sunnuntaina, helmikuuta 22, 2009

Oppiminen ja verkko – Osa 1: internet lähteenä

Kirjoitan tähän aiheesta, mieleenjuolahdusjärjestyksessä, pahemmin suodattelematta, koska muuten hyytyy teksti. Editoin nuorisolle sopivaksi opesteeksi sekä opettajalle sopivalsi opasteeksi. Tavoitteena tehdä selkoa siitä, miten internetiä voi käyttää lähteenä, kohteenä lähinnä ensimmäinen ja toinen aste, mutta soveltuu yleisemminkin opiskeluun.

Mitä netistä saa kopioida?

Omaan käyttöön omalle koneelle saa tallentaa normaaleja verkkosisältöjä.

[[Edit:
Alunperin: Kaikki netistä saatava ei kuitenkaan ole luvallista edes yksityiseen kotikäyttöön. Luvattomia aineistoja ovat laitomat sisällöt kuten lapsiporno sekä tekijänoikeuden suojaamat sisällöt, kuten pelit, elokuvat ja musiikki, jotka joku ulkopuolinen henkilö on tekijän tietämättä ja ilman lupaa laittanut jakoon. Laittomaksi menee esimerkiksi, jos muuntaa CD-levyltä musiikin mp3-muotoon ja lisää sen verkkosivulleen tai videoon, jonka jakaa YouTube:n kautta.

Muokkaus: Laitonta on siis jakaa suojattuja sisältöjä. Jakaminen on nuorison keskuudessa yleistä. Osa hahmottaa, että se ei ole sallittua, osa ei (eihän aikuisetkaan). Mitenköhän tämän taiten ilmaisisi... pitää kehitellä, ks. kommenttiosasto, Tarmon kommentti: "Lakia rikkoo levityskiellon vastainen levittäminen".]]

Netin kautta jaetaan suojattuja sisältöjä vertaisverkoissa, minkä vuoksi näiden palvelujen käyttö on estetty useissa oppilaitoksissa. Toisaalta vertaisverkkojen kautta jaetaan myös luvallista aineistoa. Lisätietoja vertaisverkoista Wikipedian artikkelista.

Tekijänoikeusasiat ovat kimurantteja eikä lainsäädäntö pysy monipuolistuvat tuotannon ja kulutuksen tasalla. Selkeitä ohjeita on hankala löytää.
Tekijänoikeus koskee teosta. Teos on yksityisen henkilön ta ryhmän tuottama luova ja ainutlaatuinen sisältö. Pelkkä idea tai ajatus ei vielä ole teos, vaan teos on jollakin tavalla muutettu aistittavaan muotoon.

Koulutehtävien vastauksina syntyneet tuotokset voivat olla teoksia, joihin oppilaalla/opiskelijalla on tekijänoikeus. Tekijänoikeus ei siis ole koululla, vaikka tuotos olisi syntynyt koulussa annettuun tehtävään. Sama pätee opettajan tuottamia sisältöjä. Tekijänoikeuden siirtyminen oppilaitokselle ja työnantajalle sovitaan aina erikseen.

Tekijänoikeus ei häviä, vaikka teos tuotettaisiin suoraan internetiin. Toisaalta verkossa tuotetaan sisältöjä nykyisin myös kollektiivisesti, kuten Wikipedia. Yhteinen sisällöntuotanto perustuu osallistujien hyväksymään periaatteeseen, jossa tekijänoikeutta lievennetään. Tätä varten on olemassa valmiita järjestelmiä: Creative Commons ja GNU. Jakamisen kautta saavutetaan usein kaikkia hyödyttävä lopputulos (tustustu esim. Copyleft-ajatteluun).

Piratismista, siteeraamisesta ja plagioinnista lisää myöhemmin. Tässä voi olla virheitä. Arveluttaa kirjoittaa koko aiheesta, koska aika varmasti jokin menee väärin. Mutta väärin on sekin, ettei kukaan kirjoita aiheesta, josta kouluissa ollaan aika usein epävarmoja ja vailla tietoa. Netti tekee kopioinnin ja edelleen levittämisen helpoksi. Tilaisuus tekee varkaan. Houkutus on liian suuri, kuten viimeksi plagioinnista narahtanut opiskelija totesi minulle.

3 kommenttia:

Tarmo kirjoitti...

IANAL, mutta ymmärtääkseni tekijänoikeuden alaisen materiaalin (mitä tietysti kaikki on, joten termi on vähän heikko; ehkä parempi olisi "levityskiellon alainen materiaali") ei sinänsä ole laitonta. Lakia rikkoo levityskiellon vastainen levittäminen. Eli teoksen esille laittava rikkoo lakia, ei se, joka teoksen kopioi. Käytännössä P2P-järjestelmissä kopiointi tarkoittaa myös samanaikaista jakamista, mikä tekee kielletyn materiaalin siirtämisestä lainvastaista.

Muuten aika pätevää tekstiä. :)

Anne Rongas kirjoitti...

Just täks laitan ensin nettiväen palautteelle alttiiksi. Kiitos Tarmo! Ja yritän työstää niin, että avautuu asiaan vihkiytymättömäle ja että toisaalta tekstin kautta löytää myös syventävää tietoa.

Tämä on ensimmäinen luonnos enkä minä ole mikään asiantuntija, mutta konkreettisesti kohtaan koko ajan tiedon tarpeen, joten yritän ottaa selvää ja yritän ymmärtää itse ja sitten yritän kertoa, mitä ymmärrän, joten Iso Riski, että jokin menee aluksi nurinperin.

Leena kirjoitti...

Tämä asia on todella kimurantti. Toisaalta me suomalaiset olemme aivan liian varovaisia siteeraamaan ketään.

Maailmalla blogisisältöjen tuotanto voi olla ammatti ja bloggajien ainoa toimeentulo on mainosraha, joka määräytyy kävijöiden mukaan. Normaali käytäntö muualla on se, että kirjoituksia siteerataan ja linkitetään muihin blogeihin ja muille sivustoille (ja lottovoitto on esim etusivu Digg.com sivustolla).

Olen myös törmännyt blogeihin, jotka kylmästi varastavat sisällöt suoraan kopioimalla muualta linkittämättä takaisin ja näitä huijareita on todella vaikea saada kuriin.

Kuvaavaa on, että kanadalainen ystäväni tuli linkitetyksi uusisuomi.fi-sivustolle artikkelillaan bikinifarkuista. Tämä aiheutti niin suuren liikenteen että ko. kanadalaisen sivuston serveri kaatui. Joku ihmetteli eikö siellä oltu asiasta vihaisia! No eipä tietenkään, he pistivät äkkiä asiat kuntoon ja olivat ihmeissään suomalaisesta rehellisyydestä! Toimin välittäjänä e-mailin vaihdossa kun uusisuomi ei tarjoa kommenttivaihtoehtoa niin, että suomen kieltä taitamaton sen löytäisi.

Muita Suomea koskevia omituisuuksia: blogs.fi vaatii rahaa bloggarilta jotta mainokset saisi pois, ainakin hesarin arkistojen lukeminen on maksullista...

Kiteytyksenä siis: Varastaa ei saa, mutta blogien linkittäminen on erittäin toivottavaa!