Jokunen aika sitten sanoin sivulauseen painolla toisessa blogissa, etteivät poliitikoiden verkkopäiväkirjat ole blogeja. Tämä herätti kummastusta. Oli mukavaa lukea Hakukoneoptimoinnin antikehäpäätelmälause: Blogi ei ole esim päiväkirja, mutta päiväkirja voi olla blogi.
Poliitikoiden päiväkirjoissa, niissä verkossa julkaistuissa, ei ole juurikaan linkityksiä verkkoseikkailuihin (siis webissä purjehtimisen lokikirjaamista - web log) eikä kommentointimahdollisuutta (we blog). Ovatpahan vain tänään-ajattelin-ja-olin-mieltä-juttuja siis päiväkirjoja. Niitä voi oikein hyvin kutsua verkko/nettipäiväkirjoiksi. Katso vaikka Matti Vanhanen, Erkki Tuomioja >> ei mahdollisuutta kommentoida, mutta sentään wwwedustaja Jyrki.Kasvi suo mahdollisuuden kommenteille, hienoa! Julistusta vai keskustelua? Kenen ääni saa tilaa?
Blogin ytimeksi itse ymmärrän avoimuuden, vuorovaikutuksellisuuden ja yhteyksien luomisen. Minä olen esimerkiksi tavannut kaksi tämän blogin kautta löytynyttä tuttavaa ihan tästä läheltä ja useampia kauempaa. Tämä blogi ei ole keskusteleva, liian järkiperäinen ja informatiivinen. Mutta parikymmentä päivittäistä kävijää! Outoa ja jännää...
Hyvä tutustumismatka blogimaailmaan on Rebecca Blood (bloggaaja since 1996!) ja hänen kirjoittamansa kirjat >> The Weblog Handbook, We've got a Blog ja tietenkin hänen bloginsa rebecca's pocket.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti