Mietin aamulla toiseen keskusteluketjuun liittyen aihetta ja kirjoitin: Miten voisi erottaa netin käytön ja somen? En itse havaitse enää eroa... no ehkä laskujen verkkomaksamiseen ei liity somea, mutta viimeksikin chattäilin pankissa asioidessani samaan aikaan 73-vuotispäivää viettäneen enoni kanssa... joo klo 01:30 yöllä ja se oli suunilleen samaa kuin olisin pankkikonttorissa rupatellut sattumalta viereiselle tiskille osuneen enoni kanssa. Tietysti koneellani chat oli eri välilehdellä kuin verkkopankki.
 |
| Kuvitan tänä kesänä blogiani päivittäisellä lenkkimatkalla (aina sama 5 km kierros) nappaamillani kuvilla. Tämä rispaantunut pressu kuvaa hyvin muodonmuutosta ja haipumista. |
Tämä on tietysti hankalaa, kun suuret joukot alkavat juuri nappaamaan aiheesta kiinni, mutta viisaasti voisi loikatakin suoraan some-hypettelyn ohi netin sosiaaliseen käyttöön. Työkaverit tulevat taskuun eli kyse ei ole pelkästään pöydällä jokottävistä tietokoneista ja lankoja pitkin virtaavasta informaatiosta vaan kaikkialla tavoitettavasta netistä (no ei tietenkään ihan kaikkialla).
Erikseen mobiilista puhuminenkin alkaa olla yhtä haipuvaa. Miksi erotella kiinteästi paikkaan sidottu netin käyttö ja mobiili käyttö, kun yhä useamman puhelin on tietokone ja kun musiikkisoittimellakin (iPod Touch) pääsee nettisivuille ja sovelluksiin ja laitteisto senkun konvergoituu ja palvelut senkun integroituvat ja mobiililiittymät notkeutuvat (kuten TweetDeck tai Facebook, joiden mobiililiittymä on jopa tietokoneliittymän kanssa tasavertaisesti kilpaileva).
 |
| Uutta näkökulmaa löytyy, kun uskaltaa ulos putkesta. Vapaus voi tietenkin myös ahdistaa. On niin selkoista, kun on reunat ympärillä. |
4 kommenttia:
Varmaankin kannattaa pohtia termejä sen suhteen, keiden kanssa puhuu. Termi sosiaalinen media on ollut verkkomedian ja viestinnän edelläkävijäihmisille tarpeellinen termi viimeisten vuosien aikana, koska sillä on tehty eroa entiseen netin, jossa ihmiset eivät näkyneet saiteilla eivätkä popsahdelleet juttelemaan viereiselle välilehdelle pankkiasioinnin lomaan.
Kannattaa silti eläytyä niihin, jotka vasta nyt alkavat saada tästä ilmiöstä kiinni: se on heille yhtä hurja wau, kuin edelläkävijöille viisi vuotta sitten, ja mikäs waun pahiten tappaa ellei edelläkävijän myrtynyt "tuohan on ihan wanha, eihän tuossa nyt enää ole mitään ihmeellistä" -huokaus. Jos siis on sellaisessa asemassa, että kohtaa myöhäisiä omaksujia, ja jos vaan jaksaa yhä olla innostunut asiasta, niin se on tosi arvokasta, käyttipä sitten edelläkävijäkavereidensa kanssa mitä terminologiaa hyvänsä.
Totta puhut Tuija. Oli elämys kuunnella Mäkelän Pauliinan käymää keskustelua taksikuskin kanssa, kun olimme matkalla Sometime-tapahtumaan. Taksikuskilla oli monipuolinen ammatti- ja harrastustausta. Sosiaalisesta mediasta hän kysyi ensimmäiseksi, että onko sillä jotain tekemistä sosiaalityön kanssa.
On aina osattava olla myös tilannetajuinen ja käytettävä sellaista kieltä, että ymmärrys löytyy.
Sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu sosiaalisesta mediasta on välineurhailua, jossa itse ydin saattaa välillä kadota, mutta välineiden kehittämiseksi jopa sitäkin tarvitaan.
Hienot havainnollistavat kuvat!
Tuo median mukanakulkeminen joskus häiritsee, en enää osaa kohta luonnossakaan liikkua ilman vempeleitä. Vaikka oma valintahan se on kumpi on renkinä minä vai käyttöön tarkoitetut välineet. Mielenkiinnolla seuraan vähän viiveellä toisten jo valmiiksi koeajamia ja kehittämiä ohjelmia ja laitteita.(hmm...=laiskana ja nuukailevana)
Totta! Koko Internet -kulttuuri on kovassa muutoksessa ja se on luultavasti pysyvä muutos siihen asti, kun taas keksitään jotain vielä parempaa.
Miten "Web 3.0". Muistuu mieleen vanha keskustelumme Pedacasting -kurssilla http://pedacast.ning.com/forum/topics/web-30 .
Kuvaisiko se paremmin kulttuurin muutosta?
Lähetä kommentti