Vinkkiverkko on täkäläinen oppimisympäristöhen kehittämishanke. Eräässä hankkeen koulutustilaisuudessa eräs opettaja ohimennen sanoi ääneen, mitä vuosikausia on yritetty täällä eri muodoissa toteuttaa: "Olisi hyvä, jos olisi joku paikka verkossa, missä voisi kollegoitten kanssa jakaa ideoita ja aineistoja."
Kokemuksesta tiesin, että suljetussa oppimisympäristössämme sellainen toiminta ei ota tulta pitkään ja jatkuvasti. Ihmisiä on yksinkertaisesti liian vähän (vajaa 900 ensimmäisen asteenja lukion opettajaa). Avoimeen verkkoon vain harva uskaltautuu.Siispä ainut toimiva juttu on laajentaa aluetta. Niin syntyi Vinkkiverkon Ning — paikka, jossa kouluväki voi vapaasti perustaa oppiaine- tai teemaryhmiä. Oppilaitosrajoja oli turha laittaa, tai mitään rajoja. Seulana toimii suomenkielisyys ja sisältö.
Tänä aamuna Vinkkiverkossa on 166 jäsentä ja 21 ryhmää. Tervetuloa mukaan! Vinkkiverkon etusivulla, keskellä, ylälaidassa on Ningiin tottumattomalle lyhyet video-opasteet, kuinka kirjaudutaan mukaan, pieni pikaesittely ympäristöstä ja vinkki oman Ningin perustamisesta (lisää vinkkejä ja vertaisapua ryhmässä Ning opetuksessa).
Eilisen oppimani perusteella suosittelen kirjautumista muulla kuin työsähköpostilla (käyttöehdoista löytyy lause, joka kertoo riitatilanteita ratkottavan työnantajan kanssa, mikäli henkilö on työsähköpostillaan liittynyt Ningiin).
Erityisesti houkuttelen mukaan Auttava käsi -ryhmään. Siellä voi kysyä ja jakaa sosiaalisen median käyttöopastusta, sekä teknistä että pedagogista. Toinen yhteishyvän ryhmä on Työkaluseula, jossa kollektiivisesti verkon tulvasta noukitaan parhaimmistoa esiin.
Ningissä on puutteensa, se on hieman sekava, mutta tämän tapaiseen verkottumiseen, kehittelyyn, keskusteluun ja jakamiseen melkoisen kelpoinen.
3 kommenttia:
Tuo pienelläpräntätyistä löytämäsi havainto säpsäytti. Itse ainakin olen työsähköpostiani käyttänyt luodessani tunnuksia Ningeihin.
"Toisaalta ihmisenä" jäin kuitenkin miettimään, että kumpi nyt on sitten pahempi. Taistella oikeudessa yksityishenkilönä suurta jenkkiläistä IT -yritystä vastaan vai hyödyntäen ja saaden "toivottavasti" työnantajan tuen ja arvovallan tähän taistoon.
... ja toivottavasti moinen pähkäily lähinnä teoreettis-spekulatiivista luonteeltaan.
En minä noin saattava ole sopimuksia lukemaan. Valistajana oli Elis Aarnio, mm. COSS-projektissa toimiva asiantuntija.
Äh, sama täällä!
Olen kaikkiin muihin yhteisöihin ja palveluihin liittynyt sunaitis-postilla, mutta jotenkin ajattelin, että sometussa olisi uskottavampaa olla työroolissaan kuin verkkohömpöttelijänä!
Mitenkähän se pienellä painettu kohta tarkalleen menee, riittääkö, että s-postinsa vaihtaa vai kaivaako ne jostain alkuperäisen rekisteröitymisen meilin? Ja entäs, jos vaihtaa työpaikkaa?
Kävin varmuuden vuoksi vaihtamassa postiosoitteen. (Jouduin tekemään sen kahdesti, koska sunaitis-gmail oli jo toisen, harjoitteluminäni käytössä ja saadakseni sen kaapattu sometuminälleni, piti sille toiselle keksiä uusi osite!)
Lähetä kommentti