maanantaina, helmikuuta 23, 2009

Oppiminen ja verkko – Osa 2: plagiointi ja siteeraaminen

Siteerata saa, plagioida ei.

Plagiointi on toisen henkilön tuottaman sisällön kopioimista sellaisenaan ja esittämistä omana tuotoksena. Plagiointia voi olla myös idean varastaminen, vaikka alkuperäistä ideaa muokkailtaisiin edelleen.

Toisen tekstiä saa siteerata eli lainata, kun lainauksen välittömässä yhteydessä esitetään alkuperäinen lähde ja lainaus erotetaan tekijän omasta tekstistä.

Siteeraus tehdään sanasta sanaan ja erotetaan muusta tekstistä esimerkiksi lainausmerkeillä. Lähdenmerkintä tehdään niin, että lukijalle tulee selväksi, mistä lainaus on peräisin.

Lähdeteosta voi myös selostaa omin sanoin. Tällöinkin lähde tulee mainita.

Kaikki luova toiminta ja tieteellinen työ perustuu jo tehtyihin tuotoksiin. Arkijärki riittää erottamaan epärehellisen plagiaatin ja vaikutteiden käyttämisen.

Omaa oppimistehtävää tai tutkielmaa ei saa koostaa kopioi-liitä-menetelmällä verkosta poimituista teksteistä. Ilman lähdemerkintöjä tällainen tuotos on rikkomus, josta koulukohtaisen käytännön mukaan seuraa rangaistus. Myös suora käännös ilman lähdemerkintää on kiellettyä.

Lähdemaininnaksi ei kelpaa www.google.com. Jos käytetään nettilähdettä, lähteeksi annetaan sivun tarkka osoite.

5 kommenttia:

Tarmo kirjoitti...

Lähdeviitteisiin liittyen: Nettilähteestä pitäisi mainita tarkka osoite sekä päivämäärä, jolloin lähdettä on tarkasteltu. Kun monet asiat muuttuvat (esim. wikipediankin sivut), on hyvä lukita viite aikajanaan.

Ja tietysti lähdeviitteiden käyttämisessä on tietyt kriteerit, jotka riippuvat oman teoksen tyypistä. Tieteelliseen journaliin kelpaavassa artikkelissa ei pitäisi (ainakaan kovin runsaasti) viitata muihin kuin vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin ja väitöskirjoihin (ei esim. graduihin, kandintöihin tai muuhun). Käytännössä gradussa pitäisi samoja sääntöjä pääosin seurata. AMK-tason opinnäytetyössä kelpuutetaan vähemmän akateemisia lähteitä, mutta siitä en itse tiedä tarkasti. Joku muu voinee kommentoida.

Esimerkiksi Wikipedian käyttö lähdeviitteenä on siinä mielessä hassua, että aika harvassa teoksessa viitataan vaikkapa Factan tietosanakirjaan, jota Wikipedia kuitenkin vastaa. Kyseessähän on "kolmannen käden tieto", eli tieto joka alkaa jo kuulua yleisesti hyväksyttyyn tietovarantoon, josta puhuttaessa ei lähdeviitettä yleensä tarvitse mainita.

Yhteenvetona: Eri genren tuotoksilla on täysin erilaiset vaatimukset ja rajoitukset lähdeviitteiden käytöstä, joten oman alan sääntöihin ja käytäntöihin kannattaa tutustua kunnolla.

Anne Rongas kirjoitti...

Asiaa! Yritän tehdä opastusta a) yläkoululaisille, b)lukiolaisille, c) heidän opettajilleen, mutta olen sitä mieltä, että akateeminen käytäntö pitää opettaa alusta alkaen, joten nämä lisäykset ovat paikallaan. Ja esimerkkien kanssa. Olen tehnyt aiemmin tutkielman tekijöille monisteoppaan, siinä viittausesimerkit.

Yläkoululaiset kysyivät apua tiedonhakemiseen. Sitä ei opeteta koulussa. Wikipedian rooli on koulutöissä mm. siinä, että löytää hakusanoja. Siitä pitää kirjoittaa.

sisko kirjoitti...

Hei, Teen juuri kouluuni (amk) liittyvää työtä, jossa pyrin etsimään tietoa verkosta löytyvistä tiedonhaun oppaista. Näitähän on eri kirjastoilla tms. valtavasti ja kaikki ovat kaikkien netin käyttäjien ulottuvilla. Ei muuta kuin etsitte parhaat päältä ja ryhdytte niiden avulla opastamaan kultaisia oppilaitanne tiedon äärelle.

Parin viikon sisällä saan alustavan listan tehtyä ja voinen viestittää siitä tännekin, mikäli tahdotte.

Anne Rongas kirjoitti...

Sisko kiitos, kyllä lista kelpaa. Ongelma ei ole informaation puute vaan se, että esim. tiedonhaun opasteet on tehty korkea-asteen opiskelijoille. Ne ovat yksinkertaisesti liian monipuolisia yläkoulu/lukioikäisille.

Rautalankaa. Se on vaikeaa.

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka tekijänoikeuksien tapauksessa yleensä puhutaan muodosta ja plagioinnin tapauksessa sisällöstä, niin etenkin taiteellisissa teoksissa plagiointi voi kohdistua muotoon.

Plagioinnin suhteen koulutehtävät ovat hieman hankalia. Lapselle on hyvä saavutus hakea Internetistä tiettyyn asiaan liittyvää tietoa ja koostaa useista paikoista löytyneistä osuuksista looginen kokonaisuus (ns. patch-working). Ymmärrettävästi oikeaoppisia lähdeviittauskäytäntöjä tahi plagioinnin eri muotojen välttämistä ei tässä kohden voida edellyttää.

Systemaattisesti asiaa tarkastellaan vasta korkakouluopinnoissa tieteellisen kirjoittamisen kursseilla yms. Siihe asti mennään muun oppimisen ehdoilla.