Ensimmäinen päivä ja 170 junioria. Kukaan ei tiennyt, mikä on diginatiivi, mutta noobi tunnistettiin. 20 minuutin tietoisku ryhmä kerrallaan toimi hyvin.
Tietoturva sanana oli lähes tuntematon, mutta erilaisia turvauhkia tunnistettiin. Kilpailuvastauksissa tuli esille toive oppia lisää ja se, että kaikki eivät ole nettinäppäriä, perustaitoja kaivataan, esimerkiksi taulukkolaskenta ja websivujen tekeminen kiinnostaisi.
Plagioinnista oli monilla havaintoja. Tuore esimerkki nettikiusaamisesta vangitsi huomion. Identiteetistä syntyi keskustelua, puhuttiin identiteetin suojelusta.
Opettajien toivottiin osaavan monipuolisesti kaikkea mahdollista nettiasioista. Lähes kaikki ottavat digikuvia, mutta alle 20% on tallettanut ne varmuuskopioina, sama määrä on kaatanut juomaa tai ruokaa näppäimistölle.
Hyvin usealla tietokone on omassa huoneessa, vanhemmat valvovat melko vähän netin käyttöä. Itse vanhemman asemassa nuoristo (yläkouluikäisiä) rajoittaisi 10-vuotiaan netinkäytön yhteen tuntiin päivässä. Näitä näppituntumalla, huomenna lisää toinen mokoma. Sitten kokoan yhteenvetoa.
Yhteensä 350 yläkoululaista, 7-9 luokilta, 15 ryhmää... Selkeästi aihepiiri, joka kiinnosti.
Hyvin harva esimerkiksi oli varmuuskopioinut omat valokuvansa, vaikka miltei kaikki harrastavat digikuvausta. Hyvin monilla oli kokemuksia mesen kautta leviävistä haitakkeista ja joka ryhmässä useita, joilta kotikone oli mennyt solmuun eri syistä, mm. kissa jäänyt nukkumaan avoimen läppärin päälle. Myös yhdistelmä kokis + näppikset oli tullut kosteasti tutuksi. Lähes kaikki olivat kuulleet tarinoita copy-paste-opiskelusta. Opettajatkin jäivät välillä juttelemaan siitä, miten netissä olevaa aineistoa oikein saa käyttää ja miten ei. Lisää tietoa tarvitaan ja yläkoulu on oikea ajankohta sen jakamiselle.
4 kommenttia:
Olisi mukava tietää miten nuoriso kommentoi, mikä oli selvää ja mikä aiheutti hämmennystä!
Ensimmäinen päivä ja 170 junioria. Kukaan ei tiennyt, mikä on diginatiivi, mutta noobi tunnistettiin. 20 minuutin tietoisku ryhmä kerrallaan toimi hyvin.
Tietoturva sanana oli lähes tuntematon, mutta erilaisia turvauhkia tunnistettiin. Kilpailuvastauksissa tuli esille toive oppia lisää ja se, että kaikki eivät ole nettinäppäriä, perustaitoja kaivataan, esimerkiksi taulukkolaskenta ja websivujen tekeminen kiinnostaisi.
Plagioinnista oli monilla havaintoja. Tuore esimerkki nettikiusaamisesta vangitsi huomion. Identiteetistä syntyi keskustelua, puhuttiin identiteetin suojelusta.
Opettajien toivottiin osaavan monipuolisesti kaikkea mahdollista nettiasioista. Lähes kaikki ottavat digikuvia, mutta alle 20% on tallettanut ne varmuuskopioina, sama määrä on kaatanut juomaa tai ruokaa näppäimistölle.
Hyvin usealla tietokone on omassa huoneessa, vanhemmat valvovat melko vähän netin käyttöä. Itse vanhemman asemassa nuoristo (yläkouluikäisiä) rajoittaisi 10-vuotiaan netinkäytön yhteen tuntiin päivässä. Näitä näppituntumalla, huomenna lisää toinen mokoma. Sitten kokoan yhteenvetoa.
Hyvä, minkä ikäisiä junioreita tässä olikaan?
Yhteensä 350 yläkoululaista, 7-9 luokilta, 15 ryhmää... Selkeästi aihepiiri, joka kiinnosti.
Hyvin harva esimerkiksi oli varmuuskopioinut omat valokuvansa, vaikka miltei kaikki harrastavat digikuvausta. Hyvin monilla oli kokemuksia mesen kautta leviävistä haitakkeista ja joka ryhmässä useita, joilta kotikone oli mennyt solmuun eri syistä, mm. kissa jäänyt nukkumaan avoimen läppärin päälle. Myös yhdistelmä kokis + näppikset oli tullut kosteasti tutuksi. Lähes kaikki olivat kuulleet tarinoita copy-paste-opiskelusta. Opettajatkin jäivät välillä juttelemaan siitä, miten netissä olevaa aineistoa oikein saa käyttää ja miten ei. Lisää tietoa tarvitaan ja yläkoulu on oikea ajankohta sen jakamiselle.
Lähetä kommentti