja ohjelmistot soveltuvat naapurikuppilan- tai Leelian lepotuolin -kaltaiseksi avautumispaikaksi?

 Blogi on aika selkeä, blogin kirjoittaja itse asettaa rajat ja hän myös valitsee sen, käyttääkö omaa todellista nimeään, esitteleekö kasvonsa vai kirjoittaako nettipersoonan suojissa. Epäasiallisista sisällöistä voi ilmoittaa ja useissa järjestelmissä on myös mahdollisuus asettaa portti, joka kertoo, että nyt mennään porno-osastolle. Blogin ongelmana voi olla palvelun kaatuminen, mutta tätä vaaraa torjutaan ottamalla varmuuskopioita. Omalle kohdalleni on osunut viimeisen viiden vuoden aikana yksi palvelun hetkellinen kaatuminen. Kaikki kadoksissa olleet tekstit palautuivat pienen ajan jälkeen.

Mikroblogit, kuten Qaiku ja Jaiku ovat täysin julkisia. Jokainen voi päättää ketä seuraa. Omia viestejään voi tuhota tai editoida, jos alkaa nolottamaan, tosin mopo voi ehtiä sitä ennen karkuteille ilman ohjaajaa. Suomalaisilla mikrokanavilla keskustelut ovat velloneet pienin lainein ja enimmäkseen asialinjalla tai sanailoittellen. Twitterin kaltainen hetkiviestintä on ryöpsähtänyt joissakin tilanteissa asiattomuuksiin, kuten Sometu-keskustelussa on kelailtu, mutta pidemmällä aikavälillä pistemäisyys ja viestivirta hukuttavat mahdolliset karjumiset ja piikittely.

Ongelmallisia sen sijaan ovat verkottumisalustat, kuten Facebook ja Ning. Facebook tosin on viime aikoina laajentanut yksityisyyden säätövalikoimaansa, jolloin henkilö itse voi tehdä valintoja oman näkyvyytensä suhteen. Ning verkottumisalustassa taas tilanne on melkolailla päin vastainen, sillä verkoston perustaja määrittelee profiili- ja seuraamistietoja lukuunottamatta palvelun rakenteen, kuten näkyvyyden ulkopuolisille ja tätä näkyvyyttä verkoston perustaja ja ylläpitäjä-roolin saaneet voivat vaihtaa koska tahansa.

Ning tarjoaa myös auliisti syötettä kaikilta sivuila riippumatta siitä, onko sivut suljettu ulkopuolisilta vai ei. Tein erästä tapausta varten kokeen, eikä syötteen saaminen ole mitenkään kytketty verkoston jäsenyyteen vaan syötteen saa kuka tahansa. Koulukäytössä ja asialinjan harrastuksissa tästä ei ole mitään haittaa. Ningin syöte on typistetty, se sisältää suunilleen 50 ensimmäistä merkkiä. Joka tapauksessa intiimijutusteluun ja avautumiseen turvaton alusta.

Facebookin ja Ningin ongelma on myös siinä, että sisällöt ovat palveluntarjoajan palvelimella. Näistä ongelmista Reijo ja Elias Aarnio ovat vastikää kirjoittaneet Opettaja-lehdessä (51/2009). Koulukäytössä sallimme tai jopa suosittelemme lempinimiä ja kirjautumiseen webmailia. Myös tehtävän asettelussa on syytä miettiä sopiva yleisluontoisuus, kuten koulussa aina. Myös ohjeistus on tärkeää. Näitä asioita olisi hyvä kehitellä kollektiivisesti, esimerkiksi Vinkkiverkon Ning opetuksessa -ryhmässä.

Tunneviestintä ja sosiaalinen liima ovat parhaassa tapauksessa rakentavia ja elämän suolaa, mutta tunneviestinnän pauloissa myös usein unohtuu se, että netti on aina porteista ja vartijoista huolimatta keskustori ja markkinapaikka. Mediakasvattajat usein kiteyttävät, ettei verkkoon kannata laittaa itsestään mitään, mitä ei olisi valmis laittamaan lähikaupan ilmoitustaululle.

Toisaalta kun säännöt sovitaan ja tietoturvaan sekä identiteetin suojelemiseen liittyvät asiat tunnistetaan, netti tarjoaa paljon ilahduttavaa toimintaa erilaisille ihmisille.

Nettiin kaivataan käteviä ja luotettavia maksumenetelmiä

Torstaista saakka nettifoorumeilla on kohistu Ningin muuttumisesta kokonaan maksulliseksi ja yhtiön työntekijöitten potkusta, 40% kerralla ulos. Ningin liiketoimintamalli ei ole ollut kunnossa.

Sosiaalisen median kuolemaa on povattu, samoin ilmaiskuplan puhkeamista. Kirjoittelen tätä maailman suurimman mainostoimiston ilmaiseksi tarjoamalla sovellusohjelmalla saman putiikin ilmaiseksi tarjoamalle palvelimelle. Googlen liiketoimintamalli on näihin saakka ollut kunnossa. Yritys pyörii.

Viimeisen viiden vuoden nettipalveluaallosta (web 2.0, sosiaalinen media) osa on perustunut aloittavien yritysten riskinottoon, osa iloiseen harrastajapuuhaan tai jonkun taustarahoittajan hyväntahtoisuuteen. Monille palvelun tarjoajille ilmainen on ollut asiakashankintaa ja markkinointia.

Itse olen maksanut ilmaiskäytön lisäksi esimerkiksi 37 Signal -palvelupaketista,  Wikispaces- ja Wikidot-wikipalveluista, Flickr-kuvanjakopalvelusta ja Picnic-kuvanmuokkauspalvelusta. Olen myös ostanut useita maksullisia sovellusohjelmia netin kautta. On useita palveluita, joista olisin valmis maksamaan heti, jos ne muuttuvat maksullisiksi. Elinkeinonharjoittajana pidän tätä maksamisasiaa luonnollisena. Tosin nettiin kaivattaisiin lisää monipuolisempia, helpompia ja luotettavampia maksamisen tapoja.

Ilmainen on ollut hyvää bisnestä, se on ollut huonoa bisnestä. Sama jatkuu. Toteutusmuodot kehittyvät. Hypekuplilla on tapana puhjeta aina jossain vaiheessa. Samalla syntyy tilaa jollekin uudelle.

Kun olen netin avoimista oppimisympäristöistä puhunut ja kouluttanut, usein on kysytty luotettavuudesta: voiko ilmaiseen luottaa? Suomalaiset ovat kokeneet pankkikriisiin, 30-luvulla oli suuri lama. Ei maksullinenkaan ole sen varmempaa. Oli liiketoimintamalli mikä tahansa, toiminta voi lakata.

Se, mitä netin avoimuus ja verkkoyhteisöllinen toiminta ovat synnyttäneet, on kestävämpää laatua. Se, missä ympäristössä, millä työvälineillä ja keinoilla verkkovoima toimii, on sitten oma juttunsa. Kyse ei ole yksittäisistä sovellusohjelmista tai palveluista vaan toimintakulttuurista. Teknologia on oleellinen, mutta vielä oleellisempaa on ihmisten halu, kyky ja tahto toimia verkon verkostoissa yhdessä, avoimesti koko netin nähden tai pienemmissä sisäryhmissä.

Voi olla, että nettiin kehittyy toimivia vaihdantatalouden malleja, paikallisrahan nettisovelluksia, mikromaksuja, virtuaalirahaa (kuten Second Lifen lindenit, joita voi vaihtaa oikeaksi rahaksi).

Maailma muuttuu ja sitä eletään eteenpäin. Pitäisi osata valvoa ja pitää huolta, että hyvät asiat kehittyvät ja säilyvät. Suhteellisuudentajumme ei ole vielä oikein yltänyt globaalin maailmankylän tasolle ja epäillä sopii, yltääkö se koskaan. Olemme valmiita siihen, että asuinalueita tuhotaan kultakorujen aikaansaamiseksi, pidämme luonnollisena sitä, että lavakurkkuja syödään tammikuussa, vaikka ulkona on -30°, meistä on oikeutettua lentää viikonlopuksi shoppailemaan Lontooseen, hyväksymme jopa sen, että taksimatka lentokentältä kaupunkiin maksaa enemmän kuin parin tuhannen kilometrin lentomatka...

Maailma on täynnä nurinkurisuuksia, Ningin tai minkä tahansa ilmaisen verkkopalvelun maksulliseksi muuttuminen on melko luonnollinen asia.

Osa nettiin tuotetusta on virtausta ja prosessia, jolla on toki arvonsa ja niiden toivoisi tallettuvan jonnekin. Mutta ei kaikkea ääntä ja puhettakaan säilötä minnekään. Arvostamme ehkä edelleen verkkoon tuotettua kuin informaatioköyhänä aikana painotekstiä.

Ning-case on harmillista, mutta ei järkyttävää. Monet kurssi-Ningit katoavat. Vanhojen aarteiden säilömiseen Tarmo Toikkanen antaa vinkin kuinka säilöä Ning-aarteita, jos ei jatkossa ole valmis maksamaan. Ne Ning-yhteisöt, jotka ovat eläviä ja toimivia, eivät reilun kympin kuukausimaksusta kuole. Toinen asia on, onko koko putiikki hajoamistilassa.

Parasta olisi, jos kysyntää syntyisi kotimaisille verkossa toimiville yhteisöpalveluille ja että hinnoittelun ja maksamisen mallit myös kehittyisivät. Edes avoimen lähdekoodin ohjelmat eivät tarkoita ilmaista, kuten tässä tapauksessa Elgg, sillä ilmainen koodi toimii aina jollakin serverillä, sitä on päivitettävä ja molemmet asiat ovat kustannuksia, niin rauta, nettiyhteydet kuin ihmistyökin.

Tuhkasta nousee aina jotain uutta. Vapaan Ningin aikana olemme oppineet paljon hyödyllisiä asioita.

Ning on aika kiva joukkokokoontumispaikka

Olen laittanut alulle filosofian kurssin Ning-sivustoa, jossa pääasiana on ihmetellä filosofian ikuisia kysymyksiä eli keskustella (ks. edellinen merkintä alla).

Sivulle voi myös lisätä kuvia, videoita ja musiikkia filosofisten mietteitten virittäjäksi. Ja mikä hauskaa, sinne voi laittaa myös mp3-tiedostoja omalta koneelta. Lisäsin alkupalaksi oman pari vuotta vanhan tervetulotoivotukseni kyseiselle kurssille.

Ning-sivulla voi chattäillä ja aionkin etäkurssilaisten ohjausajan käyttää niin, että päivystän myös verkossa. Tapahtuma-sivu on sopiva kurssitapahtumien ilmoitteluun.

Samalle sivulle voi useampi opettaja tuoda oman kurssinsa, sillä sivu on sitä kiinnostavampi, mitä enemmän siellä on porukkaa. Eli jos tunnet filosofian opettajan, välitä tämä vinkki. Annan opettajille ylläpito-oikeudet.

Idea toimii niin, että jokainen opiskelija luo oman profiilin, joka saa olla nikki. Hän kertoo opettajalle, kuka on verkossa. Profiilisivun kautta opettaja pääsee näppärästi katsomaan kyseisen opiskelijan aktiivisuuden kurssin lopulla. Palautetta voi antaa sekä julkisesti että yksityisviestinä.

Ningille tänään Appsi-aplodit!

Verkosto- ja yhteistoiminnallisen työskentelyn palvelu Ning julkaisi tänään lauman (90 kpl) uusia sovelluksia, jotka voi liittää palvelun rajapinnalle. Näistä liitäntäsovelluksista käytetään nimitystä apps eli web applications. Nyt Ningin voi virittää yhteistoimintaan esimerkiksi Wordpress-blogin tai Twitterin kanssa, laittaa pystyyn äänestyksen PollDaddyllä, integroida Ning ja kännyvideoitten streamauspalvelu Qik ja vaikka mitä.

Lue lisää Ning-blogista. Ohjeita sovellusten lisäämiseen.

Ning: kirjautuminen ja eroaminen

Tätä Ning-sivustolle kirjautumisen (ja eroamisen) ohjetta saa vapaasti käyttää.

Olen tehnyt myös selaimelle avautuvia video-opasteita Vinkkiverkolle, mutta näistä voi olla apua muillekin, saa linkittää vapautuneesti:

Katso ja kuuntele:

• kirjautumisohje (kirjautumissähköpostina suositeltavaa muu kuin työposti)
• ympäristön pikaesittely (Vinkkiverkko)
• opastus, kuinka liityt ryhmiin ja muokkaat omaa sivua 
• katso myös, kuinka perustetaan oma Ning-sivusto

Ja tervetuloa Vinkkiverkkoon! Esittelysivun mainosta saa mielellään levittää.


Visit Vinkkiverkko

Elgg vs. Ning

Opin tänään, että Ning-verkostoitumisympäristön käyttäjäehdoissa on sellainen erikoinen kikkare, että jos rekisteröidyt työsähköpostillasi ympäristöön, mahdolliset riita-asiat käsitellään oikeudessa työnantajasi ja Ningin välillä.

Elgg mainostaa itseään vähintään Ningin vertaisena verkostoitumispalveluna. Sanon suoraan, että en kerta kaikkiaan tajua Elggin logiikkaa. Yhdessä jutussa nyt sitä käytetään ja siihen pitää yrittää päästä sisälle, mutta tämä on tunne:

"Kryptinen. Todella kryptinen. Vähän kuin astuisi yhtä aikaa arvoitukseen ja labyrinttiin. Kokemuksen tässä vaiheessa asiaan suhtautuu hilpeästi. Mutta käytettävyydestä kiinnostuneena kokemusta noteeraa myös toisella tapaa."

Minulta ehkä puuttuu joku ruuvi päästä, mutta saa puuttua. Ihan kiva kohdata outoja verkkotiloja. Voi eläytyä enemmistön tunteeseen sosiaalisen median suhteen.

Ning on hieman sekava, mutta se on silti aika verraton.

Ning - Create your own Social Networks!

Ning is the only online service where you can create, customize, and share your own Social Network for free in seconds.

Ning - Create your own Social Networks!

Blogged with Flock

Ensimmäinen Penaali-päivä

On se vaan hienoa, kun saa toteuttaa omaa unelmaansa. Ei vaivaa yhtään, että oikein moni ei vielä hahmota, että mistä on kysymys ja mitä itua koko jutussa on. Penaali on kuuden kunnan alueen lukioväelle (opiskelijoille ja henkilökunnalle) avattu avoin verkostoitumissivusto.

Ensimmäisenä Penaali-päivänä ideoitiin tiedotusta kahden eri koulun opiskelijoitten kanssa. Lähti sähköpostit koko alueen porukoille. Mese ja IRC-Galleria-tiedotuksia. Opiskelijan aloitteesta tein ilmoituksen ryhmänohjaukseen ja lähetin kaikkien ryhmänohjaajien käyttöön.

Toisen koulun opettaja ideoi ilmiöpohjaisen opetuskehittelyn ja laitoimme sen alkuun: Ilmastonmuutos. Perustettiin ryhmä ja sisältösivukin on alussa. Yhdistetään eri kouluja, eri oppiaineita, kehitellään avoimesti, opiskelijoilla on tilaisuus osallistua.

Opiskelijat suunnittelivat ryhmiä sekä abi- että vanhojen tapahtumien suunnitteluun. Ilmestyi pari ilmoitusta, mm. pikashankkitapahtumasta. Chattäiltiin ja kuunneltiin musiikkia. Keskusteltiin nenäpäivästä. Testasin ideaa oppibaarista ja sain kannatusta.

Tuli palautetta (ei opiskelija) Google-mainoksista, että eivät ole oikein sopivia. Tiedottelin, että Ning myöntää ne pois 13-18-vuotiaitten kouluryhmille, mutta pitää anoa, ei käy hetkessä. (Ning on tarkoitettu yli 13-vuotiaille). Mainoksettomaksi voi myös ostaa, mutta maksaa paljon. Itse huomasin, että Google-mainoksiin on niin tottunut, että niiden kohdalla katseessa on siirtyvä sokea täplä. Lienee eräänlaista sosiaalisen median lukutyyliä.

Tämä on vasta ihan alkua. Mutta uskon juttuun. Voi olla, että putoan ja sattuu pehvaan, mutta kivaa on. Tämä on silti ollut viikon sivuharrastus, iso rutistus on psykologian verkkokurssin kanssa. Ja keskiviikkoisin opetan ihan perusperus-asioita tietokoneista ja internetistä. Pari filosofian kurssiakin meneillään... vapaaehtoinen ihmettelysivu on toiminut mainiosti.

Nyt on perjantaipöllömäinen olo. Mutta kevyt. Ainakin yksi verkkokurssilainen oli saanut opiskeluinspiraation etäluennosta. Ja kaikki ovat kirjoittaneet kiinnostavasti lukupäiväkirjoja. Toimii. Nyt aivot hyllylle (=video koneeseen).

Eka kertaa verkkokurssilaisten kanssa FB:ssä

Ning on menossa maksulliseksi, joten jatkossa ehkä tulee pidettyä korkeintaa yksi omasta pussista maksettava Ning. Kouluhan ei näitä maksele, vaikkei ole kuin kymppi kuussa. Tarve on kätevästä ja mukavasta verkkojuttelupaikasta, joka on integroitu sähköpostiin niin, ettei jatkuvasti tarvitse päivystää, että tapahtuuko jotain jossain.

Veikkasin, että suunilleen kaikilla on Facebook-profiili, joten perustin ryhmän. Ryhmästä vain perustiedot näkyvät ulospäin. Laitan ohjauspuheeni sinne, juttelemme kurssin teemoista, tutkailemme ilmiöitä mm. YouTube-videoitten kanssa ja katsotaan nyt, mitä muuta kivaa syntyy, annan myös kurssilaisille mahdollisuuden tehdä aloitteita.

Tein itsekin ekan FB-tehtävän (aion tehdä kaikki kurssitehtävät) ja oli aika hauskaa etsiä tehtäväkuvaukseen liittyvää videopätkää. Siinä tuli mietittyä myös kyseistä käsitettä (persoona) monella lailla. Toivottavasti opiskelijoilla käy samoin ja toivottavasti saadaan kivoja keskusteluja aikaan.

Meillä on mukana myös yksi aikuiskoulutuksen pedagogisia tekevä opiskelija Jyväskylästä. Sometun kautta otti yhteyttä ja pyysi päästä seuraamaan opetusta. Hauska idea. Ei tarvitse matkustaa ja voi tutkailla rauhassa kaikkea sisältöä. Itsekin seurasin aikoinaan opettajan pedagogisissa paria verkkokurssia.

Kurssin sisältösivut ovat wikissä, wiki on jo monta vuotta vanha, siinä on vähän kerroksia, mutta sitä taas ehostelen matkan varrella. Wikin syntytarinan olen aikoinaan dokumentoinut blogiin.

Aika erikoiseen havaintoon törmäsin kurssisivuja laitellessani. Eräältä kustantajalta oli tullut uusimman kirjasarjan 5-osa, joten kävin linkittämään kirjan sivuille, mutta eipä se onnistunut. Uusitut oppikirjasivut olivat nimittäin sellaiset, että alisivuille ei saa linkkiä tai ehkä jollakin kikkakepulikonstilla saisi. Mielenkiintoista oli, että oppikirjasivulta olisi saanut tulostettua oppikirjan esitteen. Näinä paperittoman opiskelun aikoina en näe, mikä etu tulosteesta on. Sivuilta ei tietenkään ollut mitään jakamislinkkejä somen suuntaan. Lähetin pitkän kuluttajapalautteen ja kutsuin kustantajan edustajat Elma-raportin julkaisutilaisuuteen. Ollaan kirjoitettu mm. pitkät pätkät oppikirjan tulevaisuudesta. Paperikirjaa ei mitenkään dissata, mutta sen oheen voi kehittyä kaikenlaista kivaa. Laitan julkaisun jälkeen tänne blogiin, Elma tulee myös pdf:nä sekä wikinä. Elman esiteksti kirjan tulevaisuudesta esiintyi tässä blogissa aiemmin talvella.

Kimurantit Ning-muutokset

Tärkeää tietoa kaikille Ning-verkoston perustajille. Tänään on viimeinen tarjouspäivä aiemmin maksuttomien Ningien jatkajille. Kun valitsee oman maksuohjelman saa kuukauden maksutta.

Jos et valitse maksuohjelmaa 20.8. mennessä Ningisi poistuu kokonaan. Jos yrität jo nyt poistaa Ningiäsi, helpotan hieman tuskaa: sitä ei voi poistaa vaan ainoastaan laittaa offline-tilaan menemällä hallinnassa kohtaan Settings > Privacy ja laittamalla siellä Ningin offline-tilaan.

Klikkaa kuvaa, niin näet reitin paremmin.

Jos haluat säilöä vanhojen Ningien sisältöjä ennen kuin ne katoavat mustaan bittiaukkoon, voit Sometun keväisestä keskustelusta etsiä (ja kysellä) keinoja.

Aiempi bloggaukseni aiheesta.

Ningin ilmaisvaihe päättyy perjantaina – arkistointivinkki

Tarmo Toikkanen muistutteli blogissaan, että 20.8.10 lähestyy ja on aika valita oman Ningin ohjelma tai siirtää Ningin sisältöjä johonkin muuhun palveluun. Kaikki muut Ningit häviävät bittiavaruuteen. Automaattisesti.

Ningistä löytyy ominaisuus, jolla voi arkistoida sisällöt. Hallinnoi > Arkisto, seuraa hyviä ohjeita. Arkistointi vaatii Adobe Air -laajennoksen asentamista koneelle. Arkistoidun Ningin voi siirtää esimerkiksi Grou.ps-palveluun, jossa on hallinnointityökaluissa Ning-siirtoapuri.

Katso myös aiempi bloggaukseni: Kimurantit Ning-muutokset.

Aamulehden Ning-blogit

Aamulehti on oivaltanut nerokkaan tavan hyödyntää Ning-verkostoitumispalvelua. Sekä lehden palkkaamat blogistit että lukijat voivat julkaista kirjoituksia samalla verkkosivustolla (virtuaalinen Hyde Park). Videoitten jakaminen toimii puhujanpönttönä.

Perustiedot sivulta lainattua: "Aamulehti blogit on verkkoyhteisö, jota me Aamulehdessä kutsumme KERHOksi. Siksi yhteisömme sähköpostiosoitekin on kerho@aamulehti.fi.

Aamulehti blogit on kaikille lukijoille avoin. Jos kuitenkin haluat kommentoida blogeja tai pitää omaa blogia, sinun täytyy liittyä kerhon jäseneksi. Oma sivuni -painikkeesta saat eteesi rekisteröitymislomakkeen, jonka täyttämällä liityt kerhoon. Rekisteröitymisestä löytyy lisää tietoa artikkelista Aamulehden blogien säännöt."

Jos olisi ollut joku vierellä vinkkaamassa ja sitten olikin #digioppija

HUOMIO: alla mainituun Digioppijan työkalupakki -verkkokoulutukseen ehtii vielä mukaan, vaikka ensimmäisen 25.10.2017 tuokion jälkeenkin (tallenteet).

Aloitin teknologian hyödyntämisen oppijana ja sittemmin myös opettajana pitkän kaavan kautta. Kouluaikani päättyi juuri, kun ensimmäiset tietokoneet saapuivat. Asko-enoa vierestä seuraten pääsin näkemään varhaisajoista alkaen teknologian opetuskäytön etenemistä 1970-luvun alusta. Vasta omien yliopisto-opintojen myötä aikuisella iällä siirryin todella verkkoon, juuri ennen sosiaalisen median helppokäyttöisiä aikoja. Silloin, kun mobiili netti äppeineen oli vielä science fictionia.

Vanha kunnon kotisivuaikojen netti ei sinällään ole huonontunut. Tänään muistelin yhteen tarpeeseen, että pidin yliopistolla puheenvuoron asiakasajattelusta koulutussektorilla ja voi jännää, siellähän se majaili itse koodaamillani kotisivuilla. Paperilla oleva puhe on kadonnut jo ties minne. Kaiken lisäksi tuolloinen 1,5 vuoden lukio-opettajakokemuksella ja pienellä paatoksella puhkumani on sisällöltääkin jotain, jonka allekirjoitan edelleen (asiakasasenne ja talouselämän retoriikka eivät oikein sovi oppimisen maailmaan).

Kaksi hyvää katsausta nettiin ja lähihistoriaan.

Netin virittäminen opiskelun ja opetuksen tueksi oli todella työlästä HTML-sivuina. Kallistakin se oli. Web 2.0 olikin huimaava vallankumous kaltaiselleni sisältö- ja yhdessä tekemisen painottajalle. Selainpohjainen verkkoteknologia taipui tahtoon helpohkosti ja avasi yhä uusia mahdollisuuksia matkustaa Miehikkälästä maailmalle. Lukemattomia kokeilun ja erehdysten oppitunteja tuli vietettyä aiheen äärellä. Kotisivujen tekemiseen sain alkusysäyksen enon opeilla. Somemaailmaan sukelsin omineni, silloin oli jo Google ja pioneerien jalanjälkiä seurattavaksi. Kuten Sun äitis.

Sitten tulivat verkostot, voi autuus. Jaiku, Twitter, Ning, Qaiku, Google Wave, Facebook. Naamatustenkin pääsi tutustumaan verkkokavereihin. Auttamisen kulttuuri eli. Ensimmäisen blogini perustin Bloggeriin kesällä 2004 ja Jaikuun loin profiilin elokuussa 2006. Näinä päivinä tulee 10 vuotta siitä, kun Sometu-verkoston sivut avattiin Otavan Opiston pajapäivää varten (internetin suuresta aikakoneesta löytyy ensimmäinen taltio Sometun Ningistä elokuulta 2009).

Suomalaiset opettajat olivat myönteisen kiinnostuneita netin ja teknologian hyödyntämisestä – osa erittäin hyvin kartalla aihepiiristä ja valmis auttamaan kollegoita. Sosiaalinen media oppimisen tukena oli pieni nettivälitteinen kansanliike. Ningiin kertyi vuosien myötä lopulta reilut 5000 sometulaista, joista aikalailla 1-9-90 -kaavan mukaisesti noin 50 tosi aktiivista, 450 silloin tällöin aktiivista, loput 4500 hiljaisia seurailijoita. Tapahtumiakin järjestettiin ja useita kertoja ITK-konferenssissa tempaistiin niin, että salit pullistelivat osallistujista. Vertaisvoimin otettiin ote teknologiasta, jotta se taipui hyödyksi ja iloksi, pedagogisiin ja inhimillisiin sivistyspäämääriin.

Sometu teki tietä umpihankeen ja sai urakkansa reilussa viidessä vuodessa hyvälle tolalle. Alkoi itseorganisoituvien opetusalan Facebook-ryhmien putkahtelu, ohessa erinäisiä Twitterin #tunniste-ketjuja. Jaiku, Qaiku, Google Wave ja monet muut kupsahtivat, Ning muuttui maksulliseksi ja jäi jälkeen ajan sykkeestä. Facebookissa auttamisen kulttuuri elää yhä. Vertaisneuvonnan ryhmien lisäksi depatoidaan ahkerasti, joskus kärjekkäästi, ja täytyy myöntää, joskus myös suossa velloen toimeen tarttumisen sijaan.

Tässä kuvaamastani ajanjaksosta saa hyvän käsityksen kahdesta kirjasta. Molempien kirjoittajanelikkona Jaakko Suominen, Sari Östman, Petri Saarikoski ja Riikka Turtiainen: Funetista Facebookiin – Internetin kulttuurihistoria (2009) ja Sosiaalisen median lyhyt historia (2013), kustantajana Gaudeamus. Pienen koosteen omalta opettajan sometaipaleelta kokosin näytteitä muutama vuosi takaperin Thinglink-kuvaan.

Viime talvena Snellman kesäyliopiston rehtorin Soili Meklinin kanssa lounaalla ajateltiin ääneen muuttuvaa maailmaa ja kaikenkarvaista digitalisoitumista. Lopputuloksena on se, että ensi viikon keskiviikkoiltana aloitan online-kurssilaisten kanssa kuuden tapaamiskerran kierroksen digioppijan arkeen. Syntyi siis iltakurssi verkkoon: Digioppijan työkalupakki. Kurssi on sellainen, jonkalaisen haluaisin itse käydä, jos nyt olisin untuvikkona suunnistamassa teknologian hyödyntämiseen opinnoissa ja työnteossa.

En juuri innostu digi-alkuisista sanoista, mutta tähän kohtaan nappasin tuon oivallisen sanan, sattumoisin Twitteristä ja sattumoisin tutun henkilön, Riitta Hyppäsen twiitistä. Riitta kiteytti hienosti:

Minusta on keskusteltava molemmista: osaamisesta ja oppimisesta. Välillä mietityttää, kun esim. haetaan #digiosaaja'a, ei #digioppija'a 🤔.

— Riitta Hyppänen (@RiittaHyppanen) 15. tammikuuta 2017

Tänään mietin muutaman lähtöajatuksen digioppijan asenteesta. Miten opiskelija ja netin äärellä töitään tekevä voisi asennoitua digin kesyttämiseen? Mietin, että on tärkeää tuntea itsensä, oma laatunsa. Toiselle sopii systemaattisuus ja askel kerrallaan eteneminen. Toista taas innostaa kokeilu, seikkailu, pyrähtely eri paikoissa ja aarteenetsintä.

Kaikille tekee hyvää oppia jakamaan muille, auttamaan toisia ja vastaanottamaan apua. Kuten teki eilen opetuttu Helena Sorsa Kotkasta ihmetellessään aamupuolella Facebookin kautta minulle, että mitäs nyt, kun puheesta tekstiksi sovellus Dracon Dictation ei enää toimi uusimman iOS-päivityksen jälkeen. Siinä hetken aihetta pyöriteltiin ja molemmille tuli oppia. Minulle, että ei toimi enää tuo äppi ei ja hänelle, mistä näppäimistöön piilotettu mikrofoni löytyy. Ominaisuus on nykyään mobiililaitteen käyttöjärjestelmässä ja toimii hienosti. Avun kysymisen taito on todella tärkeä taito, sitä pitäisi ehkä oikein opetella, näin mietin välillä nettilukiolaisten kanssa.

Tampereen yliopistolla on tutkittu opettajien teknostressiä ja havaittu, että kun vain työ ja arjen toiminta on oikein järjestetty, kuormituksen sijaan moni kokee innostusta. Kannattaa tutustua (ja kiikuttaa rehtorille myös) OPENA digitalisoituvassa koulussa -tutkimukseen.

Vilkasta Vinkkiverkossa

Vinkkiverkko on täkäläinen oppimisympäristöhen kehittämishanke. Eräässä hankkeen koulutustilaisuudessa eräs opettaja ohimennen sanoi ääneen, mitä vuosikausia on yritetty täällä eri muodoissa toteuttaa: "Olisi hyvä, jos olisi joku paikka verkossa, missä voisi kollegoitten kanssa jakaa ideoita ja aineistoja."

Kokemuksesta tiesin, että suljetussa oppimisympäristössämme sellainen toiminta ei ota tulta pitkään ja jatkuvasti. Ihmisiä on yksinkertaisesti liian vähän (vajaa 900 ensimmäisen asteenja lukion opettajaa). Avoimeen verkkoon vain harva uskaltautuu.

Siispä ainut toimiva juttu on laajentaa aluetta. Niin syntyi Vinkkiverkon Ning — paikka, jossa kouluväki voi vapaasti perustaa oppiaine- tai teemaryhmiä. Oppilaitosrajoja oli turha laittaa, tai mitään rajoja. Seulana toimii suomenkielisyys ja sisältö.

Tänä aamuna Vinkkiverkossa on 166 jäsentä ja 21 ryhmää. Tervetuloa mukaan! Vinkkiverkon etusivulla, keskellä, ylälaidassa on Ningiin tottumattomalle lyhyet video-opasteet, kuinka kirjaudutaan mukaan, pieni pikaesittely ympäristöstä ja vinkki oman Ningin perustamisesta (lisää vinkkejä ja vertaisapua ryhmässä Ning opetuksessa).

Eilisen oppimani perusteella suosittelen kirjautumista muulla kuin työsähköpostilla (käyttöehdoista löytyy lause, joka kertoo riitatilanteita ratkottavan työnantajan kanssa, mikäli henkilö on työsähköpostillaan liittynyt Ningiin).

Erityisesti houkuttelen mukaan Auttava käsi -ryhmään. Siellä voi kysyä ja jakaa sosiaalisen median käyttöopastusta, sekä teknistä että pedagogista. Toinen yhteishyvän ryhmä on Työkaluseula, jossa kollektiivisesti verkon tulvasta noukitaan parhaimmistoa esiin.

Ningissä on puutteensa, se on hieman sekava, mutta tämän tapaiseen verkottumiseen, kehittelyyn, keskusteluun ja jakamiseen melkoisen kelpoinen.