keskiviikkona, heinäkuuta 19, 2006

Blogi ja wiki - nuo mainio pari

Eräästä blogista luin kirjoittajan kommentin ensimmäisen oman wikikokemuksen jälkeen: "mullistava keksintö". Tämän kuun kokemuksella huokaan samaa. Kuinka yksinkertaista, joustavaa ja hauskaa (jos sattuu hauskuttumaan kirjoittamisesta). Olen neljä vuotta tehnyt oppimateriaalia verkkoympäristöihin (ja muuten käsikirjoittanut keväästä -98 lähtien).

Wiki sopii luonnosteluun ja prosessointiin mainiosti. Itse iloitsen kuvien helposta liittämisestä. Muisti saa tukea, kun sivuilla on kuvavihjeitä. Wordillä kirjoittaessa on pakko pitää mielessä paljon. Jo kahdenkymmenen sivun käsikirjoitus tuottaa tuskaa pötkötekstinä.

Blogilla on kevyt luoda lyhyitä ajatuksen tapailuja. Ne taas voi siirtää sellaisenaan wikiin ja muokkailla tarpeen mukaan. Hauskinta olisi, jos olisi vielä joku kanssakirjoittamassa...

Siirrän vähän kerrassaan tämän blogin ajattomimpia (hmm... ajattomuus webmaailmassa hmm... komparatiivi sentään sopii) juttuja wikiin. Nopeaa vaikka vain vähän aikaa käyttäisi. Tuosta kokeilusta ja edublogs.orgista innostuneena aloitin rakentamaan oppimateriaalia ja harjoituksia kuukauden kuluttua alkavalle pedagogiselle kurssille: rinnatusten blogi ja wiki. Blogi on enemmän keskustelupaikka (epävirallisempi) ja wiki enemmän luentopaikka (virallisempi). Mutta avoimesti. Opiskelijat saavat tehtäväkseen tuottaa wikiin sivuja. Ja tietenkin jokunen tehtävä toteutetaan blogilla.

By the way: Sosiaalinen web todeksi! Tuolla pedagogisella kurssilla on kummeja eli muita aikuisia kuin minä.

Kummeista jokunen toivottavasti osallistuu sekä blogiin että wikiin.

Kummiksi saa ilmoittautua! (s'postia os. anne.rongas[a]luukku.com)! Kurssi kestää elokuun puolivälistä marraskuun loppuun, ks. tarkempi kuvaus. Kummi voi ottaa haluamansa roolin:
1. näkymätön "takapirukummi", joka seuraa kurssin kulkua (blogia ja wikiä) ja antaa minulle palautetta tai kommentoi blogiin,
2. keskustelijakummi, joka kertoo ainakin kerran jostakin itseään lähellä olevasta asiasta valitsemallaan tavalla (blogiin, wikiin, IM-tuokiossa, Skype/Messenger & webbikamera -yhteydessä, perinteisellä kirjeellä, videoviestillä, MP3:lla tai vaikka lähettämällä mindmapin opiskelijoille),
3. vastaajakummi, joka vastaa kurssin aikana sovittuna aikana sovitusta aihepiiristä opiskelijoitten lähettämiin kysymyksiin (tai on-line-yhteydessä),
4. linkkikummi, joka lähettää hyviä linkkejä ja/tai jakaa del.icio.us-kirjanmerkit kurssin kanssa (kurssin del.icio.us-käyttäjänimi op5peda) tai
5. yllättäjäkummi, joka seurailee kurssin kulkua ja keksii itse, millä tavalla antaa omasta asiantuntemuksestaan ryhmälle.

2 kommenttia:

Sun äitis kirjoitti...

Heips!
Minua kiinnostaisi periaatteessa kummitella. Mutta en tiedä, onko minusta siihen käytännössä. Olen ensi vuoden virkavapaalla omasta ammatillisen erityisopettajan työstäni ja toimin opettajankouluttajana. Ja kun ei minulla ole siitä lajista lainkaan aiempaa kokemusta, niin saattaapa olla, että olen työn kanssa aika nalkissa. Mutta jos joudan, voisin olla jossain muodossa kummina. Ainakin kerran keskusteleva kummi voisi sujua tai sitten vastaajakummi. Mutta palataan tuonnempana, kunhan minulle selviää, kuinka suossa oikein olenkaan vaihteluhaaveineni!

Anne Rongas kirjoitti...

Hojo,
laitan vielä tarkempaa tuosta kummijutusta, mutta tosiaan sen voi ottaa juuri niin kevyesti kuin oma aika antaa myöten. Toteutan tällä laajennuksella sitä, mitä opia armoitetutlta pedagogilta, biologian opettajaltani Tapio Rintaselta, joka lähetti meidät kesken oppitunnin kysymään vastauksia omiin ihmettelyihimme lähteiltä (toiselta opettajalta, kirjaston kirjalta, pihan linnuilta, kokoelma huoneen hyllyiltä, toinen toisiltamme). Pienikin voi olla suurta tietyssä tilanteessa. Minä olen vain yksi opettaja, joka ei tiedä millään kaikesta kaikkea. haluan opettaa opiskelijat tutkimaan, kysymään, ihmettelemään ja ottamaan itse selvää. Siksi lämpimästi tervetuloa kummikuntaan - vaikka vain millin aikaviipaleella!
t. Anne