Kysyttiin, mihin suuntaan tvt-opetuskäyttö

Erään esityksen jäljiltä Luukku-postissa oli makoillut tärkeä kysymys jo pari viikkoa. Tiedusteltiin, voiko ilmaisiin palveluihin luottaa. Ounasteltiin ongelmia: jos opettajat ottavat nyt jonkin avoimen sosiaalisen verkon välineen käyttöön, ja se ei viiden vuoden kulutta enää toimikkaan. Mitä tarjolla olevista palveluista voisi turvallisin mielin valita käyttöön? Aihe on niin ajankohtainen ja merkittävä, että laitan vastaukseni tähän.

Yhtenäiskulttuurin aika on ohi. Ei ole olemassa yhtä vastausta eikä yhtä hyvää käytännettä. Suuntia on siis enemmän kuin yksi. Valinnan tuska on tullut jäädäkseen. Osa opettajista kokee sen ahdistavana, mutta on myös paljon innostuvia ja kokeilevia.

Valittakoon kouluissa mikä tahansa verkko-oppimisen välinepaletti, sen tulee sisältää:

• sosiaalisen toiminnan elementtejä,
• informaatiovirtojen ohjailumahdollisuuksia (syötteiden tuottaminen ja lukeminen),
• hyvän integroitavuuden ja
• mahdollisuuden upottaa elementtejä.

Avoimet ja suljetut eivät ole kilpasilla; molemmille on käyttöä ja avoimet uivat sulavasti suljettuun maailmaan.

Osa sosiaalisen webin välineistä on asennettavissa omalle palvelimelle, mutta en näe suurta syytä olla luottamatta verkon palveluihin. Kokemukseni ovat hyviä. Google on suuryritys. Sen tuotteiden käytettävyys on loistava. Voihan olla, että Nokia lopettaa toimintansa, eikä sen puhelimiin enää saa varaosia. Samoin voi olla mahdollista, että Google lopettaa toimintansa, eikä sen palveluita ole enää saatavilla. On myös mahdollista, että kaupungin serveri tuhoutuu tulipalossa tai vesivahingon vuoksi. Mikään ei pysy varmasti paikoillaan. Valitettavasti. Tai onneksi.

Palveluita ja käyttöliittymiä tärkeämpiä ovat joka tapauksessa toiminta ja sisältö. Avoimista verkkopalveluista sisällön saa vaivattomasti itselleen talteen. Opettajiakin tämä asia kiinnostaa, sillä he eivät tee välttämättä koko työikäänsä töitä samalla työnantajalla. Monista oppimisympäristöistä itse tuotettujen sisältöjen mukaan kopioiminen koulua vaihdettaessa on erittäin hankalaa. Samoin käy oppijalle. Oppilaitoksen vaihtaminen vie mennessään pääsyn oppimisympäristöön ja sinne kertyneisiin sisältöihin, joista saattaisi olla apua seuraavalla opintojen askelmalla (tässä hätiin tulevat PLE, Personal Learning Environment >>lisää aiheesta ja loogisesti myös PIL, Personal Instruction Environment).

Tilanne ja tarpeet vaikuttavat mediavalintoihin. Liitu ja leuka ovat aina toimivia. Tärkeintä on, että käytetyt välineet palvelevat oppimista sekä opetuksen ja ohjaamisen toteuttamista pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

Opettajien tvt-koulutuksen toteuttamisessa on erittäin tärkeää viedä käyttöönotto prosessina ja vertaistuen kautta, pitkällä jänteellä. Koululta ja työstä irroitetut yksittäisen kurssituspäivät eivät johda juurikaan tuloksiin. Työssä oppien ja koko kouluyhteisönä asia lähtee liikkeelle. Koulun johdon ja strategisten linjausten merkitys on suuri. Opettajat ovat luovia persoonia; he saavat myös oppijat mukaan. Hyvien esimerkkien pitää levitä. Monet tekevät loistavia asioita muiden tietämättä. Kyse ei ole myöskään ikään liittyvä. Olen nähnyt erittäin hienoja juuri eläkkeelle jäävien opettajien toteutuksia sekä loistavaa levitystyötä kokeneilta noviiseille.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa opettajien työkulttuurissa tarvitaan välineitä, pedagogista kehittämistyötä, verkottumista, yhteisöllistä toimintatapaa, jakamista ja ideoitten liikuttamista. Huonoillakin välineillä saadaan paljon aikaan, kun innostus on kohdallaan.

On melko turhaa pelätä sitä, että muuttuvat sovellukset karkottavat ihmisiä. Kun oppii käyttämään yhtä, osaa seuraavaakin. Siis vähän kuin auton vaihtaminen vaikkapa Ladasta automaattivaihteiseen Mersuun.

Opettajien osaaminen jää usein näkymättömäksi. Monilla (valitettavasti varsinkin naisilla) on heikko itsetunto teknisissä asioissa, vaikka sisällöllinen ja pedagoginen puoli olisivat kuinka briljantteja. Uusilla ja nykyisillä välineillä tekniikka painuu koko ajan enemmän taakse ja sisällöt nousevat keskiöön. Digitaalinen sisältö siirtyy helposti ympäristöstä toiseen, ja sen varmuuskopiointi on vaivatonta.

Oppijat ovat valmiita tuottamaan itse, osallistumaan, olemaan verkossa aktiivisia. Nuoriso ui sujuvasti ympäristöstä toiseen, ei heitä haittaa, vaikka eri kursseilla eri opettajilla olisi eri ympäristöjä. Se on vaihtelua, ja kiinnostavaa. Aikuisten opettajana tiedän, että tässä suhteessa ikäryhmien väliset erot ovat luuloteltua pienempiä.

>> Lisää aiheesta. Ilmaisiin palveluihin voi luottaa. Ne ovat bisnestä.