lauantaina, joulukuuta 22, 2007

Kun en jaksa tehdä mitään...

Vuoden pimein päivä. Oli perheessä hautajaispäivä. Vaikka haikeaa, niin kaikille jäi hyvä tunne. Pappi puhui viisaita sanoja. Kertoi siitä, miten aikoinaan rukoiltiin säästymistä pahalta äkkikuolemalta. Mutta kuolevalle äkillinen lähtö on sentään paljon helpompi kuin hidas kuolema, joka oli perheemme vanhuksen kohtalo. Samaa olin tässä viereltä seuraten itse niin moneen kertaan miettynyt.

Työntäyteisen syyslukukauden pysähdyttyä haluaa vain olla. Nukuttaa. Nukuin. Ihmetellään vähän, että kuka jaksaa laittaa joulua. Laitetaan, mitä jaksetaan. Oleminen on tärkeintä, ollaan yhdessä, levossa.

Kun en tee mitään, alkaa aina tapahtua. Iltapäiväunien jälkeen ryhdyin tekemään gradua. Varhemmin tänään viisas ihminen valaisi minulle, mistä voisin sen tehdä (minulla on oikeastaan 85% valmis gradu, joka käsittelee etätyötä kahden pienyrityksen välillä). Jos haluan vanhan tutkintojärjestelmän aikana ulos laitoksesta, tarvitsen mielettömän kipinän, työ pitää tehdä kaiken muun työn ja perheen ohessa. Nyt on aihe, joka antaa siivet ja rakettimoottorin. Koko juttu tietenkin avoimesti verkossa.

Jos haluat osallistua tai auttaa, niin laitan jonkin keskustelulaatikon työsivuille... ja delilinkkejä voi lähettää: arongas. Otin työvälineeksi Pbwikin. Se on nyt kelvollinen. Ensi kertaa kokeillessani Pb:stä puuttui editori, piti kirjoittaa heidän omaa wikikoodiaan ja se vähän hidasti.

Pb tarjoaa aika ketteriä juttuja, kuten: "Use PBwiki to make a portfolio! Just pick the wiki pages to include, and we'll build a gorgeous portfolio for you. The best part: You can see your portfolio as an online slideshow, a PDF, and more."

Jos ei jaksa tehdä mitään, kannattaa olla kissojen kanssa sohvalla, kuunnella hyvää musiikkia, ja olla huolehtimatta turhista. Gradualoituksen lisäksi tuli opeteltua bluetooth-yhteys kännykän ja macin välillä - iisiä iisimpi - ja siirrettyä kuvakansion 475 kuvaa talteen... Sony Ericsson K8001 ottaa muuten kohtuu hyviä kuvia 3.2 megapikselin kamerallaan eli kuvista on jopa iloa jälkikäteen. Kuvia selatessani huomasin, että kännykällä tulee talletettua arjen hetkiä hyvin helposti. Niistä tulee kiinnostavia, sillä arjen ympäristöt muuttuvat ällistyttävän nopeasti. Arki on sitä paitsi hyvin kiinnostavaa. Osa omaa persoonaa ja yksityistä historiaa.

Kun en jaksa tehdä mitään... teen mitä huvittaa. Kiva tekeminen rentouttaa. Jatketaan kissojen kanssa sohvalla. Joulun rauhaa blogosfääriin.

9 kommenttia:

Leena kirjoitti...

Jaksamisia!
Vuoden takaisen kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että ei kannata kantaa huolta muusta kuin omasta hyvinvoinnista. Kuten jo totesitkin; tee mitä huvittaa ja anna muiden olla.
Hyvää Joulua ja vuotta 2008

Anne Rongas kirjoitti...

Kiitos :-) Joulu on koristeiden lisäksi sosiaalinen mielentila. Se on nyt tärkeämpää kuin muodollinen ja ulkoinen toteutus (naistenlehtien kuvissa näytelty). Hyvää joulumieltä sinne!

Sun äitis kirjoitti...

Minulta myös joulun toivotukset! Hyvin se näyttää tulevan kummemin tohkaamatakin!

Sun äitis kirjoitti...

Ja kera typotustenkin!

VirtuaaliAnu kirjoitti...

Osanottoni ja valoista mieltä kaikesta huolimatta! Vuoden pimein aika antaa luvan olla vaan sohvan nurkassa, tuumailla ja kerätä voimia uuteen vuoteen... Kaunis joulumusiikki ja muki glögiä piparin kera rauhoittaa, vaikkapa näin koneenkin äärellä :)

auringonkukkametsa kirjoitti...

Osanottoni lämpöisten halien kera sekä rauhaisaa joulua toivottaa auringonkukkametsa. Koitahan jaksella!

Anne Rongas kirjoitti...

Voi kiitos! Sosiaalisessa webissä liikkuu hyväsydämisiä ja ystävällisiä ihmisiä. Sellainen lämmittää ja luo toivoa elämään. Rennosti kinkkua paistellessa.

Ville Venäläinen kirjoitti...

Anne,
Et kutsu itseäsi turhaan mummoksi. Sinulla on mainio suhde elämään niin iloissa kuin suruissa. Siihen pääseminen vaatii kekemustua ja sen kautta syntynyttä perspektiiviä. Tavassasi toimia ja olla on paljon sellaista, mistä meillä monella on paljon opittavaa.

Harva pystyy saamaan noin paljon aikaan sohvalta käsin, kissojen kanssa köllötellessä. Luin hahmotelmasi gradun sisällöstä. Se on mielestäni mainio. Olet näköjään jo pistänyt minunkin pään vadille. Otan tämän luottamuksen osoituksena vastaan ja autan minkä pystyn. :-)

Levollisia ajatuksia, kissan paijauksia ja hyvää joulua koko miehikkälän väelle.

Tehdään ensivuodesta hyvä meille kaikille.

Mari kirjoitti...

Anne. Aika parantaa. Senhän jo tiedätkin, ja puhuminen.

Vähän myöhässä, mutta kuitenkin hyviä lomapäivien jatkoja, otetaan kuitenkin irti kaikki, mitä tästä tynkälomasta saadaan.

Parempaa tulevaa vuotta!