torstaina, toukokuuta 15, 2008

Tekijänoikeudet – hui kauhistus

Yhä uudelleen opettajajoukoissa tulee törmänneeksi kummallisiin käsityksiin tekijänokeusasioista. Äskettäin @juhana2 nosti Jaikussa esille Opettaja-lehdestä Juho-Pekka Pekosen kirjoittaman lyhyen uutisen Wikiopistosta. Haastateltavana lainattiin OAJ:n erityisasiantuntijaa, Olavi Arraa. Ja näin uhkapilviä kasattiin Wikiopiston ylle:

"Kyse on myös tekijänoikeuksista. Jos opettaja päättää laittaa palveluun itse suunnittelemansa oppimateriaalit, hän voi menettää tekijänoikeutensa niihin.
– Opettajien kannattaakin miettiä, mitä tietoja he nettiin pistävät. En kannusta tiedon panttaamiseen, kyseessähän on ideologinen valinta, mutta seuraukset on hyvä tiedostaa, Arra toteaa."

Lainaus paljastaa, että wiki mielletään OAJ:n suunnalla 1.0-ilmiönä. Eli joku laittaa aineistonsa julki ja joku toinen käyttää niitä, mahdollisesti jopa saa ansiota käyttämällä toisen työn tuloksia HUI.

Wikiopisto, kuten Wikipedia ja wikit kaiken kaikkiaan ilmiönä ovat sosiaalisia, kollektiivisesti tuotettuja sisältöjä – eivät siis 1.0-verkkosivujen tyyliin aineistojen julkaisemista vaan 2.0-tyyliin jatkuva sisällöntuotannon prosessi.

Ei wiki ole mikään musta aukko, jonne tekijänoikeudet mystisesti katoavat. Wikiopistossa noudatetaan GNU-lisenssiä ja monissa avoimissa sisällöissä CreativeCommons-lisenssiä (kuten tässä blogissa). Kun tulos syntyy sosiaalisena prosessina, saadaan aikaan jotain, mihin kukaan ei yksinään yllä. Jos jollakin on niin kuolematonta ja erityistä sisältöä, että sillä pääsee rahastamaan kaupallisilla markkinoilla, toki kannattaa vältellä internetiä kaikin tavoin. Eikä ehkä kannata avata suutaan myöskään kahvipöydässä tai jonkun kollegan kuullen. Ehkä olisi hyvä laittaa ovi lukkoon, kun alkaa opettaa ja tietenkin kerätä naperoilta elektoroniikka ennen ainutlaatuisten sisältöjen paljastamista.

Tietenkin Opettaja-lehden toimittaja ja OAJ:n erityisasiantuntija epäilemättä tuntevat tekijänoikeuslain. Siksi ilmaisu olisi voinut olla täsmällisempää. Opettajajoukoissa olen kohdanut esimerkiksi sellaisen käsityksen, että työajalla verkkoon tuotetut sisällöt ovat työnantajan omaisuutta, kuten insinööritoimistossa rakennusinssin piirtämät kuvat. HAH. Olisipa hauska nähdä se opettaja, joka koulua vaihtaessaan kyörää kaikki monisteensa ja kalvokansionsa työnantajalleen. Hengentuotteiden oikeuksien luovuttamisesta pitää erikseen sopia työsopimuksessa.

Minä laitan kaikki opetustarkoitukseen laatimani aineistot avoimeen verkkoon. Olen tehnyt niin lähes kuusi vuotta. Ajattelemattomuuttani on säälitelty ja kysytty, että mitäs, kun joku hyötyy (tästä on tullut kirjoitettua ennenkin). Ensinnäkin: olen tehnyt parisenkymmentä teokseni käyttöoikeussopimusta. Nytkin on teon alla sisältö, jonka raaka-aineet olen laittanut avoimesti nettiin. Silti joudun tekemään mittavan editointityön ennen kuin aineisto on korvauskelpoista sisältöä. Toisekseen: suomalaisilla markkinoilla kaikesta julkaistusta vain pieni prosentti tekijöistä saa suuria raha-summia, yleensä korvaus on työmäärään nähden pikkuinen. Kolmanneksi: tärkeintä on se, mitä on päänupissa ja se, mitä on yhteisön tietoverkostossa. Sisältöjä syntyy variaatioina loputtomasti, jos on, mistä synnyttää. Avain asia on teos.

Kemppinen kirjoittaa aiheesta kiinnostavasti. Tekstiviestikin voi olla teos. Tai sitten ei.

Tekijänoikeuksiin on hyvä suhtautua vakavasti. Oppilaalla ja opiskelijallakin on oikeus teoksiinsa. Luvaton käyttö on lailla kielletty. Huimaa luettavaa senkin eläkkeellä olevan äidinkielen didaktiikan professorin kirjan aloitus, jossa kertoi iloisesti surffailleensä kesäpäivinä Googlesta etsimässä kuvitusta kirjaansa (harmi, etten saanut talteen tekijätietoja ja kopiota tekstistä).

Tekijänoikeuksiin on turha suhtautua haudanvakavasti. Niiden menettämisen pelossa on joko pidettävä suu supussa tai sitten tajuttava, että ihmiskunnan näkökulmasta on merkittävää jakaa omastaan.

Kokoilemiani tekijänoikeuslinkkejä. Tieto periaatteessa vähentää tuskaa. Joiltakin osin hämäriä ja ristiriitaisia tulkintoja. Mutta perusperiaatteet selkeitä.

15 kommenttia:

pe3 kirjoitti...

Huippubloggaus taas Anne. Laiton linkin tänne Wikiopiston kurssi-ideoihin

juhana kirjoitti...

Hyvä Anne, pitäiskö harkita kollektiivivastinetta Opettaja-lehteen?

pe3 kirjoitti...

Suomeenkin pitäisi saada Ung Pirat -nuorisoliike

VirtuaaliAnu kirjoitti...

Ehkä olen, ja olenkin, sinisilmäinen, mutta näen valonpilkahduksen ISOverstaan opettajien suhtautumisessa jakamisen kulttuuriin. Hyvä kirjoitus, Anne!

Anne Rongas kirjoitti...

Hep, Anu teillä on asiaa harjoitettu ja juttu on kirkastunut. Eniten käkemani mukaan tekijanoikeusuhkakuvia on niillä opettajilla, jotka eivät ole koskaan julkaisseet avoimessa verkossa tai etenkään kustantajien kautta.

Ja pe3 & juhana, olen tismalleen sitä mieltä, että jonkilainen lisäinformaatio on paikallaan. Yhdeltä osin olen yrittämässä sellaista laatimani, opetushallituksen kustantaman (jep, sopparit tehty), sosiaalisen median oppaan muodossa. Vielä viikonlopun höylään, siellä on loppuosassa prosessissa. Tämän vuoksi mm. olen noita tekijänoikeusjuttuja kahlannut.

Sun äitis kirjoitti...

Kiits!

Samojen kysymysten äärellä olin keväällä, kun Turun toteutuksemme opettajaopiskelijoilla oli tekijänoikeuksiin keskittyvä työpaja.

Siellä tuli esille, että "OAJ:n lakimies" (en tiedä kuka) oli sanonut, ettei oppimateriaalissa ole lupa linkata kuin jonkin nettisivun juureen! Miltä vuosisadalta noiden OAJ:n asiantuntijoiden mielipiteet oikein ovat?!

Tulin just äänestysreissulta. Jollette vielä ole käyneet, niin menkää pian: opeblogi on ehdolla.

pe3 kirjoitti...

Mäkin äänestin. Mun mielestä on hienoa, miten Anne on ruvennu nostamaan opeiluun ja jakamiseen liittyviä yhteiskunnallisia asioita esiin.

Olavi Arra kirjoitti...

Kyseinen viitattu Opettajan artikkeli ei ollut tyhjentävä katsaus tekijänoikeuskysymyksiin opetusalalla. Tekijänoikeustietämyksen lisääminen opettajien keskuudessa on tärkeää. Kun tunnetaan faktat, voidaan sitten itse päättää siitä, luovutaanko omista tekijänoikeuksista tuotettuun materiaaliin, vai ei. Vastuu ratkaisusta on kullakin yksilöllä itsellään, OAJ ei ota siihen kantaa. Hiukan oudoksun sitä, että tiedon jakamista vierastetaan. Mielestäni en millään tavalla arvottanut Wikiopistoa. Hyvä, että Rongas, aivan oikein, korjaa sen virheellisen käsityksen, että opettajan valmistama materiaali olisi automaattisesti työnantajan omistamaa ilman, että tekijänoikeuden luovuttamisesta olisi ensin sovittu.
Ystävällisesti Olavi Arra

Anne Rongas kirjoitti...

Tekijänoikeusasioihin törmää tämän tästä opettajien keskuudessa. Olisi hyvä, että asiallinen tieto leviäisi ja myöskin tieto cc-lisensseistä. Yllä olevan blogimerkinnän jälkeen olen kirjoittanut tekijänoikeuksista ja sosiaalisesta mediasta pienen artikkelin.

Olen kohdannut tämän asian suhteen hyvin tiukkaotteisia OAJ:n edustajia, joten hyvä, jos sielläkin siirrytään neutraaliin, kantaaottamattomaan suuntaan pelottelun ja uhkakuvien maalailun sijaan.

Anonyymi kirjoitti...

Faktojen kertominen ei ole pelottelua, vaikka joku voikin sen sellaisena kokea. Ei ole esim. väärin kertoa, että ilman turvavyötä ajavalla on suurempi riski vammautua kuin turvavyötä käyttävällä. Tiukkaa edunvalvontaa varmaan harjoitamme jatkossakin, siitähän meille jäsenet maksavat. Hienoa, että blogiasi voi kommentoida, samaa ei voi sanoa toisesta blogista, jota en voi kommentoida koska vaatii kirjautumisen, mutta kirjautuva ei saa lainkaan vastausta blogin pitäjältä, eikä tarvittavaa lupaa kirjautumiseen. blogin osoite:
http://jaiku.com/channel/wikiopistopulinaa/presence/34175281
Itse kannatan avointa keskustelua.
t. Olavi Arra
etunimi.sukunimi(at)oaj.fi

Anne Rongas kirjoitti...

Kiitos kommentista, Olavi Arra. Jaiku on suomalaiskehittely, ei ihan blogi, vaan verkostoitumissivusto. Lähetin heti teille kutsun Jaiku-ympäristöön. Tervetuloa keskustelemaan. Google osti Jaikun vuosi sitten ja edelleen Jaiku-palvelu on kehitysvaiheessa, kutsuja saa meiltä sisäpiiriläisiltä. Ja koska kyse on verkostoitumissivustosta, anonyymit tai palveluun kirjautumattomat eivät pääse kommentoimaan.

ubiq kirjoitti...

Aivan näppituntumalta kohtuullisen harmaa ja keskustelematon alue Suomessa on kopiokoneen käyttö. Ne jotka vielä yrittävät tehdä maksullisia paperisia kirjoja törmäävät tilanteeseen, että kirjaa kyllä luetaan mutta se ei myy.

Osasyy lienee, että kouluttajat kopioivat kirjoista puolet tai keskeiset osat ja jakavat ne kurssimateriaalina 20-50 hengelle ja erityisesti korkeakouluissa. Yhtenä motiivina lienee rahanpuute, mutta kuluja kertyy kyllä tukkiutuvista kopiokoneistakin.

Tässä olisi yksi peruste ottaa aktiivisemmin käyttöön maksuttomat ja kolektiivisesti tuotetut nettiaineistot. Toisaalta ole ole vieläkään oivaltanut, miksi jokaisen opettajan pitää koostaa joka kurssille aina oma peruspresentaatio kun akateeminenkin mailma on pärjännyt muutaman vuoden viittaamalla aiempaan tuotantoon, siteeraten ja lähteet mainiten.

Hyvä Olavi Arra, Jaiku ei siis ole blogi vaan keskustelufoorumeihin rinnastettava nk. mikrokanava, jota on helppo käyttää myös kännykällä. Se vaatii rekisteröitymisen siinä missä mikä tahansa keskustelufoorumi, toisin kuin blogit.

Suvi kirjoitti...

Heips! Tällaiseen kiinnostavaa tekstiin löysin ja esitämpä nyt kysymykseni täällä. Eli teen powerpoint -materiaalia, joka pitäisi laittaa verkkoon opiskelijoille jakoon. En löydä mistään selvää vastausta, että voiko wikipedian tekstejä käyttää tällä tavalla julkaistavassa oppimateriaalissa? Kuvien suhteen se käsittääkseni on kuvakohtaista, joten niitä en uskalla laittaa, mutta kun tajuaisi edes tekstien suhteen, että voiko tällaista materiaalia julkaista esim. Optima -alustalla opiskelijoille vai ei???

Anne Rongas kirjoitti...

Hei, tekstejä saa siteerata akateemisen käytännön mukaan oli julkaisupaikka mikä tahansa. Lähde mainitaan.

Wikipediassa on jokaisella sivulla lisenssi, joka sallii aineiston kopioinnin, käytön ja muokkauksen kun lähde mainitaan. Tähän perustuu Wikipedian koko toiminta ja voima.

Katso:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tekij%C3%A4noikeudet

Lainaus em. sivulta:
"Kaikkien Wikipedian artikkeleiden tekstiä saa kopioida, levittää ja muokata Free Software Foundationin julkaiseman GNU Free Documentation Licensen 1.1 tai minkä hyvänsä myöhemmän version mukaisesti. GNU Free Documentation Licensen määritelmien mukaisia kansitekstejä (”Cover Texts”) tai vakiolukuja (”Invariant Sections”) ei saa käyttää. Tämä tarkoittaa sitä, että artikkelit tulevat pysymään ikuisesti ilmaisina ja vapaasti levitettävinä. Kuka tahansa saa käyttää niitä alla esiteltävien rajoitusten mukaisesti. Rajoitusten tarkoitus on varmistaa artikkelien pysyminen ilmaisina ja vapaasti levitettävinä."

Viisas kysymys.

Tarmo Toikkanen kirjoitti...

Lähtökohtaisesti Wikipedian tekstinkin käytössä normaalit lainaussäännöt pätevät. Eli jos lainaat suoraan, osoita se taitolla ja mainitse lähde.

Sinänsä Wikipedian lisenssi (GFDL) sallii tekstin ottamisen ja jatkojalostamisen, mutta tällöin lopputlos (esim. sinun powerpoint-esityksesi) on julkaistava samalla lisenssillä ja edelleen on mainittava käytetyn tekstin alkuperäinen lähde eli Wikipedian tiettyy sivu.